Kokoomuksen Rovaniemen Kunnallisj�rjest�

Suomi dramaattinen takapajula ???

Sun, 13 May 2012 00:00:00 +0300

Terveystalon johtavan ylil��k�rin Juha Tuomisen mielest� Suomi ei suinkaan ole OECD:n k�rkimaa terveydenhuollossa vaan "dramaattisen j�rkytt�v� takapajula".

� Kukaan ei hae meilt� mallia kunnallisen terveydenhuollon j�rjest�miseen. Ihan oikeasti. Ei kukaan, Terveystalon johtava ylil��k�ri Juha Tuominen paukuttaa.

Ruotsissa alettiin jo 90-luvun lopussa erottaa toisistaan palveluiden tilaajaa ja tuottajaa. Potilaille sallittiin valinnanvapaus, yksityisille mahdollisuus tuottaa palveluita ja maksuperusteet olivat samat julkisella ja yksityisell� puolella.

Nyt Ruotsissa suunnitellaan potilaan valinnanvapauden laajentamista erikoissairaanhoitoon.

Lokakuussa 2013 tulee voimaan direktiivi potilaiden vapaasta liikkuvuudesta, jonka perusteella EU-kansalaiset voivat hakea hoitoa toisesta j�senmaasta, ja kotimaa on velvollinen korvaamaan kustannukset matkakuluja lukuun ottamatta.

Ruotsalaiset eiv�t aio est�� kansalaistensa hakeutumista ulkomaille, vaan he rakentavat kovaa vauhtia paikkoja, jonne ulkomaalaisetkin haluaisivat hakeutua.

My�s Suomessa ollaan kiinnostuneita terveysturisteista, mutta samaan aikaan suomalaisten pel�t��n hakeutuvan ulkomaille hoitoon.

� Sosiaali- ja terveysministeri�ss� mietit��n, voidaanko olla maksamatta hoidon kustannuksia ulkomailla tai voidaanko siit� maksaa vain Kela-korvaus, Tuominen kertoo.

Kunnallisten monopolien maa

Tuomisen mielest� Suomessa ei n�hd� oman pes�n ulkopuolelle tai silm�t ovat nyt juuri ja juuri pes�n reunojen korkeudella. H�nen mielest��n p��tt�jill� ei ole riitt�v�sti tietoa siit�, miten muualla toimitaan.

� Suomi on nyt viimeisen� Skandinavian maistakin hakemassa muutoksia, kun se miettii terveydenhuoltonsa j�rjest�mist�. Minun suuri huoleni on, ett� me emme n�e t�t� kehityst� riitt�v�n selv�sti, vaan muutokset, joita t�nne haetaan, ovat n�enn�isen pieni�.

Siin� miss� muualla Euroopassa terveydenhuoltoa on avattu yksityisille toimijoille ja potilaiden valinnanvapautta on lis�tty, Suomessa terveydenhuoltoj�rjestelm� rakentuu yh� kunnallisten monopolien varaan.

My�s hallituksen ajama kuntauudistus perustuu siihen, ett� sosiaali- ja terveydenhuollon j�rjest�jin� ja rahoittajina toimivat nykyist� suuremmat kunnat, jotka voivat tarvittaessa osaa palveluita yksityisilt� palvelutuottajilta.

Palvelujen tilaajina ja p��asiallisina tuottajina toimivat edelleen kunnat.

Direktiivin vaatimukset eiv�t t�yty

Vuosi sitten voimaan tulleen terveydenhuoltolain perusteella asiakas voi valita terveysaseman oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sis�ll�.

Vuoden 2014 alussa laki laajenee siten, ett� potilas voi yhteisty�ss� l��k�rin kanssa siirt�� l�hetteens� mille tahansa palvelutuottajalle erikoissairaanhoidossa. Perusterveydenhuollon osalta potilas voi listautua mihin tahansa terveyskeskukseen Suomessa.

� N�m� jutut ovat aika pieni�, joita terveydenhuoltolaissa nyky��n on. Ne ovat jopa v�h�isempi�, mit� potilasliikkuvuusdirektiivi takaa meille, Tuominen sanoo.

H�n uskoo, ett� potilasdirektiivin kanssa k�y samoin kuin autoveron kanssa: joku valittaa siit� EY-tuomioistuimeen ja sen j�lkeen Suomen on pakko muuttaa toimintatapaansa.

� Se tuli valtiolle ihan hirve�n kalliiksi, kun se joutui maksamaan kaikille takaisin v��rin perityt autoverot. Miksi pit�� toimia n�in, Tuominen ihmettelee.

Valtiovarainministerin kellojen pit�isi soida

Tuomisen mielest� Suomen kannattaisi ottaa mallia Ruotsista. My�s Suomessa terveydenhuoltomarkkinat pit�isi avata asteittain todelliselle kilpailulle.

Tuomisen mielest� palvelun tilaaja ja tuottaja pit�isi ehdottomasti erottaa toisistaan. Sosiaali- ja terveysministeri�n palvelurakennety�ryhm�n suunnitelmissa t�m� ei ole toteutumassa.

Tuomisen mukaan omistajaohjausta ei saada vahvistettua eik� kuluautomaateista p��st� hallitusohjelman mukaisesti eroon, jos tilaajaa ja tuottajaa ei eroteta toisistaan.

� T�m�n pit�isi soittaa valtiovarainministerin kelloja, jos ei kenenk��n muun.

Tuomisen mielest� iso osa terveydenhuollosta on tuotteistettavissa, mitattavissa ja vertailtavissa, ja valitsijaksi voisi laittaa potilaan.

H�nen mielest��n Suomeen pit�isi saada kymmenen valtakunnallista ketjua, jotka voisivat olla julkisia tai yksityisi�.

� Se tarkoittaisi sit�, ett� hetkess� toiminnan laatu l�htisi nousemaan. Nyt meill� on jokaosaaja-pajoja, jotka tekev�t kaikkea v�h�n.

Hallitusohjelma on voimakkaasti kiinnittynyt kunnalliseen j�rjest�misvastuuseen. Kuntauudistuksella ei kuitenkaan pystyt� v�hent�m��n kuntien lukum��r�� niin paljon kuin terveydenhuollon n�k�kulmasta olisi tarpeen.

Ruotsissa koetaan, ett� 21 maak�r�j��kin on liian monta j�rjest�j��.

� Sanoisin kauniisti n�in, ett� me olemme matkamme alussa

VAPPU/2012 Heikki Autto haastaa poliittiset ryhm�t

Wed, 02 May 2012 00:00:00 +0300

Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Autton mielest� Rovaniemen tappiolliseksi painunut tilinp��t�s todistaa talouden suunnan muuttumisen.

Menojen kasvu on kiihtynyt liian nopeaksi.

Kaupungin alij��m�lle painunut tilinp��t�s sy� kuntatalouden liikkumavaran ja kuluvan vuoden talous uhkaa menn� raskaasti miinukselle.

Vappupuheessaan Rovaniemen kokoomuslaisille kansanedustaja Autto pyysi muistamaan, ett� vaikka tulevaisuuden n�kym�t ovat hyv�t, niin kuntatalouden haasteet kasvavat entisest��n.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto haastaa Rovaniemen valtuustoryhm�t mukaan saman p�yd�n ymp�rille sopimaan yhdess� uudistavien toimenpiteiden kokonaisuudesta.

Monissa kaupungeissa on hyvi� kokemuksia niin sanotuista valtuustosopimuksista, joilla p��t�ksenteolle on saatu sovittua suuntaviivat vuosittain hyv�ksytt�vi� talousarvioita pitk�j�nteisemmin.

Rovaniemell� olisi hyv�t edellytykset toimia ennakkoluulottomasti uusia ratkaisuja hakien � aivan kuten olemme olleet koko Suomen edell�k�vij�it� my�s kuntarakenteen uudistamisessa tai l�hidemokratian vahvistamisessa aluelautakuntien kautta.

Tulevaisuus esille kuntauudistuksessa

Fri, 20 Apr 2012 00:00:00 +0300

Kokoomuksen valtuustoryhm�n mielest� kaupunginhallituksen vastaus kunnallishallinnon rakennety�ryhm�n selvitykseen on kovin varovainen ja maakuntakeskusasema huomioiden hieman itsekeskeinenkin.

Harmillisinta on, ett� lausunnossa ei suuntauduta tulevaisuuteen.

Kuntien kyky selviyty� lakis��teisist� perusteht�vist��n vaatii koko kunnallishallinnon alan j�rkeist�mist�. K�yt�nn�ss� vain vahvat peruskunnat voivat turvata kest�v�sti lakis��teiset peruspalvelut.

Lapin kunnat ovat hyvin valtionosuusriippuvaisia ja siten lis�velkaantuminen ett� kuntaveronkorotus ovat todellisia tulevaisuuden uhkakuvia.

Kokoomuksen mielest� kuntajaon muuttamiseen tulisi suhtautua avoimin mielin. Lapin nykyinen kuntajako vaatii ensin perusteellisen selvitysty�n ja vasta sitten kannanotot johtop��t�ksist�.

Kaupunki olisi voinut viitata lausunnossaan my�s omaan kuntajakohistoriaansa. Valtuutetuthan jakoivat Rovaniemen kahdeksi kunnaksi v. 1929 ja pari sukupolvea my�hemmin yhdistiv�t ne taas yhdeksi. Molemmat p��t�kset ovat osoittaneet tilanteen vaatimaa kyky� kantaa vastuuta tulevaisuudesta, sek� Rovaniemen ett� koko Lapin.

Rovaniemi ja Lappi ovat yhteiskuntakehityksen osalta kuin Suomi ja koko maailma pienoiskoossa. Kaikkialla keskuskaupungit kasvavat v�est�llisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti.

Nuorten ik�luokkien kehitys kertoo, ett� muutos on tapahtumassa harvaan asutun alueen kustannuksella. Lapin nuoret hy�tyisiv�t ennakkoluulottomasta otteesta niinkin hallinnollis-muodolliseen asiaan kuin kuntajako.

Kuntien ja valtion v�linen palvelujen tuottamisvastuu tulee selv�sti m��ritell�. Sen mukaisesti tulee mitoittaa my�s rahoitusj�rjestelm�. Kuntajaolle vaihtoehtoinen ratkaisu eli erilaisten yhteisty�rakenteiden muodostaminen on huono ratkaisu ja v�liportaan hallinnon paisuttaminen lis�� kuntainliittobyrokratiaa.

Maakunnallisten organisaatioiden lis��minen toteuttaa ennen kaikkea valtapoliittisia pyrkimyksi� ja on omiaan synnytt�m��n huonoa hallintok�yt�nt��.

Pahimmillaan sill� tiell� saadaan aikaiseksi ainoastaan uudenlainen verottaja ja kansalaisten yh� paheneva et��ntyminen vallan k�yt�st�.

Uusia organisaatioita ei voida puolustaa edes vallan hajautuksella. Kun keskushallinnon vallan k�yt�ss� on hajauttamisen tarvetta, se voidaan delegoida suoraan toimintakykyisille peruskunnille. Minimaalinen kuntainliittorakenne ja laillisuusvalvontaa suorittavat viranomaiset riitt�v�t v�liportaan tasolla.

Kokoomuksen mielest� kuntarakenteen j�rkeist�minen on toteutettava ihmisten paikallisidentiteetti� kunnioittaen. On my�s otettava vakavasti se huoli, joka kohdistuu jo nyt kriisiin ajautuneiden l�hipalvelujen saatavuuteen.

T�ten Rovaniemell� vireill� olevan aluelautakuntakokeilun kaltaiset ratkaisut ovat kuntarakenteen uudistamisen perusedellytys.

Palveluja voidaan tuottaa aina paikallisesti.

Kokoomuksen valtuustoryhm�

Kokoomuksen valtuustoryhm� paheksuu Rovaniemen hallintok�yt�nt�j�

Tue, 03 Apr 2012 00:00:00 +0300

Kokoomuksen valtuustoryhm� paheksuu Rovaniemen hallintok�yt�nt�j�

Rovaniemen kaupungissa on vakiintunut hallinnollinen menettelytapa, jossa ei kunnioiteta lautakuntien toimivaltaa. Virkamiesten omavaltaisuus on niin vakiintunutta hallintok�yt�nt��, ett� kaupungin virkajohto ei piittaa mainita toimivallan ohittamisista.

Johtavat viranhaltijat v�h�ttelev�t julkisesti valtuuston valitsemien asiantuntijalautakuntien kyky� ymm�rt�� teht�v�alueettaan.

Viimeisin esimerkki liittyy entiselle Korkalovaaran koulun tontille tulevaan kehitysvammaisten palvelukodin uudisrakentamiseen. Ymp�rist�lautakunnan asianmukaisesti tehdyst� rakennuksen purkup��t�ksest� valitettiin hallinto-oikeuteen.

Virkamiehet toimittivat ymp�rist�lautakunnan lausunnon hallinto-oikeuteen ennen lautakunnan kokousta. Ymp�rist�lautakunnan p��t�ksentekij�ille ei ole viel�k��n mainittu asiasta halaistua sanaa.

Lautakunnan luottamushenkil�t lukivat omissa nimiss��n annetusta lausunnosta sanomalehdest�.

Kokoomuksen valtuustoryhm� on vaatinut selkeytt� Rovaniemen hallintoon. Olemme esitt�neet monia uudistuksia n�enn�ismarkkinoiden hallinnointiin. Kun edes keskustelua ei ole saatu aikaan, esitimme talousarviokokouksessa koko kotikutoisen sopimusohjaus - j�rjestelm�n lopettamista.

��nestystulos oli ilahduttava, sill� ehdotuksemme sai kannatusta yli puoluerajojen.

Kokoomus teki valtuustoaloitteen elokuussa 2011, ett� Rovaniemen kaupunginhallitus j�rjest�isi koulutus- ja seminaaritilaisuuksia johtaville viranhaltijoille ja valtuutetuille hallintolain 6 � mukaisista hyv�n hallinnon periaatteista, sovellettuna kaupunkimme hallintoon.

Valtuustoryhm�n esitt�mille toiminnoille olisi todellakin tarvetta Rovaniemen kaupungin hallinnossa.

Kokoomuksen tavoitteena on avoin, sujuva ja oikeudenmukainen hallinnointi niin p��tt�jien kuin asukkaiden ja yritysten n�k�kulmasta.

Kokoomuksen valtuustoryhm�

Kenraali Puheloinen: Puolustusvoimien uudistus v�ltt�m�t�n

Mon, 12 Mar 2012 00:00:00 +0300

Puolustusvoimain komentajan kenraali Ari Puheloisen mukaan Puolustusvoimien uudistus olisi ollut pakko tehd� ilman valtion l�hivuosien s��st�paineitakin.

Puheloinen my�nt�� STT:n haastattelussa, ett� viime vaalikaudella luvatulla puolustusbudjetin kahden prosentin korotuksella olisi ostettu vain lis�� aikaa entiselle organisaatiolle.

� Mutta ei t�lt� isolta muutokselta olisi silti v�ltytty.

Uudistuksesta, erityisesti maakunnille kipeist� varuskuntien lakkautuksista, on noussut kova poru.

Puheloinen my�nt��, ett� varuskuntien sijainnillakin on maan puolustamiselle merkityst�, mutta erityisesti koulutuksen j�rjest�jin�.

� Meill� pit�� olla varuskuntia erityyppisill� alueilla maassa, jotta voimme kouluttaa varusmiehi� ja reservil�isi� toimimaan erilaisissa olosuhteissa.

Puheloisen mukaan Suomen puolustuskyvyss� joudutaan ottamaan tulevina vuosina riski. Se ei kuitenkaan johdu uudistuksen rajuudesta, vaan l�hivuosien s��st�ist�.

Riski syntyy komentajan mukaan siit�, ett� nelj�n vuoden voimakkaat budjettileikkaukset vaikuttavat pitk��n asevelvollisten koulutukseen sek� materiaalihankintoihin.

Suurin mullistus sotien j�lkeen

Puolustusvoimien toiminta lakkaa kuudella paikkakunnalla: J�ms�n Hallissa, Kauhavalla, Keuruulla, Kontiolahdella, Kotkassa ja Lahdessa.
Toimintoja siirrell��n ja yhdistell��n; muun muassa Satakunnan lennoston Hornet-h�vitt�j�t siirret��n Karjalan ja Lapin lennostoihin.
Noin 2200 ty�paikkaa v�henee, irtisanomisuhan alla on noin 1200 ihmist�.
Varusmiesten palvelusaika lyhenee 15 vuorokaudella.
Sodan ajan vahvuus laskee 350 000 sotilaasta 230 000 sotilaaseen.
Osa uudistuksista toteutetaan jo ensi vuoden loppuun menness�, p��osa j�� vuoteen 2014. Kaiken pit�isi olla valmista vuonna 2015.

Kokoomusnaiset: Naiset kunnallispolitiikan ykk�spaikoille

Thu, 08 Mar 2012 00:00:00 +0300

Kokoomusnaiset haluaa Kansainv�lisen Naistenp�iv�n kunniaksi muistuttaa, ett� kunnallisvaalivuonna tulee kiinnitt�� huomiota naisten m��r��n kunnallispolitiikan ykk�spaikoilla.

Kokoomusnaiset toivoo, ett� puolueet sitoutuvat vaalien j�lkeen valitsemaan nykyist� tasapuolisemmin naisia ja miehi� kunnallisiin johtoteht�viin.

�Sukupuolten v�linen tasa-arvo on parantunut kunnallispoliittisessa p��t�ksenteossa.

Silti naiset ovat yh� edelleen selv�sti aliedustettuja kunnallispolitiikan ykk�spaikoilla kuten valtuustojen puheenjohtajina ja kaupunginjohtajina,� muistuttaa Kokoomusnaisten puheenjohtaja Lenita Toivakka.

Kuluvalla valtuustokaudella valtuustojen puheenjohtajista 27 % on naisia ja kunnanjohtajista vain 15 %.

Kokoomusnaisten mielest� puolueet voisivat paikallisesti esimerkiksi sitoutua jakamaan kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajuudet siten, ett� toisessa on mies ja toisessa nainen puheenjohtajana.

Lis�tietoja:

puheenjohtaja Lenita Toivakka 050-5122928
Kokoomuksen Naisten Liitto ry

AMK:lla ja ministeri�ll� 20 miljoonan erimielisyys

Tue, 21 Feb 2012 00:00:00 +0300

Ammattikorkeakouluilla ja opetusministeri�ll� on ainakin 20 miljoonan euron erimielisyys siit�, paljonko ammattikorkeakouluista tulisi lopettaa aloituspaikkoja.

N�in sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Timo Luopaj�rvi.

Hallitusohjelman mukaan ammattikorkeakouluista lakkautetaan 2200 aloituspaikkaa. Opetusministeri� on tehnyt kullekin koululle r��t�l�idyn leikkausehdotuksen, joihin koulujen tuli vastata viime perjantaihin menness�.

Suurin osa kouluista sitoutui vastauksessaan osaan lakkautuksista. N�it� koulujen toistaiseksi lupaamia lakkautuksia on kuitenkin vain reilut 1300 aloituspaikkaa.

Isojen lakkautusvaatimusten kohteena oleva Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja sen kanssa yhteisi� s��st�j� kaavaileva Rovaniemen ammattikorkeakoulu eiv�t viel� antaneet lupauksia numeroina.

Jos Lapin oppilaitokset j�tet��n pois laskuista, ministeri�n ja muiden koulujen n�kemyserot ovat noin 500 aloituspaikkaa. Luopaj�rven mukaan kyse on 15�20 miljoonasta eurosta.

Miksi Sauli Niinist� nauttii niin suurta kansalaisten arvostusta, suurempaa kuin yksik��n toinen pre

Mon, 06 Feb 2012 00:00:00 +0300

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen nostatti maljan uudelle tasavallan presidentille Sauli Niinist�lle vaalivalvojaisissa Finlandia-talolla Helsingiss�.

- T�m� malja on vaality�lle, t�m� malja on Saulille, t�m� malja on is�nmaalle, Jyrki Katainen lausui.

- Minulla l�hti ��ni, kun ennakko��net saatiin. R��k�isin niin pahasti, Katainen selitti sen j�lkeen k�he�� nt��n.

- Kyll� t�m� tuntuu mielett�m�n hyv�lt�, n�in valtava kannatus.

Ennenn�kem�tt�m�t kannatusluvut

Katainen kertoi pohtineensa, miksi Sauli Niinist� nauttii niin suurta kansalaisten arvostusta, suurempaa kuin yksik��n toinen presidentiksi valittu.

- Tuon kaltaiset kannatusluvut ovat ennenn�kem�tt�mi� ja suorissa vaaleissa kukaan ei ole saanut tuon kaltaisia kannatuslukuja, Katainen sanoi.

Niinist� sai 62,6 prosenttia ��nist�.

- Se kertoo siit�, ett� suomalaiset ovat talonpoikaisj�rkisi� vastuunkantajia, jotka arvostavat sit�, ett� puhutaan suoraan ja my�s vaikeista asioista, Katainen p��tteli.

Kataisen mielest� toisella kierroksella olivat edustettuina suvaitsevaisuus, kansainv�linen yhteisty�, eurooppalaisuus ja vastuunkantaminen. H�n sanoi sen luovan tulevaisuudenuskoa ja toivoa.

- Nyt me saamme viel� upean presidentin, joka n�it� arvoja edustaa. Kyll� t�st� on hyv� jatkaa.

Pitk� odotus p��ttyi

Katainen kehui my�s Niinist�n haastajaa, Pekka Haavistoa ja h�nen kannattajiaan, jotka tekiv�t presidentinvaalista "upean kampanjan".

- Molemmat ehdokkaat toisella kierroksella k�viv�t sivistynytt�, fiksua asiakeskustelua ja edustivat my�s ulosp�in sellaista Suomea, joka on dynaaminen tulevaisuuden Suomi. Voiko sen arvokkaampaa presidentinvaalia olla kuin mink� me olemme n�hneet?

Katainen kertoi toimittajien todenneen h�nelle, ett� kuuden vuoden odotus on nyt ohi.

- Kyll� t�m� on ollut huomattavan paljon pidempi odotus, Katainen kertoi vastanneensa.

Presidenttiehdokas Sauli Niinist�: "Tarttis tehd� jotain, ja sitten sattuu".

Mon, 16 Jan 2012 00:00:00 +0300

Sauli Niinist�n eteen marssitettiin Ylen TV1:n keskiviikkoillan presidenttitentiss� puolen tunnin aikana taukoamatta ik�viksi tarkoitettuja asioita.

Niinist� k�vi niit� l�pi selvitt�en, oikoen, perustellen ja huumorillakin.

Tentin alkuvaiheessa h�n sai kommentoida ��nest�j�n ep�ily�, ett� "olisitte pikkutarkka, kiukkuinen ja �ksy".

- Joo, t�ytyy tunnustaa, ett� kyll� min� joskus annan v�h�n tunnereaktioille valtaa, Sauli Niinist� vastasi.

- Mutta jos ajatellaan esimerkiksi t�t� eduskuntakautta, niin kyll� min� ottaisin v�h�n yleisemm�nkin asian esille. Meill� monasti yleisess� keskustelussa puhutaan, ett� tarttis tehd� jotain. Ja sitten kovin usein k�y niin, ett� se joka tekee - tekev�lle ei pelk�st��n satu, vaan tekev��n sattuu.

Esimerkkein� h�n mainitsi HUS:ia uudistaneen Kari Nenosen ja Kansallisoopperan talousvyyhti� selvitt�neen Sirkka H�m�l�isen.

My�hemmin Niinist� totesi puhemiesvaalissa kansanedustajilta saamansa v�h�isen tuen liittyv�n t�h�n.

- Jos joku ryhtyy toimeen, etenkin julkisella sektorilla, niin aluksi ollaan sit� mielt� ett� joo, kyll�h�n tuo on tarpeellista ja nyt pit�� tehd� jotakin. Mutta sitten kun joku sen taakan ottaa niin annapas olla, h�nest� tulee aikamoinen syntipukki pikku hiljaa, Niinist� sanoi.

- Pelk��n pahaa, ett� meill� on esimerkiksi kunnanjohtajia, jotka ovat samassa liisteriss�. Jos he jotakin tekisiv�t niin kuin pit�isi tehd�, niin sittenp� tuntuu.

Kuntauudistus vs. Presidentinvaali

Sun, 15 Jan 2012 00:00:00 +0300

Keskusta on l�htenyt tekem��n koko johtonsa leveydell� ty�t�, jotta kuntauudistus kytkett�isiin mukaan presidentinvaaleihin.

P��kohteena on Sauli Niinist�. Ensimm�inen n�ytt� Niinist�-jahdista saatiin, kun MTV3 uutisoi n�ytt�v�sti presidenttiehdokkaiden vastaukset kuntien pakkoliitoksia koskevaan kysymykseen. Ehdokkaat vastasivat v�itt�m��n, jonka mukaan kuntaliitoksia olisi edistett�v� tarvittaessa pakkokeinoin.

Uutinen saatiin siit�, ett� Niinist� oli ainoana ehdokkaana v�itt�m�n kanssa hyvin miedosti samaa mielt�, eli ei siis vahvasti samaa mielt�.

T�m�n mielipiteen j�lkeen sosiaaliseen mediaan ja verkkosivuille ilmestyi keskustan johtohenkil�iden kirjoituksia, joissa hehkutettiin Niinist�n kannattavan pakkoliitoksia.

Sama into keskustav�elle koitti Suomen Kuvalehden hahmoteltua uusia kuntarajoja. Nyt kuulemma viimeist��n kuntaliitokset ovat osa vaalikampanjaa, ja tietenkin v�sym�t�n Paavo V�yrynen tunkee pakkoliitoksia Niinist�n kurkusta alas.

Ei kai todellisuus ihan n�in mene, oikeastaan ei l�himainkaan.

Virallisesti t�m�n vuoden lopussa p��ttyv�n Paras-hankkeen my�t� kuntia h�vi�� nimitt�in sata. Paras-hanke k�ynnistettiin vuonna 2006 alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) johtamana ja h�nen ty�t��n jatkoi my�hemmin p��ministeriksi kohonnut Mari Kiviniemi (kesk.).

Keskustan johdolla k�ynnistetty Paras-hanke siis johti kuntien m��r�n v�henemiseen. Kuntaliitoksia ty�nnettiin eteenp�in Paras-hankkeella. Onko siis valtion vahvalla ohjauksella ja pakkoliitoksilla oikeastaan suurtakaan eroa?

N�in ollen Sauli Niinist�n linjaa voi tulkita, ja siis vain tulkita, aivan hyvin niinkin, ett� h�n on suurin piirtein edellisen, keskustan johtaman hallituksen linjoilla: kuntaliitoksia pit�� edesauttaa.

Niinist� on ollut kuntakannoissaan itse asiassa aika varovainen. Suomen Lehtiyhtym�lle antamassaan haastattelussa h�n varoitteli, ettei kuntaliitoksista pid� tehd� mit��n "muoti-ilmi�t�".

Ja viel� lopuksi pit�� ihmetell� MTV3:n kuntakysymykseen t�ysin kielteisesti vastanneiden ajatuksenjuoksua. Vastaushan tarkoittaa sit�, ettei pakkoliitoksia voisi hyv�ksy� miss��n olosuhteissa � ei edes sellaisissa, joissa kunnan talous on t�ysin kuralla.

Tervett� j�rke� voi harjoittaa my�s vaalien alla. (Kokoomuksen verkkouutiset)

Suomalaisten n�kemyksi� tulevan presidentin halutuista ominaisuuksista on selvitetty.

Thu, 29 Dec 2011 00:00:00 +0300

Suomen Kuvalehti teetti kyselyn kansalaisten presidenttiasenteista Taloustutkimuksella 14.-20. syyskuuta 2011 ja julkaisi sen lokakuun numerossaan 40.

Hufvudstadsbladet aloitti 18. joulukuuta 2011 juttusarjan Research Insightilla samasta aihepiirist� teett�m�st��n kyselyst�.

Hbl:n tulosten mukaan kansalaiset katsovat, ett� presidentin teht�vist� t�rkein on "edustaa Suomea valtiomiehen�" (84 %). Presidentin ajamista asioista t�rkeimpin� pidettiin l�hemp�� yhteisty�t� pohjoismaiden kanssa ja hyvi� suhteita Ven�j��n.

Kun kysyttiin presidentin t�rkeimpi� ominaisuuksia, olivat vastausten kuusi k�rjess� seuraavat:

* Is�nmaallinen (42 %)
* Oikeudenmukainen (36 %)
* Kielitaitoinen (34 %)
* Edustava (32 %)
* Luotettava (32 %)
* Yhdist�� kansakuntaa (31 %)

Hbl:n mukaan vastaajille esitettiin 28 my�nteist� ominaisuutta. He sijoittivat Sauli Niinist�n ykk�seksi niiss� 17 kertaa. Timo Soini sai nelj�, Sari Essayah nelj�, Pekka Haavisto kolme ja Eva Biaudet yhden ykk�ssijan. (Yksi ykk�ssijoista jaettiin.)

Suomen Kuvalehdelle oli Taloustutkimus kysynyt "miten paljon seuraavat asiat tai ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten hyvin henkil� sopii mielest�nne tasavallan presidentiksi". Vastauksissa nousivat k�rkeen:

* Kyky toimia puolueiden yl�puolisena kansakuntaa kokoavana hahmona (65 %)
* Pitk� kokemus korkean tason poliittisista teht�vist� Suomessa (64 %)
* Kokemus ulkopolitiikan hoitamisesta (62 %)
* Vahva johtaja (61 %)
* Kyky toimia arvojohtajana (58 %)
* Kyky empatiaan heikompiosaisia kohtaan (49 %)

Suomen Kuvalehden kyselytuloksen valossakin on yll�tt�v��, ett� useat ehdokkaat eiv�t suinkaan ole ottaneet et�isyytt� puolueeseensa. Kansalaiset kuitenkin pit�v�t puolueiden yl�puolelle p��sy� v�ltt�m�tt�m�n�.

"Valittavan t�ytyy ymm�rt�� se, ett� h�nell� ei ole puoluesidonnaisuutta."
- Sauli Niinist� Yle Keski-Suomen haastattelussa 20. lokakuuta 2011

Kummassakaan kyselyss� ei tarjolla ollut er�st� ominaisuutta. Tarjokkaista puuttui "mielenkiintoinen, innostava persoona".

Kyll�h�n vaaleissa on kyse siit�kin, ett� sellaista ollaan hakemassa. Ei presidentiksi kaivata tasavallan lapasta tai politiikkakonetta, vaan osaavaa aitoa ihmist�.

Kirjoittanut JUHA-PEKKA TIKKA 29.12.2011

Vastustan. Siit� on tullut viime aikojen muotisana Suomessa.

Tue, 13 Dec 2011 00:00:00 +0300

Kokoomuksen mielest� Suomi ei vastustamalla kykene rakentamaan yhteisi� eurooppalaisia ratkaisuja. Puolue haluaakin, ett� Suomi tekee kaikkensa oman taloutensa ja ty�paikkojensa turvaamiseksi osana yhten�ist� ja taloudellisesti vakaata Eurooppaa ja osana yhteisvaluutta euroa.

- Vastustan. Siit� on tullut viime aikojen muotisana Suomessa, etenkin kun v�likysymyksen j�tt�nyt perussuomalaisten eduskuntaryhm� on paukuttanut nyrkki� p�yt��n. Ja jos paukutus ei ole auttanut, mukaan ovat tulleet heiluvat k�det ja volyymitason nousu, Anne-Mari Virolainen kuvasi keskusteluilmapiiri� k�ytt�ess��n kokoomuksen ryhm�puheenvuoron tiistain v�likysymyskeskustelussa.

H�n valitteli sit�, ett� vastustajien kritiikin sis�lt� on ollut hyvin onttoa. Kun Suomessa neuvoteltiin esimerkiksi Portugalin tukemisesta, perussuomalaiset kertoivat oman vaihtoehtonsa:

- "Lamoja tulee, lamoja menee", puheenjohtaja Timo Soini huuteli. Saman logiikan mukaan nyt, kun euroalue on valitettavassa kriisiss�, voisimme nostaa k�det pystyyn ja selitt�� vaikeuksiin joutuneille Soinin sanoin, ett� voi voi � n�it� lamoja nyt tulee ja menee. Ajatus on hyyt�v�n kylm� ja vastuuton, Virolainen huomautti.

H�nen mielest��n onkin Suomen ja kaikkien suomalaisten etu, ett� vastustuksen ja sivustahuutelun sijaan tehd��n entist� enemm�n t�it� talouskriisin ratkaisemiseksi.

- Se tarkoittaa v�lill� my�s vaikeita p��t�ksi�. Se tarkoittaa, ettemme tyydy vastustamaan kaikkea ja keksim��n uusia ongelmia, vaan pyrimme l�yt�m��n yhteiseen kriisiin yhteisi� ratkaisuja, Virolainen muistutti.

Talouskuriin tarvitaan tiukennuksia

Virolainen my�nsi, ett� mittavat tukiratkaisut tuntuvat ep�oikeudenmukaisilta, mutta huomautti, ettei kukaan tee niit� hyvill� mielin tai hymyss� suin, vaan yksinkertaisesti sen takia, ett� viel� ik�v�mmilt� seurauksilta v�ltytt�isiin. Virolainen tunnusti my�s eurrooppalaisen taloudenhoidon laiminly�nnit sek� hyvinvoinnin rakentamisen velkarahalla ja kuplan varaan sek� kriisin hoidon virhearviot.

- Siksi tarvitsemme tiukennuksia talouskuriin ja luottamuksen palauttamista. Viime viikon EU-johtajien huippukokous oli askel oikeaan suuntaan. S��nt�j� alettiin j�m�k�itt�� ja kurinpalautuksesta sovittiin. Se on ainoa oikea tie kriisin todelliseen ratkaisuun eli luottamuksen palauttamiseen ja kansantalouksien tervehdytt�miseen, h�n sanoi.

Virolainen sanoi uskovansa, ett� korjaamalla yhten�isen euroalueen valuvikoja Suomi kykenee turvaamaan parhaiten oman taloutensa. Yhteinen rahapolitiikka tarvitsee h�nen mukaansa kuitenkin "lis�petrausta" ja koordinaatiota.

- Euroopan talouskriisi on syntynyt vuosien l�per�n politiikan seurauksena, joten on muistettava, ett� korjausprosessikin on pitk�. Siin� vaaditaan kaikilta rakentavuutta ja k�rsiv�llisyytt�. My�s tulokset euromaiden tukipaketeista n�hd��n vasta pidemm�n ajan kuluttua, Virolainen muistutti.

TA-2012 Kokoomuksen valtuustoryhm�: "Rovaniemi on hieno kaupunki."

Sun, 20 Nov 2011 00:00:00 +0300

Rovaniemi kuuluu keskisuurten suomalaisten kaupunkienjoukkoon. Meid�n sarjassamme Rovaniemell� on hieman tavallista enemm�n lapsia ja hieman tavallista enemm�n yli 85-vuotiaita. Kaupungin asukasm��r�n kehityst� voi pit�� my�nteisen�, ylisanoihin ei ole varaa. Talousarviovuonna 2012 Rovaniemi on haasteiden edess� � sek� itse aiheuttamiensa ett� ulkoisten.

Kokoomuksen valtuustoryhm�n mielest� menoja voi olla vain tulojen verran. Tulotaso voidaan ylitt�� perustellusti, esimerkiksi investointien vuoksi. Uudessa Rovaniemen kaupungissa kaupungin tuloilla ei ole ollut ohjaavaa merkityst� menojen m��r��n. Puuttuvia tuloja on lis�tty velalla, maksuilla ja veronkorotuksella. My�s vuonna 2012 menot ylitt�v�t tulot.

Kokoomuksen mielest� TA 2012 menotaso selittyy sill�, ett� Rovaniemi ei sovita palvelutuotantoaan asukkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Olemme 5 meur kalliimpi So-Te � palveluiden j�rjest�j� kuin vastaavat kaupungit. Lis�ksi Rovaniemi luo uusia menorakenteita. Valtuustoryhm�ss� on k�sitys, ett� LSHP laskutus tulee ylitt�m��n arvioidun, lis�ksi kun Sivistyspalvelujen johtokunta on selke�sti miinuksella t�n� vuonna, niin lienee n�in my�s ensi vuonna. Kokoomus kuitenkin hyv�ksyy TA-2012 alij��m�isyyden, koska hyv�ksyminen on poliittista pragmatismia. Kokoomus hyv�ksyy my�s opiskelijalipun tukemisen.

Kaupungin henkil�st�m��r� jaksaa h�mm�stytt�� kokoomukselle palautetta antavia kaupunkilaisia. Mielest�mme henkil�st�n m��r�n jatkuvalle kasvulle ei voi olla todellisia perusteita. Valtuustoryhm� katsoo, ett� kaupungin henkil�st�n toimesta tuotettujen palvelujen kasvu ei perustu palvelutarpeen kasvuun vaan siihen, ett� kaupungin henkil�st� tuottaa ymp�r�iv�lt� elinkeinoel�m�lt� sille siirrettyj� palveluja.

Elinkeinoel�m�n keskusliitto on suorittanut kuluvana vuonna yritysilmapiirej�: �Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmy�nteisyydest�. Selvityksess� Rovaniemi sijoittuu kymmenen huonoimman joukkoon (Kemi huonoin) ja Rovaniemen seutukunta sijoittuu huonoimman viiden joukkoon (Kemi-Tornio 2.huonoin). Olisiko aika arvioida kaupungin omia toimia mm. kaavoituksessa, tonttien luovutuksissa ja yritysten v�lisiss� kanssak�ymisiss� ja arvioida miten toimintaa tulisi parantaa. Miksi yritykset kokevat kaupungin toiminnan niin heikoksi verrattuna muihin kaupunkeihin. Rovaniemell� t�ytyy synty� enemm�n halua ja kyky� vastata yritysel�m�n kaavoituksellisiin tarpeisiin.

Kokoomuksen valtuustoryhm� on tehnyt ryhm�aloitteen �Hyv�n hallinnon� periaatteiden toteuttamiseksi kaupungin hallinnossa. Meill� vallitsee hallinnollinen nurinkurisuus � lautakunnat ohjaavat valtuustoa. H�nt� heiluttaa koiraa. Koulutuslautakunnan enemmist� on t�ll� kertaa ty�nt�nyt valtuuston selk� sein�� vasten Muurolan lukiosta p��tett�ess�. Kokoomus toteaa, ett� viimeaikaiset kaavoitus ja/tai investointi � kokonaisuudet ovat eritt�in huonosti hoidetut: Kiela, Lappia, Keskuskent�n loppuun saattaminen. Mielest�mme nykyinen hallintomallilla on syyllisyytt� sekavuuteen. Emme l�yd� nykyisest� hallintomallista mit��n lis�arvoa. Kokoomus tuleekin ehdottamaan Sopimusohjausj�rjestelm�n lopettamista 2013 alkavalla valtuustokaudella.

Kokoomuksen mielest� on kohtuutonta, ett� Napapiirin vesi ajetaan tilanteeseen, jossa sen on korotettava vesimaksuja, mik� korotus kohdistuu erityisesti lapsiperheisiin. Ehdotammekin, ett� liikelaitokselta peritt�v� �korvaus perusp��omasta� alennetaan 4 %:iin. Korvaava tulo kaupungin kassaan katetaan Kolpeneen toteutumattomista siirtokustannuksista ja KH:n maanostorahoista.

Ehdotamme my�s muutoksia lukioverkkoon. Kysymys on asiaa kiertelem�tt� Muurolan lukiosta, ehdotamme Muurolan lukion lakkauttamista. Oppilaat ovat asian jo ratkaisseet kantap�ill��n ja toisaalta Muurolan inhimilliset lukioresurssit tarvitaan lukio-opetuksen tukemiseen. Toivomme, ett� koulutoimenjohtaja voisi esitell� Muurolan lukion tarkennetut kustannukset.

Onko Teill� Id�nsuhteita ?

Sun, 13 Nov 2011 00:00:00 +0300

Presidenttiehdokas Sauli Niinist� vastasi Ylen Ykk�saamussa Paavo V�yrysen Eurooppa-syyt�ksiin toteamalla, ett� V�yrynen oli itsekin aikanaan hyv�ksym�ss� Kreikan ottamisen euroon.

Ykk�saamussa n�ytettiin presidenttiehdokas Paavo V�yrysen puhetta keskustan puoluekokouksessa.

Siin� V�yrynen totesi, ett� "�lyk�s saattaa selviyty� tilanteesta, johon viisas ei edes joudu. Paavo Lipposella ja Sauli Niinist�ll� ei ollut sit� viisautta, ett� Suomi olisi j��nyt muiden pohjoismaiden tapaan euroalueen ulkopuolelle".

- Ensin tekisi mieli vastata, ett� jos keskityt��n riitelem��n menneisyydest�, niin tulevaisuus siin� k�rsii, Sauli Niinist� aloitti vastauksensa.

H�n totesi tosiasian olevan, ett� eduskunta teki hallituksen esityksest�, jota h�n oli itse tekem�ss� ja t�ysin kannattamassa, p��t�ksen Suomen l�hd�st� euroon.

Sauli Niinist� viittasi t�m�n j�lkeen komissaari Olli Rehniin (kesk.), joka totesi �sken, ett� suurin virhe oli Kreikan ottaminen mukaan.

- Ehk� Paavo V�yrysen kannattaisi nyt muistella, ett� h�nkin oli hyv�ksym�ss� Euroopan parlamentissa Kreikan mukaan oton. Siit� ��nestettiin Euroopan parlamentissa, jota oli siin� prosessissa pakko kuulla, Sauli Niinist� sanoi.

- Ett� aina se viisaskin sortuu pelkk��n �lykkyyteen, h�n tokaisi.

Hirvi�n haltuun
oton logiikka

My�hemmin Sauli Niinist� kommentoi meppi Riikka Manneria (kesk.). Manner katsoi l�hetyksess�, ett� Paavo V�yrynen on p��vaihtoehto Sauli Niinist�n Eurooppa-linjalle.

- Min� en tiennytk��n ett� Paavo V�yrynen on kannattamassa liittovaltiokehityst�. Nimitt�in, jos h�n on minun kanssani eri mielt� EU:n tulevaisuudesta, niin sitten h�n ilmeisesti kannattaa liittovaltiota, Niinist� kuittasi.

- Itse asiassa huomaan kannattavani kovasti niit� linjauksia, joita h�nkin oli tekem�ss� Matti Vanhasen hallituksen turvallisuuspoliittisessa selonteossa.

Ykk�saamun loppupuolella Niinist� ihmetteli, ett� "nekin, jotka ovat hallitusohjelmissaan hyv�ksyneet Nato-option, puhuvat toisessa paikassa jostain hirvi�st� nimelt� Nato".

- Ihmettelen sellaista logiikkaa, ett� joku pit�� mielest�ns� hirvi��n option ottaa se haltuunsa. T�m� kuvaa sit�, ett� Nato on pesiytynyt meill� ly�m�aseeksi ja pelotteluksi, joka on t�ysin v��r� asenne, Niinist� sanoi.

Henna Virkkunen vaatii lis�� naisia johtopaikoille kunnallisiin luottamustoimiin

Thu, 27 Oct 2011 00:00:00 +0300

Puolueiden on teht�v� nykyist� m��r�tietoisemmin t�it� naisten kannustamiseksi politiikan ykk�spaikoille. Vuoden kuluttua j�rjestett�v�t kuntavaalit antavat t�h�n erinomaisen mahdollisuuden, Henna Virkkunen sanoi avatessaan Kuntaliiton Tasa-arvofoorumin Turussa torstaina.

Selvitysten mukaan kiinti�s��nn�s on turvannut naisten ja miesten asemaa kunnallisessa p��t�ksenteossa siten, ett� p��t�ksentekoon osallistuu tasapuolisesti naisia ja miehi�.

Kuntien ykk�spaikoille, valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajiksi ja kunnanjohtajiksi Virkkunen kaipaa kuitenkin lis�� naisia. Naisten osuus kunnanhallitusten puheenjohtajista on runsaat parikymment� prosenttia.

Vuoden 2009 alussa toimikautensa aloittaneissa valtuustoissa naisia puheenjohtajista oli 27 prosenttia. Kunnanjohtajista naisten osuus on vain 15 prosenttia.

Virkkusen mielest� asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen vahvistaminen on keskeinen osa tulevaa kuntauudistusta. Kuntalain uudistamisen yhteydess� pohditaan my�s uudenlaisia osallistumisen tapoja.

- Kunnilla tulisi olla my�s mahdollisuus delegoida p��t�ksentekoa asuinalueille, erilaisille kaupunginosalautakunnille tai ehk� jopa -valtuustoillekin, Virkkunen sanoi.

Ylim��r�inen puoluekokous lauantaina 22.10.2011 Helsingiss�

Sun, 02 Oct 2011 00:00:00 +0300

Ylim��r�isess� puoluekokouksessa Helsingin Finlandia-talolla valitaan puolueen presidenttiehdokas ja kuullaan valitun ehdokkaan linjapuhe. Kokous alkaa kello 12.00 ja kokoukseen ilmoittautuminen alkaa kello 10.00.

Puoluekokoukseen voi ilmoittautua osoitteessa www.kokoomus.fi/puoluekokous. Kokoukseen voivat osallistua vain Kokoomuksen j�senet.

Ilmoittautumislinkkien vaatima salasana on toimitettu yhdistysten puheenjohtajille puoluekokouskutsun yhteydess�. Kysy siis salasana yhdistyksesi puheenjohtajalta tai piiritoimistostasi.

Ihmisen kokoinen kunta

Mon, 15 Aug 2011 00:00:00 +0300

Kaikkein v�hiten Suomi kaipaa uutta lamaa. Vuoden 2009 kriisin aikana hallitus teki tietoisen p��t�ksen ottaa velkaa ja elvytt��. Suurty�tt�myys saatiin estetty�. Nyt elvytysvaraa ei ole.

Meid�n on saatava oman maan velkaantuminen taittumaan. Juhlat on juhlittu. Tuleville sukupolville on j��t�v� muutakin kuin velkaa ja korkoja.

Suomen tilanteen tekee erityisen haastavaksi v�est�n ik�rakenne: Meill� ty�v�ki v�henee nopeasti. Vuonna 2020 jo joka viides suomalainen on t�ytt�nyt 65 vuotta. Samalla se merkitsee palvelutarpeen kasvua.

Julkinen sektorimme ei ole siin� tilassa, ett� voisimme n�ill� ev�ill� menn� kohti seuraavaa vuosikymment�.

Siksi hallitusohjelmassa on p��tetty uudistaa kuntarakenne.

Tavoitteena on muodostaa niin vahvoja kuntia, ett� ne pystyv�t paitsi j�rjest�m��n asukkaiden tarvitsemat julkiset palvelut, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, my�s kehitt�m��n alueen elinkeinoja ja vahvistamaan n�in ty�llisyytt�.

Suomessa kuntarakenne on herkk� paikka.

N�in siit� huolimatta, ett� nykyinen kuntarakenne pohjautuu varsin pitk�lle sadan vuoden takaiseen el�m��n ja olosuhteisiin. Aikanaan t�rke� ponnin kuntien perustamiselle oli tarve lyhent�� kirkkomatkoja.

Kuntarajan yli ei ollut tarvetta tai mahdollisuuttakaan liikkua.

T�t� havainnollistaa Keski-Suomen historiaan kirjattu liikennelaskenta syyskuussa 1924 Jyv�skyl�n ja Korpilahden v�lill�: tiet� kulki p�iv�ss� 304 ajopeli�, joista 225 hevosta ja 57 polkupy�r��. Autoja ja moottoripy�ri� n�htiin p�iv�n aikana vain 22.

Vaikka maailma on noista ajoista muuttunut melkoisesti, kuntakartta on pysynyt l�hes ennallaan.

Kuntarajan ylitt�minen ei siis ole ihmisille en�� mik��n iso juttu, vaan monelle p�ivitt�ist� arkea. Samaan aikaan kotikunnilta vaadittava palvelurepertuaari on kasvanut hurjasti. Toisaalta moni asia hoituu virastok�ynnin sijasta puhelimella tai internetin kautta.

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi muodostaa elinvoimaisia peruskuntia luontaisista ty�ss�k�yntialueista. T�m� on oikea linja.

Kuntien on vastattava ihmisten tarpeita ja el�m�nmuotoa. Aivan kuten aikoinaan haluttiin lyhent�� kirkkomatkaa, nyt keskeiseksi ovat nousseet hyv� p�iv�hoito ja koulu, toimiva terveydenhuolto ja viihtyis� ymp�rist�. Ne voidaan turvata vain riitt�v�n vahvoilla ja elinvoimaisilla kunnilla.

Kun asukkaat k�yv�t ty�ss�, asioivat, asuvat ja maksavat veronsa saman kunnan alueella, voidaan kunnan asuminen ja liikenne suunnitella, ja palvelut organisoida j�rkev�ll� tavalla. Se on sek� tehokasta ett� demokraattista.

Oma kotiseutu nimineen, paikkoineen ja kulttuureineen s�ilyy, vaikka hallinnollinen raja siirtyisi.

Henna Virkkunen
hallinto- ja kuntaministeri (kok.)

Palstanpit�j�n lyhennelm� alkuper�iskolumnista: KESKISUOMALAINEN 14.8.2011

Miksi Kokoomus kuuntelee?

Thu, 14 Jul 2011 00:00:00 +0300

Miksi Kokoomus kuuntelee?

Liian pitk��n on ollut niin, ett� ymm�rt��ksesi mit� poliitikko sanoo, tarvitset tulkin. Saadaksesi k�sityksen sit�, mihin joku puolue t�ht��, tarvitset selv�nn�kij�n.

Siksi politiikan on muututtava ja tultava l�hemm�s ihmist�.

Me Kokoomuksessa kuuntelemme ihmisi�. Erilaisia ihmisi� erilaisissa el�m�ntilanteissa. Ihmisten tarinat vahvistavat ajatteluamme. Me poliitikot emme voi rakentaa kenenk��n el�m�� valmiiksi tai est�� murheiden syntymist�.

Mutta me voimme ohjata p��t�ksill�mme Suomea suuntaan, joka tuo ihmisille tulevaisuudenuskoa � toivoa paremmasta huomisesta.

Toivo on tehty tulevaisuudenuskosta ja kyvyst� riemuita kaikesta siit�, mit� meill� jo on. Toivo on lupa olla innostunut ja saada muutkin innostumaan. Paitsi puhetta, toivo rakastaa tekoja. Sill� ilman niit� mik��n ei muutu.

Ja maailma, jossa mik��n ei muutu, on l�hemp�n� ep�toivoa kuin toivoa.

Ihmisten ongelmia ei ratkaista poliittisilla silm�nk��nt�tempuilla.On ment�v� syvemm�lle. Tarvitaan uutta ajattelua. Tarvitaan rakenteiden ravistelua. Politiikka ei ole vain rahanjakoa tai voimavarojen jyvitt�mist� eri sektoreille.

Politiikan teht�v� on luoda ihmisille hyv� yhteiskunta, jossa he voivat itse vaikuttaa oman el�m�ns� suuntaan. Siit� syntyy el�m�nusko ja onnellisuus. T�m� on tavoite, johon Kokoomus teoillaan t�ht��.

Siksi Kokoomus kuuntelee !

Kokoomuksen Eduskuntaryhm�n puheenvuoro - Jan Vapaavuori, pj

Tue, 28 Jun 2011 00:00:00 +0300

Kokoomuksen ryhm�puheenvuoro
puheenjohtaja
Arvoisa puhemies,

Toisenlaisissa oloissa on harjoitettava toisenlaista politiikkaa kuin toisenlaisissa. Edellisen hallituksen ohjenuorana oli tietoisesti velkaantumalla, kriisin oloissa elvytt�en, yll�pit�� taloudellista toimeliaisuutta ja ty�llisyytt�. Nyt tavoitetilana on tuon velkaantumiskehityksen pys�ytt�minen ja julkisen talouden vakauttaminen.

Kaiken perustana on kilpailukyvyn vahvistaminen ja kest�v�n talouskasvun tukeminen. Hallituksen keskeisen� johtot�hten� on oltava kasvuorientoituneen politiikan harjoittaminen. Suomeen investoiminen ja t��ll� toimiminen on oltava houkuttelevaa kaikenkokoisille yrityksille. Kyse on sek� suotuisan liiketoimintaymp�rist�n luomisesta ett� positiivisen tunnelman aikaansaamisesta. Kokoomuksen eduskuntaryhm� kannustaa hallitusta t�rm�kk��sti k�ytt�m��n kaikkia k�yt�ss� oleviaan v�lineit� kest�v�n kasvun vauhdittamiseksi.

Er�iden muiden eurooppalaisten maiden v�hemm�n ansiokas taloudenhoito on ollut p�iv�npolitiikan keski�ss� koko alkuvuoden. On hyv� tiedostaa, ett� Suomi ottaa t�n� vuonna kahdeksan miljardia euroa uutta velkaa. Se, ett� t��ll� kitalaki punaisena mylvitt�isiin vaikkapa Kreikan taloussotkuista, mutta samaan aikaan kielt�ydytt�isiin uskottavasta oman julkisen talouden vakauttamisesta, ei yksinkertaisesti voi olla mahdollista.

Tarvitsemme nyt rehellisyytt� ja v�kev�� vastuunkantoa.

Kataisen hallitus tavoittelee ennusteita vahvempaa talouskasvua ja asettaa itselleen kunnianhimoisen ty�llisyystavoitteen. Vaikka me kaikki takuuvarmasti toivomme, ett� hallitus n�iss� pyrkimyksiss��n onnistuu, on hyv�, ett� hallitus on my�s selke�sti viitoittanut polun omalle p��t�ksenteolleen, mik�li n�in onnellisesti ei k�visik��n.

Nyt aloitettavan sopeutuksen lis�ksi hallitusohjelmaneuvotteluissa on jo sovittu toimenpiteist�, joihin hallitus tarttuu:
-    jos valtion velan bkt-osuus ei n�yt� k��ntyv�n laskuun
-    jos talouden alij��m� n�ytt�� asettuvan yli yhteen prosenttiin bkt:st�, tai
-    jos Suomen paras mahdollinen luottoluokitus on uhattuna.
T�m�n kokoomuslaisen talousankkurin teht�v� on varmistaa, ett� valtiontalous todella saadaan kest�v�lle pohjalle. T�m� on my�s v�ltt�m�t�n edellytys monille muille hallituksen t�rkeille tavoitteille kuten k�yhyyden, eriarvoisuuden ja syrj�ytymisen v�hent�miselle.

Hallitus tarkastelee tilannetta vuosittain kehysp��t�stens� yhteydess�. Kokoomuksen eduskuntaryhm� korostaa t�m�n vuositarkastelun t�rkeytt�. Vain objektiivisten ennusteiden pohjalta teht�v�t rehelliset tilannearviot ja niiden pohjalta teht�v�t j�m�k�t johtop��t�kset voivat muodostaa pohjan hallituksen talouslinjan uskottavuudelle.

Hallitus kevent�� pienituloisimpien ansiotuloveroa sek� yritysveroa. Kokoomuksen eduskuntaryhm� on tyytyv�inen siit�, ett� n�iss�kin oloissa yritysverotusta voidaan kevent�� ja s�ilytt�� osinkoverotus kilpailukykyisen�. Tarpeellisia lis�verotuloja haetaan kirist�m�ll� ymp�rist�lle ja terveydelle haitallisen kulutuksen veroja. Hallitus on yksiselitteisesti sitoutunut siihen, ett� ty�n verotus ei vaalikauden aikana kiristy. Verotuksen painopistett� siirret��n t�ten ty�n verotuksesta kuluttamisen verotukseen. Kokoomuslainen veropolitiikan peruslinja jatkuu.

Talouden kest�vyysvajeesta puolet kohdistuu kuntasektorille. Turvatun tulevaisuuden rakentaminen suomalaisille edellytt�� siksi vaikeita p��t�ksi� my�s kunnissa. Uusi hallitus toteuttaa maamme mittavimman kuntareformin. Sen perustavoitteena on turvata yht�l�iset palvelut; p�iv�kodit ja terveyskeskukset sek� laadukas hoito vanhuksille joka puolella Suomea. P��m��r�n� on varmistaa, ett� postinumero ei ratkaise, mink� tasoisia palveluita kansalaisille on tarjolla.

Hallitusohjelmaan kirjattu kuntauudistus perustuu jo keskustalaisen kuntaministerin s��t�m�ss� puitelaissa m��riteltyihin ty�ss�k�yntialueisiin. Hallitus siis itse asiassa jatkaa Paras-hankkeen alulle saattamaa kuntauudistusta. Nyt vain otetaan k�sijarru pois p��lt�.

P��ministeri Kataisen hallitus on koko Suomen hallitus. Suomen menestys perustuu nyt ja tulevaisuudessa vahvoihin ja omaleimaisiin alueisiin. Hallitusohjelmaan on kirjattu erillinen It�- ja Pohjois-Suomen kehitt�misohjelma. Valtio tekee merkitt�vi� panostuksia Pohjois-Suomelle t�rke��n kaivosalaan ja jatkojalostukseen.

Arvoisa puhemies,

Toisenlaisilla kokoonpanoilla tehd��n toisenlaista politiikkaa kuin toisenlaisilla. Kokoomuksen eduskuntaryhm� ei edes yrit� teeskennell�, ett� hallitusohjelma kaikilta osiltaan olisi t�ydellisesti linjassa omien n�kemystemme kanssa. Ohjelmassa on my�s monia hyvi� ja oikeansuuntaisia linjauksia, joiden osalta olisi voinut ottaa hieman enemm�n etukenoa. Vastuullisuutta on kuitenkin kyky sopimiseen ja muiden vaaleissa kannatusta saaneiden puolueiden n�kemysten huomioimiseen. T�lt� pohjalta Kokoomusryhm� tulee tukemaan hallitusohjelmaa my�s niilt� osin, kun se ei meille ole kaikkein mieluisin, edellytt�en luonnollisesti samaa hallituskumppaneiltamme.

Yksi poikkeuksellisen laajan hallitusrintaman synty� selitt�vist� tekij�ist� perustuu suurimman vaalivoittajan kyvytt�myyteen tahi haluttomuuteen osallistua mink��nlaiseen hallitukseen. Vaikka iso osa kansasta olisi halunnut n�hd� perussuomalaiset vastuuta kantamassa ja maailmaa muuttamassa, he p��ttiv�t itse toisin. Mink��nlainen ratkaisu mink��nlaisella ohjelmalla ei heille kelvannut, ei mink��nlaisella kokoonpanolla. Ainoa jytkyjengille kelvannut malli olisi ollut Suomen pitk�j�nteisen EU-linjan t�ydellinen romuttaminen ja erist�ytymisen tie.

Kokoomuksen eduskuntaryhm� haluaa osaltaan kiitt�� - t�ysin toisenlaisesta suhtautumisesta - Keskustan ryhm��. Siin� vaiheessa, kun hallituksen muodostamisprosessi uhkasi ajautua takalukkoon, Keskusta oli raskaasta vaalitappiosta huolimatta valmis rakentavasti pohjustamaan uutta hallitusta.

Arvoisa puhemies,

Kokoomuksen eduskuntaryhm� arvostaa hallituksen edistyksellist� asennetta ilmasto- ja ymp�rist�politiikassa. P��ministeri Kataisen hallitus sitoutuu j�tt�m��n ymp�rist�n tuleville sukupolville paremmassa kunnossa. Luonnonsuojelua tehostetaan. Ilmastonmuutoksen torjunnassa pyrit��n edell�k�vij�maaksi. Tavoitteena on maailman ymp�rist�tietoisin kansakunta.

Toinen kansakunnan sivistyksen mittari on se, miten se huolehtii v�h�osaisimmistaan. Kokoomusjohtoinen hallitus jatkaa sinivihre�n hallituksen sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa. Perusturvaa parannetaan hallituskauden aikana yli 330 miljoonalla eurolla vuodessa. Nuorten yhteiskuntatakuu takaa nuorille polun koulutukseen ja ty�el�m��n sek� ehk�isee heid�n syrj�ytymist��n. Itse�ni ilahduttaa erityisesti se, ett� hallitus pyrkii kokonaan eroon pitk�aikaisasunnottomuudesta.

Sivistys ja osaaminen ovat paitsi arvoja sin�ns�, pienen kansakunnan identiteetin rakentajia ja kansainv�lisess� kilpailussa menestymisen edellytyksi�. Kokoomus korostaa tarvetta lakkaamatta kehitt�� suomalaista osaamista.

Ryhm�mme pit�� hallitusohjelman linjauksia avoimen, s��nt�ihin perustuvan maailmantalouden kehitt�misest� ja protektionismin torjunnasta t�rkein�. Hallitus panostaa entist� enemm�n Suomen taloudellisten ulkosuhteiden vahvistamiseen. On my�s positiivista, ett� hallitus suoraan toteaa Euroopan unionin olevan maamme ulkosuhteiden t�rkein viitekehys ja vaikutuskanava.

Arvoisa puhemies,

Kun edess� ovat tiukat taloudelliset ajat, vastuunkantajat erottuvat vastuunpakoilijoista. P��ministeri Kataisen kuuden puolueen hallitus on tarttunut toimeen. N�kemyseroista huolimatta hallitus on kyennyt sopimaan yhteisest� ohjelmasta, jolla Suomeen luodaan uutta kasvua, rakennetaan oikeudenmukaisempaa Suomea ja katkaistaan maamme velkaantuminen.

Kokoomuksen eduskuntaryhm� pit�� hallitusohjelmaa olosuhteet huomioon ottaen oikein hyv�n� saavutuksena ja antaa vahvan tukensa p��ministeri Kataisen hallitukselle ja kuuden puolueen yhteiselle hallitusohjelmalle.

Umpisolmu aukeni

Thu, 12 May 2011 00:00:00 +0300

SDP on valmis tukemaan Portugali-pakettia, kertoi kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen keskiviikkona eduskunnassa.

- Meill� on siis syntynyt yhteisymm�rrys siit�, kuinka Suomi vastaa Euroopan talouskriisin vaatimiin toimiin, Jyrki Katainen sanoi tiedotustilaisuudessa eduskunnassa keskiviikkoiltana.

SDP ja kokoomus p��siv�t t�n��n neuvotteluratkaisuun Portugalin tukemisesta sek� Suomen tuesta vakausj�rjestelmille.

Molemmat puolueet tukevat Portugalin tukipakettia. Kataisen mukaan Suomen tuelle on nyt tulossa uusia ehtoja.

Portugalin on k�ynnistett�v� kokoomuksen ja SDP:n ehtojen mukaan nyt neuvottelut yksityisten velkojien pysymiseksi maassa. Portugalin on my�s myyt�v� omaisuutta.

Kokoomusjohtaja kiitti SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaista.

- T�ytyy sanoa, ett� aika tiukkaa umpisolmua on avattu. Kiitoksia Jutalle ja sosiaalidemokraateille siit�, ett� hyv�ll� yhteisty�ll�, hyv�ll� tahdolla ja hyv�ll� yhteisell� kontribuutiolla on pystytty aukaisemaan t�m� umpisolmu.

Sek� Katainen ett� Urpilainen vakuuttelivat tyytyv�isyytt��n yhteiseen linjaan. Urpilaisen mukaan SDP:n eduskuntaryhm� tuki puolueiden yhteist� linjausta yksimielisesti. SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungnerin mukaan puolue oli eritt�in tyytyv�inen t�h�n ratkaisuun.

ERVV ja EVM hyv�ksyt��n

Puolueet ovat my�s sitoutuneet tukemaan Euroopan rahoitusvakausv�lineen (ERVV) tehostamista, joka edellytt�� Suomen lainatakausten kasvattamista.

Sen sijaan merkitt�vin muutos Suomen EU-rahoitusvakauslinjaan on se, ett� jatkossa Suomen osallistuminen tukipaketteihin edellytt�� valtion antamia vakuuksia. Jos siis jokin maa jatkossakin tarvitsisi apua ERVV:lt�, sen olisi kyett�v� tarjoamaan vakuuksia kuten velkakirjoja tai kiinteist�j� lainan vakuuksiksi.

Suomi on aiemminkin ajanut kyseist� linjaa esimerkiksi Irlannin tukipakettiin, mutta silloin vakuuksia ei kyetty l�yt�m��n. Uusi linja on siin� mieless� lukitseva, ett� ilman vakuuksia Suomi torppaisi ERVV:n k�yt�n.

SDP ja kokoomus hyv�ksyv�t pysyv�n Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisen.

EVM:lle asetetut ehdot velkaj�rjestelyt mahdollistavista yhteistoimintalausekkeista ja lainojen ensisijaisuudesta on jo periaatteellisesti sovittu EU-maiden kesken, joten k�yt�nn�ss� ehdoissa ilmoitetaan vain, ett� nykytilanne EVM:n periaatteiden suhteen sopii puolueille.

Velkojen yhteisvastuullisuuden torjuminen on tavoite, jota kokoomus sek� sen eurooppalaiset veljespuolueet ovat ajaneet. My�s SDP piti linjaa t�rke�n� jo eilen julkistetussa muistiossa.

Puolueille l�ytyi my�s yhteinen linja rahoitusmarkkinoiden kehitt�misess�. Puolueiden tarkoituksena on, ett� Suomi kiirehtii EU:n laajuisen rahoitusmarkkinaveron toimeenpanoa. Vero on t�ll� hetkell� komissiossa selvitett�v�n�. Toisin kuin aiemmin, Suomi edellytt�isi nyt, ett� transaktiovero hyv�ksytt�isiin EU:n laajuisena, vaikka muita maailman maita ei saataisi siihen mukaan.

Lis�ksi puolueet haluavat pankkiveron. Jos sit� ei saada koko EU:n laajuiseksi, se halutaan kuitenkin ottaa k�ytt��n Suomessa. Pankkivero tarkoittaisi sit�, ett� pankeilta ker�t��n varoja erityiseen rahastoon, jota yll�pidett�isiin pankkikriisien varalta.

Kokoomus vakaalla kasvusuunnalla Lapissa ja Rovaniemell�

Wed, 04 May 2011 00:00:00 +0300

Lehdist�tiedote 4.5.2011: Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisj�rjest�

Kokoomus vakaalla kasvusuunnalla Lapissa ja Rovaniemell�

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisj�rjest�n kev�tkokous totesi tyytyv�isen� puoluetta ��nest�neiden m��r�n kasvaneen sek� Rovaniemell� ett� Lapissa. Kannustavuuden, v�litt�misen ja uudistumisen merkityst� korostava linja sai kansalaisten tuen. Kannatus on saavuttanut v�hint��n yhden kansanedustajapaikan takaavan tason eik� vaaliliittoja en�� tarvita.

Kev�tkokous halusi suunnata huomion my�s paikalliseen arkeen vaikuttaviin kysymyksiin. Rovaniemell� suunnitellaan hallinnon uudistusta, jossa perinteiset lautakunnat aiotaan korvata ihmisen el�m�nkulkuun perustuvalla lautakuntajaolla. Kokousv�ke� ihmetytti, j�sentyyk� nykyaikainen el�m�nmeno kaavamaisiksi "el�m�nkaaren" vaiheiksi. Ajattelumalliin sopimaton tilanne vallitsee esimerkiksi teknisen toimialan ja kulttuuripalvelujen kohdalla.

Kev�tkokous my�s muistuttaa, ett� kaupungin toimintojen johtamisessa noudatettavaa sopimusohjausj�rjestelm�� on arvioitava lautakuntaj�rjestelm�st� riippumatta.

Hallinnon kehitt�miseen t�ht��vien ratkaisujen on tuotava selkeytt� luottamushenkil�iden ja viranhaltijoiden v�liseen ty�njakoon. P��t�ksenteon on tapahduttava lautakunnissa ja virkamiesten teht�v�ksi j�� niiden toteuttaminen. Kokoomus vaatii n�ytt�� siit�, ett� uudistukset tuovat lis�arvoa hyv�n hallinnon toteutumiselle.

Lis�tietoja

Kari Harju-Autti, 0400-398262

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisj�rjest�n puheenjohtaja

Paremminvointivaltiota kohti

Tue, 01 Mar 2011 00:00:00 +0300

Kaikki puolueet kannattavat hyvinvointiyhteiskuntaa. Erot l�ytyv�t keinoista toteuttaa se.

Hyvinvointivaltiota ei voi kuitenkaan rakentaa niin valmiiksi, ett� siin� ei j�isi sijaa ihmisten v�litt�miselle ja vastuunkantamiselle. Sellainen hyvinvointivaltio on kylm� ja kova.

Kokoomus haluaa toteuttaa perinteisen hyvinvointivaltion tasa-arvoa tuottavat palvelut ja tulonsiirrot parhaalla mahdollisella tavalla.

Se tarkoittaa, ett� emme ole rakastuneita menneisyyden tapoihin tuottaa palvelut, vaan valitsemme parhaat tavat t�ss� ajassa ja nykyaikaisilla v�lineill�. Haluamme ett� julkinen sektori jatkossakin vastaa niist�.

Paremminvointivaltio ei ole vaihtoehto hyvinvointivaltiolle. Se on enemm�n kuin hyvinvointivaltio. Jos valtio takaa perusasiat kuntoon, niin se vapauttaa ihmiset v�litt�m��n ja huolehtimaan toisistaan.

Todellinen hyvinvointi voi synty� vain, kun sen rakentamiseen osallistuvat kaikki suomalaiset.

Kokoomus on tunnettu siit�, ett� se huolehtii taloudesta niin, ett� meill� on pitk�ll�kin aikav�lill� hyvinvointia. T�ll� hetkell� hyvinvointiamme uhkaa julkisen talouden arviolta kymmenen miljardin euron kest�vyysvaje. Tulot eiv�t riit� rahoittamaan el�k�itymisen my�t� kaikkia hyvinvointiin tarvittavia menoja.

Matkamme paremminvointivaltioon edellytt�� t�m�n vajeen kuromista umpeen. Mik�li n�in ei tehd�, p��tyy Suomi velkakierteeseen, joka vaarantaa kaikkien hyvinvoinnin.

Kokoomus kertoo vaaliohjelmassaan rakenteelliset toimet, joilla vaje kurotaan umpeen. Muut puolueet ovat keskittyneet toivomaan suuria kasvulukuja ja puhuvat lyhytn�k�isesti vain ensi vaalikauden valtiontaloudesta.

Ty� on kaiken perusta. Ty�paikka ja turvattu toimeentulo luovat ihmiselle ev��t el�m�nhallintaan. Kun hallitsee el�m��ns� ja tulee toimeen, voi ottaa vastuuta my�s muista � perheest��n, yst�vist��n, naapureistaan, tuttavistaan ja kenest� tahansa, joka apua kaipaa.

Ty� on parasta sosiaalipolitiikkaa.

Siksi meid�n poliitikkojen on teht�v� osaltamme toimet joilla kannustetaan ty�llist�miseen ja ty�n tekemiseen. Siksi kokoomus haluaa alentaa ty�nteon ja ty�llist�misen verotusta. Koska laman j�lkeen ei ole varaa v�hent�� verotuloja, siirr�mme verotuksen painopistett� ty�st� kulutukseen, ymp�rist�- ja terveysveroihin.

Joidenkin mielest� on j�rkev�mp�� mieluummin verottaa sit� ett� tekee ty�t� ja ty�llist��. Meid�n mielest�mme on j�rkev�mpi verottaa sit�, ett� kuluttaa luontoa ja pilaa terveytt��n.

J�lleen kerran kakunkasvattaminen on j�tetty yksin kokoomuksen vastuulle. Kaikki puolueet puhuvat ty�paikoista arvostavaan s�vyyn. Monet laskevat osan kest�vyysvajeesta kuittautuvan merkitt�v�ll� talouskasvulla, vaikka keinoja sen aikaansaamiseksi ei esitet�.

Kokoomus tuntuu olevan ainoa puolue, joka ottaa vakavasti ty�paikkojen synnytt�misen.

Kun me poliitikot hoidamme hommamme, niin kakku kasvaa, hyvinvointivaltio saa rahoituksensa ja jokaiselle ty�haluiselle ja ty�kykyiselle riitt�� t�it�. Silloin ihmiset voivat ottaa vastuuta ja tehd� hyvinvointivaltiosta paremminvointivaltion.

Paremminvointivaltiossa jokainen apua tarvitseva ihminen saa apua niin valtiolta kuin l�himm�isilt�. Paremminvointivaltiossa otetaan vastuu itsest� ja toisista.

Jokin t�ss� nyt m�tt�� ? !

Sat, 19 Feb 2011 00:00:00 +0300

Luitko Kokoomusta k�sittelev�n jutun, joka ei mielest�si ole totta?

Esimerkiksi t�llaisia:

HS 12.2.2011: Kokoomus lupasi Suomen Natoon

"Helsingin Sanomat lainaa Wikileaks-aineistoon kuuluvaa Yhdysvaltain Helsingin suurl�hetyst�n 2.3.2009 p�iv��m�� s�hkett�, jonka mukaan ulkoministeri Alexander Stubbin erityisavustajan Jori Arvosen sanotaan� " Kokoomus vastaa...

Demari 31.1.2011: Kokoomus jatkaa ep�oikeudenmukaista tasaverokehityst�

SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Backman syytti 31.1.2011 ilmestyneess� Demarissa, ett� Kokoomus jatkaa ep�oikeudenmukaista tasaverokehityst�. Backman kritisoi Kokoomusta siit�, ett� se� Kokoomus vastaa...

IS 1.2.2011: Kataisen verolinja rankaisisi k�yhi�

Ilta-Sanomien p��kirjoitus v�itti 1.2.2011, ett� Kataisen verolinja rankaisisi k�yhi�. P��kirjoituksen mukaan kulutuksen kova verottaminen on Kokoomukselle mieleen, koska se "rassaa� Kokoomus vastaa...

Kuulitko Kokoomuksen puhuvan palturia?

Kyseenalaista lukemasi. Kyseenlaista kuulemasi ?!

Ilmianna Kokoomukselle kyseenalaiset lausunnot puolin ja toisin.

http://www.kyseenalaista.fi/

Muista my�s kertoa, mist� mediasta ja min� p�iv�n� jutun bongasit.

"Liika on liikaa"

Sun, 13 Feb 2011 00:00:00 +0300

Jyrki Katainen kysyi "mik� t�ss� maailmassa on mennyt vikaan".

- Toripalautteen perusteella vastaus on se, ett� liika on liikaa. Jostakin on nyt kadonnut suhteellisuudentaju ja kohtuullisuuden taju. Ep�reiluus on vienyt n�k�alan tulevaisuuteen.

- On toimittu ahkerasti ja rehellisesti ja sitten t��ll� elet��n kuin pellossa. T�ll� kertaa kyse ei ole siit�, ett� haukutaan herrat, vaan nyt kyse on vakavammasta. Luottamus horjuu.

Jyrki Kataisen mukaan nykymenoon pettyneille tarjotaan paluulippu 50-luvulle. "Kun kaikki pett�v�t, niin suljetaan rajat ja k��nnet��n kelloja mustavalkoisen Suomen aikaan. Suomisen Olli ei pet�".

- Kohtuus ja omista asioista kunnolla huolehtiminen pit�isi saada takaisin. Kohtuus ja yhteisvastuu ovat muuallakin kuin palkoissa tai eduissa hukassa. Toisinaan t�m� suhteellisuudentajun h�m�rtyminen saa koomisia piirteit� ihan meid�n tavallisten ihmistenkin arkip�iv�n toimien keskuudessa.

Kataisen mukaan h�n ei ollut uskoa silmi��n luettuaan Nykyp�iv�st� Henna Virkkusen kertomasta tapauksesta. Jyv�skyl�l�inen siivooja oli puuttunut riehuvien koululaisten touhuihin, mutta ei olisi arvostelijoiden mukaan saanut ilman yliopistotutkintoa kasvatustieteist� ojentaa ja rauhoittaa lapsia.

Ei hanskoja tiskiin

- Minusta tuntuu, ett� Suomi on nyt tienhaarassa. Moni on valmis heitt�m��n hanskat tiskiin, ly�m��n lekkeriksi. "Mill��n ei ole mit��n v�li�" -asenne ottaa sijaa. Monia �rsytt�� ja ketuttaa, ja ihan syyst�, Jyrki Katainen sanoi.

Jyrki Kataisen mukaan suomalaiset ovat kokeneet asioita, jotka koettelevat kansakunnan yhten�isyytt�, toistemme tuntemista, maalaisj�rkisyytt�, rehellisyytt� ja oikeudentuntoisuutta sek� vastuullisuutta teoissa.

H�n piti my�s syksyn homokeskustelua ja sit� edelt�nytt� maahanmuuttokeskustelua ep�suomalaisena, koska Suomessa on perinteisesti osattu suvaita erilaisuutta. "Siit� ei ole tarvinnut pit�� meteli�".

- Kokoomuksessa emme ole heitt�m�ss� hanskoja tiskiin. P�invastoin, juuri meid�n on puhuttava ja puolustettava tolkun ja kohtuuden yhteiskuntaa erilaista kiihkoilua, syyttely� ja ep�toivon luomista vastaan.

- T�m� ei ole puhetta mit��n poliittista puoluetta vastaan. Syyllisi� on niin oikealla, keskell� kuin vasemmallakin.

Kataisen mukaan "Suomi ansaitsee nyt uuden alun. Tarvitsemme moraalisen ryhtiliikkeen".

- Emme pelk�� puhua rehellisesti ep�suosituista aiheista, koska meill� on puhtaat jauhot pussissa. Tulkoot siis vaikka mit� Kreikkaa, lamaa tai vajetta, niin k�sitell��n ne rehellisesti ja vastuullisesti - suomalaisten etu ja hyvinvointi mieless�. Tehd��n se mit� tarvitsee tehd�, vaikka se olisi vaikeaa.

"Suomen henki uudestaan"

Jyrki Kataisen mukaan "pit�� l�yt�� Suomen henki uudestaan. Pit�� palauttaa tietyt hyvin yksinkertaiset perusarvot kunniaan, arvot joihin kaikki suomalaiset voivat yhty�: rehellisyys, kohtuus, oikeudenmukaisuus ja vastuu".

- Min� nimitt�in uskon, ett� loppuviimeksi suomalainen luottaa siihen, joka on rehellinen ja katsoo silmiin, ei r�ksyt� ja valehtele, joka on vastuullinen ja tekee mit� tarvitsee, eik� huutele puskista, Jyrki Katainen sanoi.

H�n ihasteli suomalaisten olevan kansa, joka on huolestunut toisten toimeentulosta ja tulevaisuudesta, vaikka ei itse olisikaan k�rsinyt.

- T�m� aika huutaa rehellisyytt�. T�m� aika huutaa arvokkuutta. Sellaista asennetta, ett� kaikkea ei oteta mik� saadaan, vaan kunnioitetaan ja arvostetaan kanssaihmisi�.

Kataisen mukaan "on kerrottava rehellisesti miss� jamassa Suomi on ja mit� p��t�ksi� hyvinvointimme turvaaminen vaatii".

- Min� lupaan sitoutua n�ihin arvoihin, jotka luovat suomalaisen hengen: rehellisyys, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja kohtuus, Katainen totesi.

(Verkkouutiset)

Tue Kokoomusta !

Fri, 21 Jan 2011 00:00:00 +0300

Kokoomus haluaa rakentaa yhteiskuntaa ihmisen kokoiseksi � suomalaisten omien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. T�st� syntyy el�m�nusko ja onnellisuus � Suomen toivo.

Kokoomus rakentaa Suomea, joka on sivistynyt, suvaitsevainen, kannustava ja v�litt�v�.

Kokoomuksen eduskuntavaality�n tukeminen on nyt mahdollista verkossa helppok�ytt�isen Kokoomuslippaan avulla. Kokoomuslippaan kautta voit verkkopankkitunnuksiasi k�ytt�en lahjoittaa haluamasi summan 1 eurosta l�htien.

Jokainen lahjoitus on Kokoomukselle yht� arvokas tuki ty�ss�mme Suomen tulevaisuuden puolesta.

Huomioithan, ett� vaalirahoituksesta annetun lain nojalla kaikki yli 1 500 euron lahjoitukset ovat julkisia. Alle 1 500 euroa lahjoittavilla on lain mukaisesti t�ysi oikeus lahjoittaa nimett�m�n� ja heid�n tukensa on Kokoomukselle yht� arvokasta kuin julkisesti lahjoittavien.

Kokoomus kuitenkin suosittelee kaikille tukijoilleen mahdollisimman laajaa avoimuutta ja my�s alle 1 500 euron lahjoitusten vapaaehtoista julkistamista.

http://www.kokoomus.fi/

Kokoomuksen rahoitus 2010

Tue, 28 Dec 2010 00:00:00 +0300

Kokoomus haluaa uudistaa puoluerahoitukseen liittyv�n kulttuurin mahdollisimman avoimeksi ja l�pin�kyv�ksi.

Julkaisemme t�ll� sivulla kaikki puolueen vuoden 2010 j�senmaksutulot, puolueen saamat avustukset ja lahjoitukset sek� kaikkien yli 1 500 euroa lahjoittaneiden nimet.

		16.12.2010

J�senmaksut per 15.12.2010		803 055,00

Avustukset
Kansallisen Kokoomuspuolueen s��ti�	500 000,00

Lahjoitukset ennen 1.6.2010
Kansallisen Kokoomuspuolueen s��ti�lle
Yksityisyritt�jien s��ti�		100 000,00

Lahjoitukset 1.6.2010 j�lkeen

Yli 1500 euroa

Ilkka Brotherus		5 000,00
Maarit Toivanen-Koivisto		5 000,00
Heikki Salmela		5 000,00
Erkki Helaniemi		5 000,00
Esa Karppinen		5 000,00
Winsome Oy (Tuomo Raasio)		5 000,00
Georg Ehrnrooth		5 000,00
Antti M�kinen		5 000,00
Pekka Paasikivi		5 000,00
Bertel Paulig		5 000,00
Heikki Timonen		5 000,00
Kari Rannila		5 000,00
Ari Tolppanen		5 000,00
LMR Oy Asianajotoimisto (Jukka Luostarinen)	5 000,00
Heikki Vaiste		5 000,00
Ilpo Kokkila		5 000,00
Anne-Catherine Berner		5 000,00
Juha Mikkonen		5 000,00
Rauno Puolimatka		5 000,00
Heikki Tavela		5 000,00
Risto Siilasmaa		5 000,00
Michael Rosenlew		5 000,00
Olli-Pekka Kallasvuo		5 000,00
Antti Piippo		5 000,00
Heikki Lehtonen		5 000,00
Katri Westerlund		5 000,00
Bj�rn Wahlroos		5 000,00
Peter Fagern�s		5 000,00
Elmar Paananen		20 000,00
Ilona Ervasti-Vaintola		5 000,00
Yhteens�		165 000,00


Alle 1500 euron lahjoitukset vuonna 2010
Yhteens�	1359 kpl	35 703,54
Joista suurin yksitt�inen	1 kpl	1 453,00
Loput	suurin	500,00
	pienin	0,05
	yleisin	10,00�50,00

Yhteens�		1 603 758,54

Veromuutoksia 2011 alkaen

Sat, 25 Dec 2010 00:00:00 +0300

Ensi vuoden alussa on tulossa tukku muutoksia verotukseen.

Ansiotulojen veroperusteet lievenev�t ensi vuonna yhteens� noin 446 miljoonalla eurolla.

Ansiotason sek� palkansaajamaksujen nousun ty�n verotusta kirist�v�� vaikutusta kompensoidaan noin 400 miljoonalla eurolla.

El�ketulon verotusta kevennet��n noin 30 miljoonalla eurolla, jolloin el�ketulon veroaste on korkeintaan vastaavan palkkatulon veroasteen tasolla.

Perusv�hennyst� kasvatetaan noin 16 miljoonalla eurolla pienituloisten ostovoiman tukemiseksi.

Veroperustemuutoksista aiheutuvat muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan kunnille t�ysim��r�isesti valtionosuusj�rjestelm�n kautta.

Ty�tulov�hennyksen enimm�ism��r�� korotetaan 90 euroa eli 740 euroon ja v�hennyksen kertym�prosenttia korotetaan 5,2 prosentista 5,9 prosenttiin.

Valtionverotuksen el�ketulov�hennyst� kasvatetaan korottamalla v�hennyksen t�yden m��r�n laskemiseksi k�ytett�v�� kerrointa 3,78:sta 3,80:een ja alentamalla v�hennyksen poistumaprosenttia 46:sta 44:��n.

Kunnallisverotuksen el�ketulov�hennyst� kasvatetaan alentamalla v�hennyksen poistumaprosenttia 56 prosentista 55 prosenttiin. Kunnallisverotuksen perusv�hennyksen enimm�ism��r�� korotetaan 50 euroa eli 2 250 euroon.

Omaisuuden luovutuksesta saadun tappion v�hent�mist� koskeva aika pitenee kolmesta vuodesta viiteen vuoteen.

M��r�aikaisen lahjoitusv�hennyksen voimassaoloaikaa jatketaan, jolloin luonnollinen henkil� ja kuolinpes� voivat viel� vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa v�hent�� ansiotulostaan yliopistolle tai korkeakoululle tiedett� tai taidetta edist�v��n tarkoitukseen tekem�ns� v�hint��n 850 ja enint��n 250 000 eurona rahalahjoituksen.

Energiaverotus uusiksi

Energiaverotus uudistuu ensi vuoden alusta lukien. Polttoaineiden verotus perustuu ymp�rist�perusteisesti polttoaineen energiasis�lt��n ja poltosta syntyv��n hiilidioksidin ominaisp��st��n.

Valmisteveroina kannettavat verot muuttuvat nimelt��n energiasis�lt�veroksi ja hiilidioksidiveroksi. Uudistuksen yhteydess� ajoneuvojen vuotuinen k�ytt�voimavero muuttuu.

Fossiilisilta ja bioper�isilt� polttonesteilt� kannetaan energiasis�lt��n suhteutettua energiasis�lt�veroa, mik� alentaa erityisesti etanolin veroa.
Hiilidioksidiveron laskentaperuste nousee entisest� tasosta.

Hiilidioksidiverossa otetaan huomioon biopolttoaineilla saavutettavat hiilidioksidiv�henem�t suhteessa vastaaviin fossiilisiin polttoaineisiin, mik� valtiovarainministeri�n mukaan suosii hiilidioksiditehokkaita biopolttoaineita.

Biokaasu s�ilyy verottomana, mutta verorakenteen muutos koskee nykyisin verotonta biopoltto�ljy�.

Dieselautojen sek� kaasu- ja s�hk�k�ytt�isten henkil�autojen k�ytt�voimavero porrastetaan eri k�ytt�voimille ymp�rist�perusteen mukaisesti.

Bensiinin verotasoon ei tule muutoksia, ja diesel�ljyn veronkorotus vuoden 2012 alusta otetaan huomioon alentamalla henkil�- ja kuorma-autojen k�ytt�voimaveroa.

L�mmitys- ja voimalaitospolttoaineista kevyen ja raskaan poltto�ljyn, kivihiilen ja maakaasun sek� s�hk�n valmisteveroja korotetaan verojen ymp�rist�perusteisen rakennemuutoksen yhteydess� nettom��r�isesti noin 730 miljoonalla eurolla ty�nantajan kansanel�kemaksun poistamisesta aiheutuvien verotuottomenetysten korvaamiseksi.

Maakaasun veron korotus toteutuu asteittain vuoteen 2015 menness�.

Pihalla kuin lumiukko ...

Sat, 11 Dec 2010 00:00:00 +0300

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen haluaa EU:n vahvistavan yhteist� ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Atlantti-seuran syyskokouksessa Helsingiss� puhunut Katainen pit�� EU.n yhteist� ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Suomen etuna. H�n haluaisi valtionp��miesten panostavan t�h�n nykyist� paremmin.

- Ensinn�kin, tarvitaan juuri tuo poliittinen tahto: Eurooppa -neuvoston - presidenttien ja p��ministereiden - on otettava vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisesta! P��miesten ei pid� tehd� ulko- ja puolustusministereiden ty�t�, mutta heid�n teht�v�ns� on tuoda poliittinen tahto YUTP:n (yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka)tueksi, Katainen vaati.

H�n tosin my�nsi, ett� EU:n ev��t ovat viel� varsin kevyet, jotta se voisi olla "t�ysiverinen" globaali toimija.

Katainen kaipaa muun muassa yhteisty�n lis��mist� puolustushankinnoissa. T�m� on aiempaakin t�rke�mp��, koska finanssikriisi luo paineita puolustusbudjetteihin.

EU:n yhteist� ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pit�isi k�ytt�� hyv�ksi Kataisen mukaan ennen muuta l�hialueilla.

- Yht�l�n avain on siin�, kykeneek� EU toimimaan yhten�isen� Ven�j�n kanssa ja saammeko sitoutettua Ven�j�n EU:n kanssa k�yt�v��n yhteisty�h�n. T�m� on Euroopan yksi keskeisimpi� haasteita.

Suomen Katainen haluaa mukaan niihin p�ytiin, jossa p��tet��n t�rkeist� turvallisuuspoliittisista asioista. H�n piti valitettavana esimerkiksi sit�, ettei Suomi ole mukana Nato-Ven�j�-neuvostossa. Sen rooli vahvistuu eurooppalaisena turvallisuusfoorumina.

- Suomi on t�st� foorumista - ellei nyt kokonaan pihalla kuin lumiukko - niin vaivaisukon tavoin porstuan pieless�, Katainen sanoi.

Jyrki Katainen pohdinta: "Suomalaisen etu ?"

Sat, 04 Dec 2010 00:00:00 +0300

Mik� t�ss� on suomalaisen ty�ntekij�n, veronmaksajan ja yhteiskunnan turvasta riippuvaisen etu?

Viimeist��n maailmanlaajuinen finanssikriisi ja siit� seurannut taantuma osoittivat, ett� maailmantalous on tiukassa keskin�issuhteessa. T�m� on p��osin meille suomalaisille hieno asia. Suomen nopea elintason nousu 1900-luvun lopulla maailman vauraimpien maiden joukkoon johtuu t�st�.

Maailmanlaajuisessa ty�njaossa Suomi on vienyt osaamista ja arvokkaita teollisuustuotteita. Suomalainen hyvinvointi on syntynyt t�st� suhteesta avoimeen maailmantalouteen. Ilman sit� Suomi ei olisi maailman paras maa.

Kaikilla asioilla on my�s k��nt�puolensa. Kiinte�sti kytkeytyneen talousj�rjestelm�mme my�t� jaamme my�s ongelmat. Kun amerikkalainen investointipankki Lehman Brothers kaatui 2008 syksyll�, sit� seurannut maailmantalouden taantuma pys�ytti Suomenkin viennin. Taloutemme supistui 8 prosenttia ja hyvinvoinnistamme katosi pysyv�sti 10 miljardia euroa.

Jokainen voi mietti� mit� viel� suurempi rahoitusj�rjestelm�n kaatuminen tarkoittaisi sis�markkinoillamme euroalueella. Kokoonnuimme sunnuntaina Brysseliss� muiden eurooppalaiset valtiovarainministereiden kanssa. Ainoa ja suurin huolemme oli omien kansalaistemme hyvinvointi.

Jos asioita ei hoideta kuntoon tai p��st�mme jonkun maan velkasaneeraukseen t�ss� tilanteessa, johtaisi se eritt�in todenn�k�isesti eurooppalaiseen lamaan. T�m� iskisi luonnollisesti my�s meihin suomalaisiin. Meill� on aina erilaisia vaihtoehtoja toimia.

Kun Irlannin ongelmat ja toimintavaihtoehdot tulivat p��lle, ryhdyin pohtimaan: mik� t�ss� on suomalaisen ty�ntekij�n, veronmaksajan ja yhteiskunnan turvasta riippuvaisen etu?

My�s hallituksen p��t�ksen Irlannin tukemisessa takauksin ratkaisi yksin ja ainoastaan suomalaisen hyvinvoinnin etu. Pohdintamme oli yksinkertaisesti seuraava: Ovatko tukematta j�tt�misen seuraukset suomalaisille pahempia, kuten asiantuntijat arvioivat?

Kaatuuko Irlanti ja moni muu maa v�ist�m�tt�, eli kannattaako meid�n edes yritt��? Arviomme n�ihin kysymyksiin olivat, ett� asiantuntijoiden arvioon on syyt� luottaa, varsinkin kun olemme juuri saaneet itsekin todistaa miten rajuja seurauksia rahoitusmarkkinoiden lamasta voi meillekin olla.

Arviomme oli my�s, ett� meill� on viel� yhteisty�ss� mahdollisuus ottaa kriisi hallintaan, rauhoittaa markkinat ja aloittaa korjaustoimet kohti kasvua. Siit� kukaan ei voi menn� takuuseen, levi�v�tk� ongelmat silti jatkossa esimerkiksi Portugaliin, vaikka toimisimme nyt Irlannissa.

Mutta siit� voidaan olla aivan varmoja, ett� jos emme toimi, niin ongelmat levi�v�t. Varmaa on my�s se, ett� jos emme olisi toimineet kev��ll� Kreikan suhteen, olisi n�m� kaikki maat kaatuneet silloin kerralla.

T�m� tilanne toisaalta kiukuttaa meit�: miksi meid�n pit�� olla muita pelastelemassa, vaikka olemme itse hoitaneet omat hommamme hyvin? Kyse on kuitenkin hetken harkinnan j�lkeen lopulta siit�, pelastammeko suomalaisten hyvinvoinnin.

Pit�� ratkaista ongelmat, turvata suomalaistenhyvinvointi ja varmistaa sen kasvu my�s tulevaisuudessa. Se ei onnistu erist�ytym�ll� ja �pit�m�ll� vain huolen omista asioistaan�.

Suomi sai eilen kansainv�liselt� luottoluokituslaitokselta Standard & Poor�silta parhaimman AAA luokituksen valtionlainoilleen. Suomi tulee siten saamaan jatkossa suhteellisesti viel�kin edullisempaa lainaa kuin lev�per�isesti taloudestaan huolehtineet maat.

Luottoluokitus kertoo kuitenkin tehdyst� ty�st� ja p��t�ksist�. S�ilyt�mme tuon luottamuksen vain jos hoidamme talouttamme jatkossakin vastuullisesti.

[Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 30.11.2010.]

Kokoomus edelleen suurin puolue

Sat, 27 Nov 2010 00:00:00 +0300

Uudessa puoluekannatusarviossa keskusta on ohittanut SDP:n.

Yle Uutisten Taloustutkimuksella teett�m�ss� marraskuun puoluekannatusarviossa kokoomusta kannattaa 21,1 prosenttia (lokakuun kyselyst� -0,6).

Keskustan kannatus nousi 18,6:een (+1,0). Puolue nousi toiseksi suurimmaksi ohi SDP:n.

SDP:n kannatus on nyt 18,4 (-0,7) prosenttia.

Perussuomalaisille mitattiin 14,9 prosenttia (+0,6).

Taloustutkimus haastatteli 3 879 henkil�� 1.-25. marraskuuta 2010.

Muiden ryhmien kannatukset ovat: vihre�t 9,1 (-0,6), vasemmistoliitto 7,9 (+0,1), kristillisdemokraatit 4,5 (-0,1), RKP 4,0 (-0,2) ja muut 1,5 (+0,5) prosenttia.

(Verkkouutiset 27.11.2010)

Kunnallisj�rjest�n johto uudistui

Fri, 26 Nov 2010 00:00:00 +0300

Kari Harju-Autti Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisj�rjest�n puheenjohtajaksi

Rovaniemen Kokoomuksen kunnallisj�rjest�n puheenjohtajaksi valittiin yritt�j� Kari Harju-Autti.

Kunnallisj�rjest�n hallitukseen valittiin Antti Hietakangas, Isabelle Ballester, Sara Sundell, Maarit Airaksinen, Kaarlo Alaoja ja Seija Miettunen.

Kokoomus vaatii Rovanieme� hillitsem��n jatkuvaa kustannusten nousua, mutta silti turvaamaan kaupungin peruspalvelut.

Kokoomuksen kunnallisj�rjest� vastustaa veronkorotuksia.

Toimivat markkinat vanhuspalveluissa

Peruspalveluiden turvaaminen k�y Rovaniemen Kokoomuksen mukaan muuttamalla sopimusohjausta selke�sti kohti tilaaja-tuottaja-asetelmaa, jossa kaupungin oma tuotanto on samalla viivalla ulkopuolisen tuotannon kanssa.

Vain toimivat palvelumarkkinat ja kilpailu takaavat kohtuuhintaiset palvelut.

Kokoomuksen kunnallisj�rjest�n mielest� Rovaniemell� jo nyt toimivat palvelumarkkinat vanhuspalveluissa ja terveydenhuollossa.

Palvelusetelin laajamittainen k�ytt��notto kuitenkin lis�isi asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia.

Kokoomus vaatii ter�v�itt�m��n omistajaohjausta peruspalveluja tuottavissa kuntayhtymiss�. Tuottavuuden parantamisvaatimus koskee kaupunkikonsernin kaikkia osia.

Rovaniemen tulee olla yhteisty�kykyinen ja yhteisty�haluinen kaikkien Lapin kuntien kanssa.

Ruotsalaisella yhteiskunnalla on yksioikoinen tapa suhtautua maahanmuuttoon

Sat, 20 Nov 2010 00:00:00 +0300

Soinia ei pid� erist��

Ruotsalaisella yhteiskunnalla on varsin yksioikoinen tapa suhtautua maahanmuuttoa, monikulttuurisuutta ja islamia vastustavaan Ruotsidemokraatit-puolueeseen (SD). Yhdell� sanalla kuvaten tuo tapa on erist�minen.

Kaikki muut puolueet laidasta laitaan kielt�ytyiv�t tekem�st� SD:n kanssa yhteisty�t� ennen vaaleja, vaalikampanjan aikana ja erityisesti vaalien j�lkeen. SD sai tuomion my�s monilta muilta yhteiskunnallisilta instituutioilta, jopa maan media oli melko yksituumaisesti puoluetta vastaan.

Ruotsalaisten suhtautumista SD:een voi ymm�rt��. Puolue polveutuu rasistisesta Bevara Sverige svenskt �liikkeest� ja SD:n yksi haara on siit� vuonna 2001 irtautunut konservatiivinen nationalistipuolue Nationaldemokraterna, joka moittii SD:t� luopumisesta etnisyysk�sitteest�.

Vaikka SD:n perinteet eiv�t erityisen kunniakkaat olekaan, ruotsalainen yhteiskunta teki itselleen ja demokratialle karhunpalveluksen ajamalla SD:n hylki�ksi ja politiikan sylkykupiksi. Puolue alkoi saada sympatia��ni� ja nousi valtiop�ivien vaa'ankieleksi blokkien v�liin.

Blokkirajat ovat toki sosialidemokraattien vaikeuksista ja punavihre�n allianssin purkautumisesta johtuen lientyneet, mutta niin porvarihallitus kuin punavihre� oppositiokin saattavat kiusallisesti l�yt�� rinnaltaan ruotsidemokraatit asiakysymyksest� riippuen. Hallituksen tai opposition menestys saattaa perustua SD:lt� pyyt�m�tt� tulleeseen tukeen.

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd.) mielest� (AL 18.11.2010) perussuomalaisia ei pid� erist�� SD:n tapaan, mutta h�n esitt��, ett� maltillinen oikeisto, sosialidemokraatit ja vihre�t jatkavat "eurooppamy�nteisten enemmist�jen hakemista" perussuomalaisia vastaan.

Miksi hakemalla hakea sellaisia enemmist�j� yht� ryhm�� vastaan? Kyseess� on k�yt�nn�ss� erist�minen, mutta vain toisin ilmaistuna.

Siin� Jaakonsaari on oikeassa, ett� Timo Soini "saa energiaa ja inspiraatiota maahanmuuttovihamielisest� ilmapiirist�". Perussuomalaiset ovat politiikan diletantteja ja heilt� puuttuu selke� ja johdonmukainen ohjelma. Siksi � kuten Jaakonsaarikin toteaa � puolueelta ei l�ydy vastauksia yhteiskunnan suuriin ongelmiin.

Ei siis kannata tehd� Soinista ja h�nen joukoistaan marttyyreja. Sen sijaan kannattaa tehd� ��nest�jist� demokratian kuninkaita kehottamalla heit� tutkimaan tarkasti joka ainoan puolueen ohjelmat ja tavoitteet.

Kyll� ne onttoudet sielt� paljastuvat eik� niit� soinimaisella huulenheitolla piiloon saa.

Verkkouutiset p��kirjoitus 19.11.2010

Monikulttuurinen Suomi

Sun, 31 Oct 2010 00:00:00 +0300

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yh� enemm�n maahanmuuttoa. Se tarkoittaa monikulttuurisempaa Suomea. Se on eritt�in my�nteinen asia. Meid�n on vain yhdess� huolehdittava, ett� monikulttuurisemman Suomen rakentaminen sujuu ongelmitta.

V�est�mme vanhenee nopeasti ja tarvitsemme uusia tekij�it� tulevina vuosikymmenin�. Suomeen saa ja pit��kin tulla muualta t�it� tekem��n samoilla reiluilla pelis��nn�ill� kuin suomalaisten. Monikulttuurisuutemme kasvaa my�s humaanin vastuunkannon my�t�. Otamme Suomeen osuuden maailman sotien ja luonnonkatastrofien aiheuttamista pakolaisista. My�s turvapaikkaa saa t��lt� hakea. Autamme niit�, joiden henki tai turvallisuus on uhattuna vainon takia.

My�nteinen suhtautuminen ei saa olla sinisilm�isyytt�. Maahanmuuttok�yt�nn�iss� ja kotouttamisessa pit�� k�ytt�� maalaisj�rke�. Esimerkiksi turvapaikkak�yt�nt�mme eiv�t saa houkutella perusteettomiin turvapaikkahakemuksiin. Muuten menet�mme k�sittelyaikaa ja paikkoja todellista ja suurempaa h�t�� k�rsivilt�.

Meid�n on j�rjestett�v� laadukas ja riitt�v� koulutus kielen ja kulttuurimme saralla. Uusien suomalaisten pit�� p�rj�t� yhteiskunnassamme. Se on kaikkien etu. My�s suomalainen lains��d�nt� ja ty�el�m�n pelis��nn�t koskevat kaikkia t�nne tulevia. Samat oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat kaikille t��ll� asuville. My�s ep�kohtiin ja v��rink�yt�ksiin on puututtava viivyttelem�tt�.

Harmaata taloutta torjutaan

Ty�markkinatkaan eiv�t ole nollasummapeli�, jossa t�nne t�ihin tuleva veisi ty�n suomalaiselta. Byrokraattisen ty�voiman tarveharkinnan sijaan onkin oleellisempaa valvoa, ett� Suomessa noudatetaan suomalaisia ty�ehtoja.

Olemmekin keskittyneet harmaan talouden torjuntaan. Verohallinnon yhteyteen perustetaan harmaan talouden selvityskeskus ja talousrikosten k�sittelyyn tulee ensi vuonna lis�� resursseja. Rakennusalan k��nnetty arvonlis�verovelvollisuus otetaan k�ytt��n huhtikuussa 2011. Oppositiosta esitetyt v�itteet, ett� hallitus tai Kokoomus haluaisi luoda �kahdet ty�markkinat� ovat k�sitt�m�tt�mi�. Vaikka vaalit l�hestyv�tkin, joku tolkku pit�isi puheissa olla.

Autetaan oikeasti h�d�nalaisia

Kehitysyhteisty�n m��r�rahoja on nostettu t�ll� vaalikaudella yli miljardiin euroon. Kaikkea h�t�� tai ongelmia voi poistaa l�ht�maissa. On my�s sellaisia maita, joiden kansalaisten vainoa ei kehitysavulla voida lopettaa. Aidosti suojelun tarpeessa olevalla ihmisell� on oikeus tulla Suomeen hakemaan turvaa. J�rjestelm�mme ongelmiin puuttumalla voimme keskitt�� resurssit eniten apua tarvitsevista huolehtimiseen.

Perheenyhdist�mishakemukset ovat lis��ntyneet nopeasti. Elokuussa p��t�st� odotti l�hes 5 000 pelk�st��n somalialaisten perhesidehakemusta. Viime vuonna somalialaisten perhesiteen perusteella tekemist� oleskelulupahakemuksista puolet todettiin perusteettomaksi. J�rjestelm�� muuttamalla karsimme perusteettomat hakemukset ja pystymme auttamaan aitoja tapauksia.

Lakia muutettiinkin t�n� syksyn� siten, ett� perheenyhdist�minen edellytt�� jatkossa turvattua toimeentuloa jos perhe on muodostettu vasta Suomeen tulon j�lkeen. Tavallisin tilanne on avioliiton solmiminen. Kasvattilapselta vaaditaan jatkossa luotettava selvitys siit�, ett� Suomessa oleskeleva perheenkokoaja on tosiasiallisesti ollut h�nen huoltajansa. Oleskelulupaa perhesiteen perusteella ei my�nnet�, jos perheenkokoajan oma lupa perustuu h�nen antamiinsa v��riin tietoihin. Seuraava uudistus tulee koskemaan sit�, ett� perheenyhdist�misten matkakustannuksiin ovat oikeutettuja vain kiinti�pakolaisten omaiset.

Jotkut turvapaikanhakijat h�vitt�v�t passinsa, jotta hakemuksen k�sittelyaika pitkittyisi. Turvapaikanhakijan oikeus ty�ntekoon muuttui tavalla, joka kannustaa hakijoita esitt�m��n passin tai muun matkustusasiakirjan. Vaikka uudistus hidastaa passitta saapuvien siirtymist� ty�el�m��n, se helpottaa viranomaisten ty�t� ja nopeuttaa hakemusten k�sittely�.

EU-kansalaiset eiv�t turvapaikan tarpeessa

Suomi katsoo EU-maat turvallisiksi l�ht�maiksi, joten k�yt�nn�ss� kaikki hakemukset hyl�t��n perusteettomina. Perusteettomienkin hakemusten j�tt�jille maksettiin ennen toimeentulotukea ja muita etuuksia. Johtuen useamman kuukauden k�sittelyajoista, menettely�mme saatettiin k�ytt�� perusteettomasti hyv�ksi. Hallituksen tehostustoimien ansiosta turvapaikkaa hakevat EU-kansalaiset saavat jatkossa p��t�ksen muutamassa p�iv�ss�. Kielteisen turvapaikkap��t�ksen saaneet EU-kansalaiset eiv�t en�� saa toimeentulotukea ja muita vastaanottopalveluita. T�m� on viime kes�st� l�htien v�hent�nyt EU-kansalaisten turvapaikkahakemuksia Suomeen.

Turvapaikanhakijoiden toimeentulotukea on muutenkin kohdistettu rahan sijasta yll�pitoon. Hallitus on muuttanut s��nn�ksi� niin, ett� turvapaikanhakijat saavat suuremman osan toimeentulotuesta tavaroina ja palveluina, jolloin tuki voidaan paremmin suhteuttaa todelliseen tarpeeseen.

Maahanmuutto on my�nteinen asia. Meid�n pit�� kuitenkin keskustella my�s maahanmuuton ongelmista avoimesti. Vain siten ne voidaan korjata ajoissa. Monikulttuurisemman ja kansainv�lisemm�n Suomen rakentamiseksi on pidett�v� maalaisj�rki k�dess�. Siten Suomesta voidaan tehd� suvaitsevainen ja moniarvoinen maa, jossa kaikkien on hyv� el��.

[Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 10.10.2010]

Onko Kokoomus mainostoimiston k�skem�ll� asialla ?

Fri, 25 Jun 2010 00:00:00 +0300

Kokoomus on kampanjoinut viime aikoina ymp�rist�teemojen puolesta.

On kysytty, onko t�m� joku mainostoimiston keksim� kampanja, jolla yritet��n kalastella Vihreiden ��nest�ji�.

Kyse on siit�, ett� Kokoomus on ep�onnistunut pahoin kertomaan uskottavasti omat ajatuksemme ymp�rist�politiikasta. Ymp�rist�profiilimme on my�s ollut aikaisemmin liian ohut.

Puolueessamme on pitk��n ollut vahvoja ymp�rist�poliitikkoja, kuten Pertti Salolainen ja Sirpa Pietik�inen.

Kansanedustajamme Sari Sarkomaan aloitteesta Suomessa on ty�suhdematkalippu.

My�s koko EU:n It�meristrategia on Kokoomuksen projektin tulos.

Olemme t�ss� hallituksessa tehneet todenn�k�isesti historian suurimman ekologisen verouudistuksen ja siirt�neet verotuksen painopistett� ty�st� ja ty�llist�misest� kulutukseen yhteens� kahden miljardin euron arvosta.

Verotusta on muutenkin muokattu ymp�rist�perusteiseksi p��st�ihin perustuvine auto-, ajoneuvo- ja ty�n alla olevine polttoaineveroineen.

Silti Kokoomus ei ole onnistuneet kertomaan ymp�rist�vastuullista linjaansa uskottavasti.

Totta on my�s se, ett� me olemme my�s muuttuneet. Ymp�rist�asiat ovat meille entist� t�rke�mpi�.

Ymp�rist�vastuu ei ole vain ymp�rist�politiikkaa, vaan se on j�rkevi�, fiksuja valintoja, joita tekem�ll� kaikki voittavat: ymp�rist�, ihminen ja hyvinvointi.

Miksi me sitten kampanjoimme?

Siksi, ett� haluamme tuoda totuuden itsest�mme esiin ja haluamme tuoda oman osaamisemme fiksun ymp�rist�vastuun kantamiseen.

Haluamme tuoda markkinatalouden mukaan kantamaan vastuuta ymp�rist�st�. Toiseksi haluamme ihmiset mukaan kantamaan vastuuta.

Meit� ymp�rist�fiksuja suomalaisia on miljoonittain. Emme ole t�ydellisi�, mutta olemme halukkaita ja kyvykk�it� tekem��n ymp�rist�fiksuja tekoja.

Niiden tekojen arvo t�ytyy tunnustaa, p��st�� ihmiset ep�tietoisuudesta omien valintojen merkityksest� ja kannustaa kantamaan oma kortensa kekoon.

Ymp�rist�vastuun ei tarvitse olla kurjuuden harjoittelua eik� tuomiop�iv�n julistamista. Kaikesta ei tarvitse luopua, jos valitsemme oikein.

Ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikak�ytt� ja ymp�rist�n pilaaminen ovat ihmiskunnan ylivoimaisesti suurimmat uhat. Ne huolettavat meit� kaikkia. Siksi vihre�ll� on ainakin viisi miljoonaa eri s�vy�. Ne ovat my�s asioita, joissa maailman pit�� toimia yhdess�.

Kokoomuksen politiikka on ymp�rist�fiksua. Se tarkoittaa kunnianhimoisten vihreiden tavoitteiden asettamista sek� fiksuimpien ja toimivimpien keinojen avointa etsimist� niiden toteuttamiseksi.

Kokoomuksella on kolme suurta tulevaisuuden tavoitetta:

1) Tehd� Suomesta hiilet�n yhteiskunta. Siin� me olemme uskottavin puolueista, koska kannatamme kaikkia p��st�tt�mi� energial�hteit�.

2) Tehd� suomalaisista maailman ymp�rist�tietoisin kansa, jossa jokainen kantaa osansa vihreiss� talkoissa.

3) Tehd� Suomesta ymp�rist�teknologian suurvalta. Haluamme uusiutuvan energian tukimiljoonat investointeihin, joilla suomalainen tietotaito kasvaa maailmanlaajuisiksi vientituotteiksi.

Suomen pit�� n�ytt�� esimerkki� Euroopassa. Euroopan unionin on oltava ymp�rist�- ja ilmastopolitiikan edell�k�vij� maailmassa. Edistyksellinen energia- ja ymp�rist�teknologia on maailmanmarkkinoiden ehk� nopeimmin kasvava liiketoimintapotentiaali.

Suomalaisen ty�n ja hyvinvoinnin edist�minen voidaankin hyvin yhdist�� pyrkimykseemme maapallon pelastamiseen.

Ilmastonmuutosta ei torjuta tuomiop�iv�n julistamisella.

Ymp�rist�fiksu politiikka on konkreettisia tekoja tuomitsemisen ja haaveilun sijaan. Ymp�rist�� ei pelasteta ilman meit� jokaista � tekojamme ja valintojamme.

Me uskomme ja luotamme ihmisiin.

Tervetuloa mukaan vihreisiin toivotalkoisiin.

Jyrki Katainen

Puheenjohtaja Kataisen linjapuhe

Sat, 12 Jun 2010 00:00:00 +0300

Katainen sanoi linjapuheessaan Jyv�skyl�n puoluekokouksessa lauantaina, ett� laman laskun voi maksaa viidell� tavalla.

N�it� ovat ty�urien pident�minen, valtion ja kuntien hallinnon ja palveluiden uudistus, talouskasvua vahvistavat verouudistukset, menos��st�t ja veronkorotukset.

- Politiikka on t�ynn� vaihtoehtoja. Voimme esimerkiksi valita, teemmek� reilun 15-20 vuoden p��st� keskim��rin pari vuotta pidemm�t ty�urat vai leikkaammeko tarpeettomasti julkisia menoja.

Haluan tehd� t�m�n selv�ksi: Kokoomus ei kannata tarpeettomia veronkiristyksi�, Katainen linjasi

H�nen mukaansa ne, jotka vastustavat ty�urien pident�mist�, tuottavuusohjelamaa ja talouskasvua vauhdittavia verouudistuksia, ajavat Suomea kovempiin veronkiristyksiin ja menoleikkauksiin.

- Meid�n yksiselitteinen p��m��r�mme on se, ett� Suomi on hyvinvointiyhteiskunta my�s tulevina vuosina, Katainen paalutti.

Katainen totesi, ett� verotuksella vaikutetaan luovuuden lis��ntymiseen, sill� se voi olla joko luovuutta arvostava tai luovuutta lannistava elementti.

- Kannattaako tehd� lis�ty�t�? Kannattaako riskeerata sijoittamalla omat s��st�t ja lainatut rahat liikeideaan, johon uskoo? Kokoomuksen vastaus n�ihin on kyll�, Katainen sanoi.

H�nen mukaansa verotuksen on kannustettava my�s ymp�rist�fiksua k�ytt�ytymist�. Silloin veroa maksetaan erityisesti ymp�rist�n kulutuksesta ja terveydelle haitallisista tuotteista.

- Ty�n tekemisen ja teett�misen verotusta on alennettu t�ll� vaalikaudella yhteens� noin kahdella miljardilla eurolla.

- Vastapainoksi ymp�rist�- ja kulutusveroja on p��tetty nostaa saman verran. Kyseess� on siis kahden miljardin euron ekologinen verouudistus. T�t� ekologista verouudistusta on jatkettava, h�n vaati.

Katainen haluaa my�s tehd� Suomesta hiilivapaan yhteiskunnan ja ymp�rist�teknologian suurvallan.

Abin strategia on tehokasta (HS 2010)

Sun, 30 May 2010 00:00:00 +0300

Kev��ll� 2010 ylioppilaskokeisiin osallistui 41 294 henkil��, noin 260 enemm�n kuin vuosi sitten. Tutkintonsa voi nyt saada valmiiksi asti 31 400 kokelasta, kun viime kev��n� vastaava luku oli 31 800.

Tutkintoa hajauttamalla suorittavien kokelaiden m��r� kasvaa yh�. Nyt heit� on 34 900, viime kev��n� 34 500. Ylioppilastutkinnon kokeet voi suorittaa enint��n kolmena per�tt�isen� tutkintokertana.

Yhdell� kerralla koko tutkintoa yritt�vien m��r� v�henee koko ajan. T�n� kev��n� heit� on noin 3 000 eli kymmenen prosenttia kokelaista. Viime kev��n� vastaava luku oli 3 400.

Tornion yhteislyseon lukion oppilas Jere J�rlstr�m kirjoitti yksitoista laudaturia. H�n rikkoi ylioppilaskoetuloksellaan aiemman Suomen enn�tyksen, joka oli yhdeks�n laudaturia.

J�rlstr�min laudatur-aineet ovat �idinkieli, pitk� ruotsi, pitk� englanti, lyhyt espanja, lyhyt ranska, kemia, maantiede, historia, yhteiskuntaoppi, biologia ja fysiikka. Lis�ksi h�n kirjoitti pitk�st� matematiikasta toiseksi parhaan arvosanan eli eximian.

J�rlstr�m hajautti ylioppilastutkinnon kolmeen osaan. Ensimm�iset aineet h�n kirjoitti viime kev��n� ja viimeiset eli fysiikan, kemian, espanjan, �idinkielen ja englannin t�n� kev��n�.

"Olen yritt�nyt tehd� kovasti ty�t�", J�rlstr�m perustelee menestyst��n.

"Ensimm�isen her�tyksen" siit�, mihin pystyy, h�n kertoo saaneensa, kun sai Haaparannan kielikoulusta parhaan todistuksen peruskoulun p��tteeksi.

Ruotsin puolella olevasta Haaparannan koulusta J�rlstr�m siirtyi lukioon Tornioon.

Tulevaisuudensuunnitelmat ovat ainakin koulutuksen puolesta selvill�. J�rlstr�m hakee opiskelemaan kauppatieteit� Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun. Lis�ksi h�n on l�hett�nyt paperit vet�m��n ulkomaisiin yliopistoihin Australiaan, Hollantiin, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.

Ulkomaiset yliopistot h�n kertoo valinneensa sen perusteella, ett� ne ovat kansainv�lisell� ranking-listalla Helsingin yliopiston yl�puolella.

Perjantaip�iv� J�rlstr�mill� kuluu pitk�lti haastattelupyynt�ihin vastatessa.

Sen j�lkeen "katsotaan, pitk��k� v�h�n kavereille soittaa, ett� mit�s teht�is".

Ylioppilaaksi kirjoitti t�n� kev��n� 29 000 oppilasta. Noin 1 800 kokelasta hyl�ttiin.

Ylioppilastutkintolautakunta on postittanut kev��n ylioppilaskirjoitusten tulokset lukioihin t�n��n. Jokainen kokelas saa tiet�� tuloksensa omasta lukiostaan lukion ilmoittamasta ajankohdasta alkaen.

Pisterajat on julkaistu ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilla.

Kev��ll� 2010 tutkinnon suorittaneiden ylioppilaiden nimet julkaistaan verkossa 31. toukokuuta. My�s HS.fi julkaisee nimilistat tuolloin.

Kokoomuksen puoluekokouus Rovaniemell� 2012

Sun, 23 May 2010 00:00:00 +0300

Kokoomus tuo puoluekokouksensa Rovaniemelle 2012

Kansallinen Kokoomus tuo puoluekokouksensa Rovaniemelle kes�ll� 2012. Kokoomuksen puoluehallitus p��tti tulevasta kokouspaikasta lauantaina Espoossa.

Rovaniemi saa is�nn�id� Kokoomuksen puoluekokousv�ke� nyt toisen kerran. Edellisen kerran kokoomuslaiset pitiv�t puoluekokouksensa Rovaniemell� kes�kuussa 1997.

Kokoomuksen puoluekokous kokoontuu kahden vuoden v�lein. Seuraava puoluekokous pidet��n vajaan kuukauden kuluttua, kes�kuun 11.-13. p�ivin� Jyv�skyl�ss�.

Kokoomus ja kotihoidon kuntalis�

Mon, 10 May 2010 00:00:00 +0300

Kokoomus ja kotihoidon kuntalis�

Rovaniemen koulutuslautakunnan puheenjohtaja Leena Aspegren (kesk.) purki kiukkuaan sen johdosta, ettei saanut kokoomuksen luottamushenkil�it� demokratian vastaisen man��verin taakse (UR 7.5.2010). Kommentoin vain asiakohtia.

Palautettakoon mieliin, ett� lapsen syntyess� ja kasvaessa vanhemmilla on oikeus erilaisiin Kela-etuuksiin. Sellaisia ovat �itiysavustus, vanhempainp�iv�rahat kuten �itiysraha, erityis�itiysraha, is�lle maksettava isyysraha sek� vanhempainraha, is�kuukausi, lapsilis�, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki pienest� lapsesta. Lis�ksi yhteiskunnan tukeen kuuluu subjektiivinen p�iv�hoito-oikeus.

Perhe voi hakea Kelalta kotihoidon tukea, jos alle 3-vuotias halutaan hoitaa muutoin kuin kunnan j�rjest�m�ss� p�iv�hoidossa. Muutamat vahvat kasvukunnat ovat tukeneet t�t� Kelan kotihoidon tukea omalla verorahalla. N�iss� tapauksissa kuntien tavoitteena on ollut hankkia joustoa subjektiivisen p�iv�hoito-oikeuden aikaansaamaan palvelu- ja investointitarpeeseen.

Mainittakoon, ett� ��itien mielenilmaus pe 7.5� kohdistui nimenomaan t�h�n Kelan kautta maksettavaan kotihoidon tuen korottamiseen, ei kotikunnan kassasta maksettavaan lis�rahaan.

Puheenjohtaja Leena Aspegrenin (kesk.) vastuulleen ottama p��t�s, on ensin�kin koulutuslautakunnan luottamushenkil�iden itsens� laatima. Pohjaehdotusten tulee kuitenkin aina olla virkavastuulla laaditut ja muutosesitysten kohdalla tulee varmistua hyv�n hallinnon mukaisesta toiminnasta.

Maallikoiden sorvaamassa p��t�ksess� on kiusallisella tavalla tulonsiirron tuntu. Nimitt�in ilman ohjaavia rajoituksia jo nyt kotona vanhempien hoidossa olevat tulisivat saamaan kuntalis�n. T�m� ei v�henn� p�iv�hoidon paikkoja, mik� oli kuitenkin valtuuston tarkoitus. Lautakunta on mahdollistanut sellaisenkin, ett� kuntalis� tupsahtaa tilille, vaikka kumpikaan vanhemmista ei lasta hoitaisi. Kokoomuksen luottamushenkil�t eiv�t voi olla tukemassa t�m�nkaltaisia ratkaisuja.

Lautakunnan p��t�s vaikuttaa varsin selv�lt� toimivallan ylitykselt�. T�st� osoituksena on koulutusjohtaja Leila Alaraudanjoen eri�v� mielipide: �P��t�st� kotihoidon kuntalis�st� ei voida toteuttaa p�iv�hoidon j�rjest�miseen k�ytett�viss� olevan raamin puitteissa�.

Koulutuslautakunnan p��t�s on my�s selv�sti kaupunginvaltuuston p��t�ksen vastainen. Peruspalveluista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala k�ytti nk. otto-oikeutta ja siirsi koulutuslautakunnan p��t�ksen kaupunginhallituksen ratkaistavaksi.

Kaupunginhallitus pysytti voimassa Tuula M�ntym�en (kesk.) toimesta koulutuslautakunnan p��t�ksen ja s�lytti samalla verorahoilla hoidettavaksi yll�tyksellisen kuluer�n. Onneksemme Kuntalaki on osannut varautua kuvatun kaltaiseen vastuuttomuuteen (90 �).

Kun luottamushenkil�ill� ei n�yt� pysyv�n mieless� julkisen hallinnon keskeisin toimintaperiaate, niin lienee hyv� siteerata Rovaniemen kaupungin internet � sivuston kohtaa p��t�ksenteko, ensimm�isen kappaleen ensimm�ist� lausetta: �Rovaniemen kaupungin hallinnossa ylint� p��t�svaltaa k�ytt�� kaupunginvaltuusto.�

Ulla Karvo, Kokoomuksen valtuustoryhm�n puheenjohtaja

Rovaniemen tulee lis�t� ostopalveluja

Sat, 08 May 2010 00:00:00 +0300

tiedote - ROVANIEMEN KYLIEN KOKOOMUS KEV�TKOKOUS 2010

Rovaniemen tulee lis�t� ostopalveluja

Kylien kokoomus kummastelee Rovaniemen poliittisten j�rjest�jen negatiivista suhtautumista palvelujen ostamiseen yksityissektorilta. Kaupunginvaltuuston p��t�ksell� on yksimielisesti syntynyt palvelujen hankintastrategia ja sen tulee ohjata kaikkien toimielinten ja virkamiesten ty�t�.

Kokoomuksen mielest� laadukkaita palveluja voidaan tuottaa kaupungin, yksityisten ja my�s kolmannen sektorin toimesta. Tuotantokirjo mahdollistaa kustannusvertailuja ja tuo kuntalaiselle vaihtoehtoja.

Palvelutuotannon asiaperustein tapahtuva j�rkev� ulkoistaminen tukee kaupungin oman palvelutuotannon laatua ja laskee kaupungin kuluja. Hyv�n palvelun laatukriteerit tulee kohdistaa samanlaisina sek� omaan tuotantoon ett� ostopalveluihin.

Kokoomuksen mielest� ostokriteerien tulee olla selke�t ja tarjouspyynn�ss� tulee kiinnitt�� huomiota esimerkiksi kaupungin eri osa-alueelle kohdistuvaan tarjontaan. Ensisijaisesti oman palvelutuotannon �yleiset ty�t� ulkoistetaan, koska niihin on tarjoajia.

Kev�tkokouksen mielest� kaupungin tulee parantaa erityisesti tilaajan menetelm�osaamista. Kilpailutuksesta vastaavien viranhaltijoiden tulee panostaa kaupungin oman kilpailutusmenettelyn kehitt�miseen, jotta se muuttuu tarjoajille selke�mm�ksi, avoimemmaksi ja luotettavammaksi. Hyvinvointipalveluiden tulee ottaa oppia teknisen tuotannon kilpailutusosaamisesta.

Rovaniemen maaliskunnan kokoomuksena aiemmin toiminut yhdistys toivoo, ett� EU � rahoituksen asiantuntemuksessa pyritt�isiin entist� enemm�n kokonaiskoordinaatioon.

Olisi hyv� tutkia mahdollisuuksia verkottua Rovaniemen kaupungin organisaation kautta.

Lis�tietoja:

Kaarlo Alaoja pj. 040-5022752

Erkki P��kk�nen vpj. 040-8376946

Kreikan v��rink�yt�ksist� kerrottiin jo 2005

Thu, 06 May 2010 00:00:00 +0300

Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan Ecofin-neuvostolle raportoitiin Kreikan v��rink�yt�ksist� 2005.

Poikkeuksellisesti vain Kreikan h�t�lainasta puhuneella eduskunnan kyselytunnilla Jyrki Kataiselta kysyttiin, miksi Kreikan tilanteen vakavuuteen ei puututtu aikaisemmin.

Kysyj�n� oli P�ivi Lipponen (sd.). H�nen mukaansa Kreikalle k�ynnistettiin rikkomusseuraamusmenettely, "joka vaan sitten unohdettiin".

- Minun ministerin� ollessani t�m� on ensimm�inen kerta ja silloin on puututtu. Tied�n, ett� 2005 Ecofin-neuvostolle raportoitiin, ett� Kreikassa on v��rink�yt�ksi�. Sit� en tied�, miksi Ecofin-neuvosto ei silloin toiminut, Jyrki Katainen vastasi.

- Min� en ollut silloin ministerin� enk� hallituksessakaan. En osaa sanoa sit�, mutta silloin ensimm�isen kerran.

Ecofin-neuvosto on EU:n ministerineuvoston talous- ja raha-asioita kuukausittain k�sittelev� neuvosto. Siihen kuuluvat maiden valtiovarainministerit.

Vuonna 2005 valtiovarainministerein� olivat ensin Antti Kalliom�ki (sd.) ja syksyst� 2005 alkaen Eero Hein�luoma (sd.). Kataisesta tuli valtiovarainministeri huhtikuussa 2007.

Levi�misen esto

Eduskunnan kyselytunti lainehti torstaina kiivaana. Pohjan loi SDP, joka 20 minuuttia ennen kyselytunnin alkua tiedotti haluavansa keskustella hallituksen kanssa Kreikka-paketin ehtojen tiukentamisesta.

SDP:n edustajat toistivat t�m�n viestins� ja pankkien laittamisen vastuuseen kyselytunnilla lukuisia kertoja.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen mietti, millainen maailma olisi kahden kuukauden p��st�, jos Kreikka menee selvitystilaan.

- Yleinen arvio on se, ett� se olisi suomalaiselle yhteiskunnalle, ty�paikoille, ihmisille ja hyvinvointiyhteiskunnalle tuhoisampi kuin t�m� toinen vaihtoehto, Jyrki Katainen sanoi.

- T�ss� ei ole nyt kysymys siit�, ett� joku haluaisi pelastaa v��rintekij�t. Vaan kysymys on siit�, ett� Suomi osallistuu euromaiden joukossa lainoitusoperaatioon, joka toivon mukaan est�� kriisin levi�misen ja sen seurausvaikutukset Suomeen.

V��r� todistus

Kyselytunnin alkupuolelle antoi ylim��r�ist� v�ri� vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinm�ki.

Yksi myrsky syntyi, kun Arhinm�ki sanoi Kreikasta informoidun edellisen hallituksen p��ministeri Matti Vanhasta (kesk). ja valtiovarainministeri Hein�luomaa.

- Semmoinen tieto, joka Arhinm�ell� tuntuu olevan, ett� Suomen Kreikan-suurl�hettil�s olisi usea vuosi sitten kertonut, millainen konkurssi Kreikkaan on tulossa, on kyll� huomattavaa liioittelua, etten sanoisi per�ti aika lailla v��r� todistus, Eero Hein�luoma kuittasi.

Vanhanen sanoi Arhinm�en pankkiv�itteit� "vahvaksi mielipiteeksi".

Kokoomuksen Kimmo Sasi l�i lis�� l�yly� sanomalla, ett� SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen syyllisti suomalaisia el�kel�isi� ja el�kerahastoja lainan antamisesta Kreikalle.

"Moni voi kertoa"

Eero Hein�luoman ja Erkki Tuomiojan (sd.) Kimmo Sasi naljaili aina olleen sit� mielt�, ett� vakaus- ja kasvusopimusta pit�� soveltaa joustavasti.

- He ovat varmaan Kreikassa t�n� p�iv�n� hyvin suosittuja, koska he antoivat Kreikan velkaantua, Kimmo Sasi sanoi.

Jacob S�derman (sd.) kysyi, onko euroalueella en�� mit��n toivoa. Jyrki Katainen sanoi uskovansa niin, kunhan s��nt�j� vain tiukennetaan.

Valtioiden velkasummaa ei ole tarkastettu tai pidetty niin t�rke�n� Kataisen mukaan "jostakin ihme syyst�".

- Siit� moni voi kertoa omia kokemuksiaan omilta ministerikausiltaan, miksi n�in on ollut, h�n heitti.

- Mutta uskonpa, ett� t�m�n kriisin j�lkeen t�mm�ista l�peryytt� ei haluta.

Eduskunnan puhemies Sauli Niinist� arvioi talouspuheita

Sat, 24 Apr 2010 00:00:00 +0300

Eduskunnan puhemies Sauli Niinist� kummastelee julkisuudessa esitettyj� arvioita vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta.

Puhemiehen mielest� kilpalaulanta elvytyksest� on saanut ihmiset unohtamaan, ett� elvytysmenot tulevat vanhojen rakenteellisten menojen p��lle.

Niinist�n mielest� t�st� talouskriisist� tullaan ulos vain merkitt�vin rakenneuudistuksin.

- Meill� on viime aikoina keskitytty hyvinvoinnin jakamiseen, ei sen luomiseen, h�n toteaa Nykyp�iv�n haastattelussa.

Niinist�n mielest� julkisessa keskustelussa on viljelty sangen valikoivaa tulkintaa siit�, mit� 1990-luvulla tapahtui.

- Kehyskeskustelujen yhteydess� l�hes koko poliittinen kirjo totesi, ett� viime laman virheit� ei toisteta.

Niinist�n mielest� kommenteista heijastuu tarkoitushakuinen historiankirjoitus. Tuon laman vaikutukset rakenteisiin olivat selv�sti rajumpia kuin mit� nyt on koettu.

- Meill� oli kokonaisia teollisuusaloja, jotka eiv�t olleet tottuneet kilpailuun. Yksi sellainen oli vaateteollisuus. Sielt� kadonneet ty�paikat eiv�t tulleet koskaan takaisin.

Lama-ajan valtiovarainministeri per��kin tarkempaa selvityst� tuon ajan "virheist�".

- Vuonna 1995 Suomen julkinen talous oli EU:n heikoin. Ty�tt�myys oli Espanjan j�lkeen korkeimmalla, ja kilpailukykytutkimuksissa oltiin tusinasarjaa.
Sitten nyt "virheist��n" paljon parjattu hallitus ryhtyi toimiin.

- Vuonna 2001 kansantalous oli Irlannin ohella EU:n nopeimmin kasvava, julkinen talous vahvin ja kilpailukykyrankkaus oli ykk�nen, Niinist� kiteytt��.
N�m� virheetk� nyt halutaan v�ltt��, h�n kysyy.

Niinist�� n�rk�stytt��, ett� valtion nopeaa velkaantumista pidet��n nyt merkkin� vastuullisuudesta. H�nen mielest��n ilmassa on sellaista asennetta, ett� koko julkisen talouden kest�vyyskysymys halutaan sivuuttaa.

- Siit� ei suurta huolta tunnu olevan.

Kokoomus yhdisti valtuuston

Thu, 22 Apr 2010 00:00:00 +0300

Arvoisa puheenjohtaja, hyv�t valtuutetut ja lehterinv�ki

Kaupunginvaltuusto on j�lleen kerran kokoontunut p��tt�m��n asemakaavoista ja kaavamuutoksista. Nyt vuorossa on vuonna 2006 alkanut asemakaavamuutos, koskien K-Citymarketin laajennusta ja parkkitalon asemakaavamuutosta.

Perusteluina uudelle asemakaavalle ja kolmelletuhannelle (3 000) uudelle kerrosneli�lle on esitetty kaupan toimintojen kehitt�minen ja toimintaedellytysten turvaaminen. Lis�ksi lis�rakennusoikeudella vastattaisiin ajoittaisiin pys�k�intiongelmiin uudella paikoitusalueella � paremminkin paikoituskerroksella.

Asemakaava on ollut julkisesti n�ht�vill� ja mielipiteiss� on korostunut huoli liikenteen lis��ntymisest� johtuvista haitoista ja lis�rakentamisen rumuudesta, joiden vuoksi jo asukasviihtyvyys v�hentyy. Liikenteellisess� selvityksess� on osoitettu, ett� suuryksik�n esitetty laajentaminen tasapuolistaa Rovaniemen taajama-alueen suuryksikk�verkkoa. Ja n�in ollen liikenteelliset vaikutukset j��v�t v�h�isiksi.

Hyv�t valtuutetut

L�ht�kohtaisesti asemakaavalla m��ritell��n kunkin alueen k�ytt�tarkoitus, sek� ohjataan rakentamista. Siin� voidaan esitt�� rakennusten ja pys�k�intialueiden sijainti, mitoitus, rakennusten korkeus, kerrosala, julkisivumateriaalit ja kattomuoto. Kaavasta riippuen jopa r�yst�slinjan korkeusasema, ��neneristysm��r�ykset, v�est�nsuojelutapa ja julkisivun v�ritys.

Nyt k�sittelyss� olevassa asemakaavassa EI OLE erikseen m��ritelty julkisivumateriaaleja tai sen v�rityst�. N�in ollen PELKO uusista hyv�nhuonoista esimerkeist� parkkitaloista on oikeutettu, jopa aiheellinen.

Kokoomuksen valtuustoryhm� hyv�ksyy esitetyn asemakaavamuutoksen, mutta esitt�� p��t�sesitykseen lis�tt�v�ksi / pontena, ett� varsinaisessa rakennuslupavaiheessa edellytet��n korkeatasoista kaupunkikuvallista ratkaisua ja vastaavuutta esitettyjen havainnekuvien kanssa.

Jukka M�yr�

P.S. Jukan ehdotus hyv�ksyttiin yksimielisesti

Eduskunnan omat kulut kurissa

Sat, 17 Apr 2010 00:00:00 +0300

Eduskunnan tilinp��t�ksen mukaan eduskunnan menot kasvoivat edellisvuodesta ainoastaan 0,7 prosenttia, mik� kasvu johtui pelk�st��n palkkamenojen 7,3 prosentin kohoamisesta.

Viel�kin paremmalta luvut n�ytt�v�t, kun niit� verrataan viime vuodelle budjetoituihin menoihin. Talousarvioon n�hden parlamentin menot olivat 8,9 miljoonaa euroa pienemm�t.

Tilinp��t�ksen sanoma on puhemies Sauli Niinist�n (kok.) jo moneen kertaan per��nkuuluttama: ellei eduskunta kykene pit�m��n menojaan kurissa, se ei voi uskottavasti my�sk��n tehd� p��t�ksi�, joiden perusteella kansalaisten edellytet��n toimivan samoin.

Pit�� itse el�� kuin opettaa.

Kansanedustajat � l�hinn� oppositio � j�rjestiv�t helmikuussa valtiop�ivien avajaisiksi turhan episodin, jossa Niinist�lle osoitettiin mielt� vet�m�ll� h�nelt� tuki puhemiehen vaalissa. Syyn� oli juuri Niinist�n kulukuuri.

Tempauksesta johtuen Niinist�n osakkeet vain nousivat.

Kansanedustajien palkkio-, kulukorvaus- ja kotimaan matkamenot olivat viime vuonna 20,3 miljoonaa euroa. T�ss�kin summassa on vain 0,7 prosentin lis�ys edellisvuoteen.

Samalla kun edustajien matkustamismenot ovat pysyneet aisoissa, ne ovat olleet my�s aiempaa v�hemm�n suurennuslasin alla.

Poikkeuksiakin valitettavasti n�k�j��n ilmenee. Parlamenttien v�lisen liiton kongressiin Bangkokissa viime viikolla osallistunut Kimmo Kiljunen (sd.) on julkisuudessa olleiden tietojen perusteella ilmoittanut omavaltaisesti jatkavansa virkamatkaa ensi viikkoon saakka ja vierailevansa muun muassa Burmassa ja Bhutanissa.

On k�sitt�m�t�nt�, ett� kansanedustaja k�ytt�� IPU-kokousta varten my�nnettyj� matkustusvaroja omap�isesti ja ilman erillist� valtuutta henkil�kohtaiseen matkusteluun.

Kovin erikoista on sekin, ett� kansanedustaja jatkaa matkailuaan, vaikka h�nen vapautuksensa eduskuntaty�st� p��ttyi jo viime lauantaina.

(Verkkouutiset)

Tulevaisuus Foorumi

Sun, 11 Apr 2010 00:00:00 +0300

TULEVAISUUS Foorumi

Sunnuntaina

11.04.2010 klo 17.00 - 20.00 Rovaniemell�

Hotelli SantaClaus Congress Center

Ilmottautumiset Kari Harju - Autti 0400 398 262

http://www.rovaniemenkokoomus.fi/yhdistykset/rovaniemen_kokoomus_ry/

Heikki Autto haluaisi my�s varapuheenjohtajille aikaa perehty� kaupungin asioihin

Thu, 18 Mar 2010 00:00:00 +0300

Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto (Kok.) ei pid� j�rkev�n�, ett� Rovaniemell� olisi vain p��toiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Autto haluaisi my�s varapuheenjohtajille aikaa perehty� kaupungin asioihin.

Keskusta on kertonut kannattavansa p��toimista kaupunginhallituksen puheenjohtajaa. T�m� on k�yt�ss� muun muassa Turussa. Valtuuston puheenjohtaja Heikki Autto (kok) ei pid� j�rkev�n�, ett� kaupungissa olisi vain yksi p��toiminen poliittinen p��tt�j�.

- Pid�n j�rkev�n�, ett� t�ll�in l�hdet��n hakemaan ratkaisua, jossa kaupunginhallituksen puheenjohtajan tueksi valittaisiin laajempi p��toimisten tai osa-aikaisten p��tt�jien joukko, Autto sanoo.

T�m� voisi tarkoittaa puheenjohtajan lis�ksi my�s p��toimisia kaupunginhallituksen varapuheenjohtajia, jotka voisivat toimia my�s suurimpien lautakuntien puheenjohtajina.

Lis�� valtaa kansan valitsemille p��tt�jille

Rovaniemell� on jo pitk��n pohdittu hallintoj�rjelm�n muuttamista parlamentaarisempaan suuntaan. Esill� on ollut suoralla kansanvaalilla valittava pormestari, valtuuston valitsema pormestari tai p��toiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Asiaa on valmistellut valtuustoryhmien puheenjohtajista koostuva hallintos��nt�ty�ryhm�.

Suoran kansanvaalin kaupunginvaltuusto jo tyrm�si mutta j�ljell� on viel� keskustelu valtuuston valitsemasta pormestarista tai p��toimisesta kaupunginhallituksen puheenjohtajasta. Tavoitteena on lis�t� poliittisten p��tt�jien valtaa ja vastuuta kaupungin johtamisessa.

Liikaa konsensusta

Heikki Autto arvostelee Rovaniemen kaupunginhallitusta my�s liiallisesta konsensushakuisuudesta. Asioita vatvotaan hallituksen iltakouluissa niin kauan, ett� yksimielisyys syntyy. T�m� hidastaa p��t�ksen tekoa ja hallitus ei saa tehty� valtuustolle esityksi�.

- T�rkeint� on se, ett� p��t�ksi� syntyy ja asiat menev�t eteenp�in. Ei pid� j��d� loputtomiin hiomaan sit�, ett� saataisiin t�ysi yksimielisyys. Demokratiaan kuuluu se, ett� enemmist� p��tt��, Autto sanoo.

Rovaniemen kaupungihallitus esitti, ett� ensi maanantain valtuuston kokous perutaan p��tett�vien asioiden v�hyyden vuoksi. Valtuuston puheenjohtaja Autto ei t�t� hyv�ksynyt. Valtuuston kokouksien p�iv�m��r�t on sovittu vuodeksi eteenp�in ja kaupunginhallituksen teht�v�n� on valmistella asioita ja tuoda niit� tasaisena virtana valtuuston p��tett�v�ksi.

- Huomio tulee kiinnitt�� siihen, ett� p��t�sten valmistelu ja kaupunginhallituksen toiminta on suunnitelmallista ja j�ntev�� koko valtuustokauden osalta, Autto sanoo.

(Lapin Radio/Tapio R�ih� 18.3.2010)

Jyrki Katainen: "Tulevat vaalit ovat harvinaisen t�rke�t"

Mon, 15 Mar 2010 00:00:00 +0300

Hyvinvointivaalit

Tulevat vaalit ovat harvinaisen t�rke�t suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen n�k�kulmasta. Koulujen, p�iv�kotien, terveyskeskusten ja vanhustenhoidon tulevaisuus ratkaistaan sill�, kenen vaihtoehtoon Suomen talouden kuntoon saattamiseksi ��nest�j�t antavat luottamuksensa.

Kokoomus puhuu taloudesta ainoastaan v�lineen� jokaisen suomalaisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Siksi talous on laitettava kuntoon valtaisan elvytt�misen j�lkeen.

Ilman vahvaa taloutta Suomessa ei ole hyvinvointia. Elvytys piti julkisia investointeja, ty�paikkoja ja kotimaista kysynt�� k�ynniss�, kun vienti ja verot romahtivat kansainv�lisen talouskriisin kurimuksessa. Elvytysvelkaantuminen on saatava hallitusti pys�htym��n talouden l�hdetty� kasvuun.

Kokoomuksen vaihtoehto velkaantumisen pys�ytt�miseksi on sosiaalisesti kest�vin ja oikeudenmukaisin. Haluamme tehd� mahdollisimman paljon pehmeill� keinoilla, jotta v�lt�mme kovia keinoja.

Pehmeit� keinoja ovat ty�urien pident�minen tulevina vuosikymmenin�, julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen sek� talouskasvua vauhdittavat verouudistukset. N�m� kaikki my�s kasvattavat hyvinvointimme kakkua.

Kovia keinoja ovat veronkiristykset ja menoleikkaukset. Ne paitsi tuntuvat kovimmin arjessa, my�s supistavat hyvinvointimme kakkua. Ne puolueet ja tahot, jotka vastustavat n�iden pehmeiden keinojen k�ytt��, kannattavat siis menoleikkauksia ja veronkiristyksi�. T�m�n me haluamme suomalaisille vaaleissa kertoa.

Kerromme siis kaunistelematta mik� on tilanne. Annamme my�s v��ristelem�tt� vaihtoehdon, miten suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan. Tarkoituksenamme on jatkossakin luvata v�hiten, mutta pit�� se mink� lupaamme. Me suomalaiset p�rj��mme kyll�, kun rohkenemme toimia oikein.

Sari Sarkomaa ihmettelee, onko SDP oikeasti koulutuksen maksuttomuuden kannalla.

Fri, 05 Mar 2010 00:00:00 +0300

Sarkomaa: SDP on halunnut naamioidun lukukausimaksun

SDP on aivan erityisesti tivannut Kokoomukselta koulutuksen maksuttomuudesta. Ihan varmoja ei voida kuitenkaan olla SDP:n kannasta tai tavoitteesta.

On hyv� kysy�, mit� mielt� SDP asiasta oikeasti on, Sari Sarkomaa kysyy.

Helsinkil�iskansanedustaja Sarkomaa muistuttaa Verkkouutisten blogissaan, ett� SDP:n Kalevi Sorsa -s��ti�n raportissa ehdotettiin korkeasti koulutetuille lis�veroa maksuksi saadusta koulutuksesta ja sen tuomista hy�dyist�.

Kyseess� olisi naamioitu lukukausimaksu, joka tulisi kaikille korkeakoulutetuille, niin yliopistoista kuin ammattikorkeakouluista valmistuneille, Sari Sarkomaa katsoo.

SDP:n s��ti�n raportissa t�t� h�nen mielest��n tyrmistytt�v�� ehdotusta perusteltiin tasa-arvon edist�misell�.

On t�ysin mahdotonta n�hd� mit��n tasa-arvoista siin�, ett� kire�n tuloverotuksen lis�ksi korkeasti koulutetut, usein opintovelalliset, sosiaality�ntekij�t, diplomi-insin��rit ja opettajat maksaisivat korotettua veroa l�hes loppuik�ns�.

Ehdotus on kaiken oikeudentajun vastainen ja t�ysin p�invastaista siihen, mit� hyv�n tulevaisuuden rakentaminen Suomessa edellytt��, Sarkomaa katsoo.

Perussuomalaisille luvassa jopa ��nisaaliin tuplaus (STT)

Sat, 27 Feb 2010 00:00:00 +0300

Perussuomalaiset ovat saamassa suurilta puolueilta huimasti lis�� uusia ��nest�ji�, kertoo Iltalehti.

Puolue olisi lehden kyselyn mukaan jopa kaksinkertaistamassa ��nisaaliinsa vuoden 2007 eduskuntavaaleista.

Lehden Taloustutkimuksella teett�m�ss� kyselyss� tiedusteltiin, mit� puoluetta suomalaiset ��nest�isiv�t, jos seuraavat eduskuntavaalit pidett�isiin nyt.

Kyselyyn vastanneista 75 prosenttia sanoi aikovansa ��nest�� samaa puoluetta kuin viimeksikin. 17 prosenttia aikoi antaa ��nens� eri puolueelle.

Viisi prosenttia keskustaa viimeksi ��nest�neist� aikoo kyselyn mukaan ��nest�� seuraavaksi kokoomusta. Vihreit� ��nest�neist� kahdeksan prosenttia aikoo seuraavaksi tukea vasemmistoliittoa ja samoin kahdeksan prosenttia SDP:t�.

Tutkimukseen haastateltiin 5 300 ihmist� helmikuun alussa.

Verotuksen painopiste ?

Sun, 21 Feb 2010 00:00:00 +0300

Suomi on avoin, viennist� eritt�in riippuvainen talous.

Tullihallituksen uusimman tilaston mukaan maamme vienti tammikuun ja toukokuun 2009 v�lisen� aikana laski 37 prosentilla edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Kansainv�lisen talouden taantuma vaikuttaa t�t� kautta my�s kunkin suomalaisen kotikuntaan. Yrityksilt� ker�tt�v�t yhteis�verotuotot ovat monissa kunnissa romahtaneet. Taantumasta johtuvat lomautukset ja ty�tt�myyden kasvu n�kyv�t niin ik��n kuntien verotulojen v�hentymisen�.

Jo nyt ensi vuoden budjettiin sis�ltyy kuntataloutta parantavia p��t�ksi� l�hes 600 miljoonan euron edest�. Valtiovarainministeri�n pohjaesityksess� on muun muassa kuntien valtionosuuksiin tehty 2,7 prosentin kustannustason tarkistus.

Kuntaministeri Mari Kiviniemi on ilmoittanut esitt�v�ns� budjettiriihess� viel� 200 miljoonan lis�panostusta kuntatalouteen. Hallitus k�sittelee elokuun loppupuolella pidett�v�ss� riihess� yhteisesti keinoja kuntatalouden vahvistamiseksi.

Tilanteessa, jossa Suomen valtio ottaa 13 miljardia euroa uutta lainaa ensi vuonna, on selv��, ett� kunnat joutuvat tekem��n my�s osaltaan vaikeita talousp��t�ksi�.

Kukin kunta on oman taloustilanteensa paras asiantuntija. Elvytt�vien investointien toteuttamiseksi voi olla paikallaan ottaa lainaa.

Selv�� on, ett� jokaisen kunnan tulisi jatkuvasti tarkastella palvelujensa laatua ja kustannuksia. Lihavina vuosina kuntien menot kasvoivat tuloja enemm�n eik� monessakaan kunnassa ker�tty puskureita huonompia aikoja varten.

Osassa kuntia joudutaan v�ist�m�tt� korottamaan verotusta. Kunnallisen veroprosentin lis�ksi kunnat voivat vaikuttaa valtion m��r��miss� rajoissa kiinteist�verotukseensa.

Hallitus on kev��ll� tehnyt p��t�ksen kiinteist�veron v�himm�is- ja enimm�isprosenttien korottamisesta vuodesta 2010 alkaen.

Lue lis�� http://www.kokoomus.fi/ajankohtaista/?x17780=1841891

Jyri H�k�mies Rovaniemell� (LK 11.2.2010)

Fri, 12 Feb 2010 00:00:00 +0300

H�k�mies seuraa t�n��n taisteluharjoituksia Sarrioj�rvell�, jossa mukana on my�s saksalaisia helikoptereita. Lappi sopiikin h�nen mukaansa oivallisesti helikopteriharjoitteluun.

Taantuma soikentaa jokaista euroa. My�s puolustusvoimissa on edess� entist� tiukemmat ajat. Puolustusministeri Jyri H�k�mies vakuuttaa kuitenkin, ett� koko maan puolustamiselle on olemassa yh� vahva kannatus.

H�k�mies sanoo, ett� lappilaiset voivat olla rauhallisella mielell�. Rovaniemen ja Sodankyl�n varuskuntia ja Lapin lennostoa ei uhkaa mik��n.

� J��k�riprikaati on koko maan puolustamisen ikoni ja Lapin lennostolla on ilmapuolustuksessa keskeinen rooli, hehkutti keskiviikkona Rovaniemelle piipahtanut ministeri.

H�k�mies oli illalla lappilaisten tentattava keskustan kahvilassa. V�ke� oli saapunut paikalle tupa t�yteen. Kansalaisilla ei ollut ministerilt� kuitenkaan juuri mit��n kysytt�v��.

H�k�mies sen sijaan hehkutti pohjoisen kirkkaita tulevaisuudenn�kymi�, kaivoshankkeita ja niiden mukanaan tuomia liikennehankkeita.

Miss� kaivos, siell� rata, oli H�k�miehen viesti. H�n korostaa kuitenkin, ett� vaikka valtio tukee kaivoshankkeita ratoja rakentamalla, on kaivoshankkeiden ensin konkretisoiduttava. Mit��n ratoja ei l�hdet� tekem��n mahdollisesti turhaan.

Se ei tarkoita kuitenkaan pessimismi�. H�k�mies kertoo n�hneens� vertailuja, joissa Kolari on se kunta, jolla uskotaan olevan maassa positiivisimmat tulevaisuudenn�kym�t.

Valtuustoaloite (v.2006): Ounasvaaran Liikuntapuisto Oy:n kehitt�misest�

Fri, 05 Feb 2010 00:00:00 +0300

Valtuustoaloite Ounasvaaran Liikuntapuisto Oy:n kehitt�misest� Rovaniemen kaupungin vastuulliseksi Ounasvaaran kehitt�misorganisaatioksi

Valtuustoryhm� Kansallinen Kokoomus ja Suomen Kristillisdemokraatit j�tti valtuuston puheenjohtajalle seuraavan aloitteen:

�Ounasvaaran Liikuntapuisto Oy:st� kehitet��n Rovaniemen kaupungin vastuullinen Ounasvaaran kehitt�misorganisaatio.

Perustelut:

KOK +KD - valtuustoryhm� toteaa, ett� valtuustolle tiedoksi annettu Ounasvaaran 2 kehitt�missuunnitelma antaa hyv�t l�ht�kohdat Ounasvaaran kehitt�miseen.

Pyyd�mme kaupunginhallitusta toimimaan siten, ett� nyt paperimuodossa oleva Ounasvaaran Liikuntapuisto Oy her�tet��n toimintaan ja siit� muodostetaan Rovaniemen kaupungin vastuullinen

Ounasvaaran kehitt�misorganisaatio, mink� toimintaan otetaan mukaan alueen yritt�jien edustajat.�

P��t�s: "Aloite p��tettiin l�hett�� kaupunginhallituksen valmisteltavaksi."

... Nelj� vuotta my�hemmin kaupunginhallitus 8.2.2010 klo 14.00.

Rovaniemen Kehitys Oy:

Uuden kaupungin my�t� on p��tetty, ett� samalla toimialalla toimivien kaupungin omistamien yhti�iden m��r�� tullaan v�hent�m��n. Toimeksiannon mukaisesti Napapiiri - Syv�senvaara Oy ja Ounasvaaran Liikuntapuisto Oy on sulautettu 31.1.2007 Napapiirin Maja Oy:��n, jonka uudeksi nimeksi on tullut Napapiiri - Ounasvaara Oy, mink� j�lkeen Ounasvaaran matkailu- ja elinkeinokehitt�minen on vastuutettu t�lle yhti�lle.

Napapiiri-Ounasvaara osakeyhti� fuusioitiin vuoden 2010 alusta Rovaniemen Kehitys Oy:��n, jonka sisaryhti�n� on my�s kaupungin Matkailu- ja Markkinointiosakeyhti�. N�in on pyritty saamaan samaan organisaatioon kaikki matkailusta ja elinkeinojen kehitt�misest� vastaavat yhti�t. T�m� j�rjestely takaa voimavarojen taloudellisen hy�dynt�misen. Alueen toimijoiden n�k�kulmasta on eduksi, kun on yksi ja selke� keskustelukumppani alueen kehitt�misess�.

Kaupungin toimintojen organisoinnissa on ollut tavoitteena v�hent�� eri yhti�iden m��r�� ja keskitt�� samanlaiset toiminnot p��llekk�isyyksien karsimiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, ett� valtuustoaloitteessa mainittuna kehitt�misorganisaationa toimii nyt Napapiiri-Ounasvaara Oy.

Esitys Kaupunginjohtaja Mauri Gardin:

Kaupunginhallitus merkitsee Rovaniemen Kehitys Oy:n lausunnon tiedoksi ja saattaa sen aloitteen tekij�ille ja valtuustolle tiedoksi.

Lis�tietoja toimitusjohtaja Juha Sepp�l�

puh 0400 377 595

etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan linjapuhe

Mon, 18 Jan 2010 00:00:00 +0300

Rovaniemen kaupunginvaltuusto 18.1.2010

Arvoisat kaupunginvaltuutetut, arvoisa kaupunginjohto ja henkil�st�, hyv�t naiset ja herrat

Kiitos luottamuksesta. Haluan muutamalla sanalla nostaa esiin alkaneen vuoden t�rkeimpi� kysymyksi� kaupunginvaltuuston ty�skentelyn n�k�kulmasta.

Rovaniemi kasvaa rivakkaa tahtia. Viel� n�ill� hiihtokeleill� tulee kaupungin v�est� ylitt�m��n 60 000 asukkaan rajan ja vuoden p��st� viiden vuoden ik��n varttunut uusi Rovaniemi on tilastollisessakin mieless� suuri kaupunki suomalaisessa mittakaavassa.

Uuteen kokoluokkaan kasvaminen vaikuttaa suoraan my�s kaupunginvaltuuston ty�skentelyyn, kun jatkossa rovaniemel�iset valitsevat itselleen 59 valtuutettua toteuttamaan perustuslain tarkoittamaa kuntalaisten itsehallintoa. T�m� on kuitenkin vain tekninen yksityiskohta.

Paljon merkitt�v�mpi� vaikutuksia kaupungin tasaisella ja ennakoitua nopeammalla kasvulla on kaupungin infrastruktuuriin. Uusille kodeille tarvitaan paikkoja ja uusien kotien l�mmitt�miseen tarvitaan energiaa.

N�iden positiivisten haasteiden parissa valtuutetuilla riitt�� ty�t�, jotta tahtotilamme kanavoituu oikein kaavoitussuunnitelmaa ja energiapoliittista ohjelmaa valmisteltaessa ja lopulta niist� p��tett�ess�.

Aivan konkreettisina asioina valtuuston tulee mielest�ni kiinnitt�� erityist� huomiota kaupungin keskustaajaman osayleiskaavoitukseen, sek� energiayhti�n valmistelemaan Mustikkamaan biovoimalaitosinvestointiin.

N�m� suuret hankkeet luovat parhaalla mahdollisella tavalla onnistuessaan erinomaisia edellytyksi� Rovaniemen kehitykselle. Rovaniemell� nostokurjet heiluvat onneksi my�s talouden taantumasta huolimatta muun muassa Haltikin ja mets�hallituksen Pilkkeen ty�mailla, ja my�s kaupanalan investointeja toteutuu haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Hyv� n�in.

Kun talouden nousu uudelleen toden teolla alkaa, on Rovaniemell� oltava kaavoituksen puolesta valmiudet ottaa vastaan paljon uusia investointeja.

Viimek�dess� valtuustolla on valta p��tt��, mit� ja minne Rovaniemell� voidaan rakentaa, joten my�s vastuu kaupungin kehityksest� on t�lt� osin meill�.

Kaupunki voi tulevaisuudessakin kasvaa vain menestyvien elinkeinojen imussa. Elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelu ja my�s kaikki ne yksitt�iset toimenpiteet, joilla Rovaniemen osalta Lapin mahdollisuuksista tehd��n totta, ovat ilman muuta valtuuston huomion kohteena.

Valtuuston selostustilaisuudessa torstaina saimme informaatiota matkailun ajankohtaisista n�kymist�. Matkailu on vain yksi esimerkki kehittyv�st� elinkeinosta, jonka osalta kaupunki voi hyv�ll� p��t�ksenteolla lis�t� sek� kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyvyytt�, ja samalla my�s parantaa elinkeinon kilpailukyky�: matkailun kyseess� ollessa esimerkiksi liikuntapaikkoja kehitt�m�ll� ja erilaisten tapahtumien j�rjest�mist� tukemalla.

T�ss� t�rke�ss� roolissa on t�n� vuonna muun muassa valtuuston p��tett�v�ksi valmisteltava liikuntapoliittinen strategia.

Demokratian vahvistamiseksi ja p��t�ksenteon parantamiseksi tulee kasvavan kaupungin pysty� tarkastelemaan my�s hallintonsa toimintaa. Viisi vuotta uutta Rovanieme� tarkoittaa my�s kuntien yhdistymissopimuksen p��ttymist�.

T�m�n vuoden ehk� t�rkein kysymys onkin, miten valtuusto haluaa asetella kaupungin hallinnon ja p��t�ksentekoj�rjestelm�n vastaamaan alkaneen vuosikymmenen haasteisiin niin, ett� hyvinvointipalveluiden turvaaminen ja Rovaniemen menestys saavat p��t�ksentekoprosessilta parhaan mahdollisen tuen.

Valtuuston vuosi l�hteekin todenteolla k�yntiin helmikuussa j�rjestett�v�ll� seminaarilla, josta saamme toivottavasti hyvi� ev�it� jatkoty�t� varten, kun t�m�n vuoden aikana luomme linjaukset p��t�ksentekoj�rjestelm�n tulevaisuudesta.

Pormestari, v�est�perusteiset lautakunnat, valtuuston valiokunnat ja koko sopimusohjausj�rjestelm� p��sev�t toivottavasti reippaasti arvioitavaksi valtuuston ja valtuustoryhmien toimesta, jotta lopulta voimme yhdess� l�yt�� meille parhaiten sopivan hallintomallin: Rovaniemen mallin, joka toivottavasti kohoaa tulevaisuudessa positiiviseksi esimerkiksi hyv�st� ja toimivasta p��t�ksenteosta sek� nimenomaan kuntalaisten l�ht�kohdista toimivasta hallinnosta ja palveluiden j�rjest�mismallista.

Rovaniemi on kasvanut Lapin p��kaupungiksi Kemi- ja Ounasjokien varsilla sillanrakentajana. Niin kuin maakuntamme suuret joet kohtaavat kotikaupunkimme keskustassa, on Rovaniemi luontainen kohtaamispaikka my�s Lapin ihmisille.

P��t�ksenteon areenoilla maakuntamme pahimmiksi umpisolmuiksi ovat viimevuosina muodostuneet terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon uudistamiseksi kaivatut p��t�kset, jotta laadukkaat terveyspalvelut voidaan turvata kaikille yli 180 000 lappilaiselle my�s tulevaisuudessa.

Toivon, ett� Rovaniemi omalla toiminnallaan antaa mahdollisimman vahvan tuen ja on osaltaan saattamassa uudelleen liikkeelle Lapin liiton tekem�� ty�t�, sen etsiess� ratkaisumallia kaikkien lappilaisten terveydenhuolto ja sairaanhoitopalveluiden turvaamiseksi.

Rovaniemelle on luontaista toimia sillanrakentajana. Ja t�ss� asiassa sillanrakentajia todella tarvitaan. Valtuustolla onkin kaikki syyt toivoa kaupunginhallitukselta reippaita ja toivottavasti pikaisia esityksi� siit�, miten terveyspalveluiden turvaamisessa p��st��n mahdollisimman hyvin eteenp�in.

N�ill� parilla ajatuksella haluan toivottaa meille kaikille menestyksek�st� valtuustoty�t� vuonna 2010.

VALTUUSTORYHM�: Rovaniemen matkailu ja Ounasvaaran kehitt�minen

Thu, 14 Jan 2010 00:00:00 +0300

Rovaniemen matkailu ja Ounasvaaran kehitt�minen

Matkailu on yksi Lapin ja my�s Rovaniemen k�rkitoimialoista. Kansallisen Kokoomuksen valtuustoryhm� on huolestuneena seurannut Rovaniemen matkailun kuvaa ja ennen kaikkea sen kehitt�mist�.

Hyv�ksyess��n matkailustrategian 18.12.2006, Rovaniemen kaupunginvaltuusto asetti tavoitteet vuoteen 2016 asti. T�m�n j�lkeen valtuusto ei ole saanut selvityksi� ko. strategian toteuttamisesta, etenemisest� eik� sen muutostarpeista.

Sen sijaan kaupunginhallitus 2008 antanut matkailup��llik�nlausunnon, jossa oli todettu, ettei hyv�ksytty� matkailustrategiaa ei ole siin� vaiheessa syyt� muuttaa.

Matkailun kest�v� kehitys merkitsee my�s pitk�j�nteist�, kokonaisvaltaista ja kaikkien osapuolten tasa-arvoista osallistumista kehitt�misty�h�n, jossa kaupungilla on merkitt�v� osuus esim. kaavoituksessa ja infrastruktuurin rakentamisessa sek� alueen matkailun asiakaspalvelusta ja markkinoinnista.

VALTUUSTORYHM� KYSYY:

�Miten Rovaniemen kaupungin toimesta ohjataan Rovaniemen alueen matkailun kehitt�mist�, infrastruktuuria ja innovaatio toimintaa?�

kts. tarkemmin t�m� sivusto "Valtuustoryhm�".

LASTENLIITTO LAPPI: Perhe- ja ty�el�m�n mielek�s yhteensovittaminen on t�rke��

Sat, 09 Jan 2010 00:00:00 +0300

Perheyst�v�llinen henkil�st�politiikka on kaikkien osapuolien etu

Lastenliiton Lapin piirij�rjest� pit�� t�rke�n�, ett� ty�ntekij�iden ja yritt�jien hyvinvoinnista huolehditaan ja perheellisten tarpeet ja velvoitteet huomioidaan, sill� vanhempien mahdollisuus mielekk��seen ty�h�n vaikuttaa lapsiperheiden el�m�nlaatuun. Ty�nantajien v�lill� on edelleen eroja siin�, kuinka perheyst�v�llinen ilmapiiri ty�paikoilla vallitsee. T�m� asettaa perheelliset ja lapsettomat eriarvoiseen asemaan.

Vanhempien ty�ss� viihtyminen tai viihtym�tt�myys heijastuu my�s lasten ja vanhempien v�liseen suhteeseen. Perheyst�v�llinen yrityskulttuuri lis�� vanhempien hyvinvointia ja edist�� ty�ntekij�iden jaksamista. Pienten lasten ty�ss�k�yv�t vanhemmat saattavat joutua painimaan kahdesta suunnasta tulevien paineiden ja vaatimusten ristiaallokossa. Lastenliitto uskoo, ett� mit� laajemmin ty�yhteis� n�kee perhe-el�m�n edut, sen tyytyv�isempi� ty�ntekij�it� siell� ty�skentelee. Lastenliitto Lappi vetoaa ty�el�m�n toimijoihin toivoen entist� perheyst�v�llisemp�� henkil�st�politiikkaa, joka palvelee kaikkien etuja.

My�s kotihoidon rinnalle lis�� tukipalveluja

Kotona lasta hoitavien vanhempien hyvinvointia ei tule unohtaa. Rovaniemell� on valitettavan v�h�n tukipalveluja, jotka antaisivat koti-is�lle tai -�idille pienen lepohetken. "Muualla Suomessa pienemmill�kin paikkakunnilla on kunta j�rjest�nyt tai ostanut esimerkiksi puistotoimintaa, jonne lapsen voi vied� kerran tai useammin viikossa leikkim��n ja tapaamaan ik�isi��n kuukausikorvausta vastaan", Lastenliitto Lapin puheenjohtaja Jaana Koskela muistuttaa. "Puistotoiminnan voisi Rovaniemell�kin j�rjest�� kolmannen sektorin toimija, ja kunta osoittaisi toiminnalle paikan esimerkiksi p�iv�kodin yhteydest�", Lastenliiton piirihallitus jatkaa.

Lastenliitto j�rjest�� kerhotoimintaa Rovaniemell�

Lastenliitto Lappi ry:n piirihallitus j�rjest�ytyi lauantaina Rovaniemell�. Varapuheenjohtajaksi valittiin Mika Laakkonen ja sihteeriksi Ellinoora Neitola sek� piirihallituksen j�seneksi valittiin Anne Frantti. T�n� kev��n� Lastenliitto j�rjest�� leffakerhon koululaisille. Kerhotoiminta aloitetaan hiihtoloman j�lkeisell� viikolla. Lis�tietoja l�hemp�n� ajankohtaa l�ytyy nettisivuilta www.lastenliitto.fi/lappi.

Puheenjohtaja Onatsu: Vuosi 2010

Wed, 06 Jan 2010 00:00:00 +0300

Vuodet vilisev�t silmiss�, kun pari p�iv�� sitten astuimme uudelle vuosikymmenelle. Aloitin tuona hetken� my�s Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisj�rjest�n puheenjohtajana. Olo tuntuu eritt�in nostalgiselta, ik��nkuin itse alkaisi rakentamaan enemm�n omalta tuntuvaa uutta vuosikymment�.

Joulun ja uuden vuoden vietin lev�ten, mutta nyt on tullut aika toimia. Uusi kunnallisj�rjest�n hallitus on eritt�in laaja-alainen, jossa tieto, taito ja tuoreus kohtaavat. T�lt� uudelta pohjalta meid�n on my�s vastattava t�m�n vuosikymmenen mahdollisuuksiin. Haluan erottaa n�ist� erityisesti kaksi tarkastelun saraa: poliittisen toiminnan kehitt�misen ja politiikan kehitt�misen. Ensimm�inen kattaa laaja-alaisesti toimintatapamme, painottaen suhdetta muihin Rovaniemell� toimiviin puolueisiin. T�ss� kirjoituksessa kuitenkin keskityn enemm�n politiikkasis�ll�n kehitt�miseen.

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisj�rjest� on luonut valtuuston suunnittelukaudelle politiikkaohjelman, jonka johdonmukainen toteuttaminen on my�s t�m�n vuoden toiminnan l�ht�kohta. On huomattavaa, ett� osa politiikkaohjelman tavoitteista ovat tulleet ongelmallisemmiksi talouden laman my�t�. Ohjelmaan kirjattu tavoite kiinteist�ihin kohdentuvan verorasitteen kevent�misest� n�ytt�� yh� kaukaisemmalta. Varsinkin kun viimeiset talousasioiden k�sittelyt ovat vain nostaneet kunnallisveroa Rovaniemell�.

Kuntataloudessa voimmekin huomata, ett� nopeasti kasvava ik��ntyv� v�est� ja talouden hidas elpyminen tulevat pit�m��n tietyt keskusteluaiheet kahvip�yd�ss�. Kokoomus on Rovaniemell� tehnyt mielest�ni oikein vaatiessaan vanhustenhuollon ja kouluverkkorakenteen uudistamista. N�iden toimien avulla olisimme voineet v�ltt�� merkitt�v�n osan nyt tehdyist� veronkorotuksista. Tulevaa vuotta aloitellessa on kuitenkin t�rke��, ett� Kokoomus niin valtakunnallisesti kuin Rovaniemell�kin osaa tulkita ajan henke�. Talouskysymyksiss� aion pysy� realistisena idealistina. On t�rke��, ett� my�s Kokoomus havaitsee veronkorotuksien valoisat puolet. Tulevana vuonna tulen kuitenkin tavoittelemaan asumiselle ja investoinnille selke�sti keve�mp�� verotusta. T�m� on my�s kehityssektori meille kokoomuslaisille, kun etsimme uudelle vuosikymmenelle parempaa poliittista toimintaa my�s muiden puolueiden kanssa. Muuten j��mme yksin, ja hiekkalaatikolla on yksin tyls� leikki�.

Kuntataloudesta haluan erilleen lohkaista viel� Barents-kehittymisen, jossa minusta koko Lapissa ja Rovaniemell� ollaan jo my�h�ss�. Ven�j�ll� tapahtuvat suuret, jopa valtavat investoinnit Murmanskin alueella, ovat j��m�ss� Pohjois-Lapin kunnilta sivusuun. Esimerkiksi suuret �ljyalueet vaativat ymp�rilleen huomattavan infrastruktuurin, jonka luomisessa Lapin kunnilla ja yrityksill� on huomattavia mahdollisuuksia. Kun katsomme uudelle vuosikymmenelle, olen varma t�m�n alueen painoarvon noususta.

Vuoden alusta aion tarttua my�s liikunnallisiin kysymyksiin. Kaupungissa tarvitaan uusia toimia kaikenik�isten liikunnan edist�miseksi. Vastik��n Oulussakin toteutettiin merkitt�v� selvitys nuorten oma-aloitteisten lajien, kuten parkourin ja skeittaamisen, kehitystarpeista. Hyv� liikunnallinen edist�minen ei meinaa pelk�st��n sit�, miten kaupungin suuressa omistuksessa olevat opistot tai liikuntatilat parannellaan, tai mit� Ounasvaaralle rakennetaan, jos rakennetaan. Olemme ik��n kuin ikuisuuskysymysten purkissa, jossa laaja liikunnallisten tarpeiden kehitt�minen j�� keskitasoiseksi ja liikunnan osuus terveytt� edist�v�n� toimena huomioimatta. Ammattiurheilu ja urheiluimagon edist�minen ovat kysymyksi� erikseen, enk� aio tarttua niihin t�ss� kirjoituksessa.

Teknisell� alalla Rovaniemell� on parantamista. Paineet t�ll� puolella kohdistuvat eritoten Rovaniemen keskustaan ja kaupunkialueelle. Tuntuu ehk� jopa harmilliselta sanoakin, ett� kaavoituksen ja arkkitehtuurin puolesta muutokset ovat hankalia. L�hivuosien p��teemoina pid�n kuitenkin kaupunkialueen kerroskorkeuden korottamista sek� julkisivuty�ryhm�n painoarvon korostamista kaavoitettaessa. Lapin Kansassakin esiin noussut julkisivuty�ryhm�n t�rkeys osui naulalla kantaan. Jo pelk�st��n Rovaniemen matkailuimagon takia on t�rke��, ett� kaupungin julkisivun kehitt�misess� toimitaan ennakkoluulottomasti. Me n�yt�mme niin hyv�lt� ja huonolta kuin itse haluamme.

Toni Onatsu
Puheenjohtaja
Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisj�rjest�

Suunnittelu luo tehokkuutta

Sun, 03 Jan 2010 00:00:00 +0300

Kuntatalous ei pelastu pelk�ll� tuottavuuden parantamisella

(Kuntaliitto tiedottaa 30.11.2009) Tehostaminen ei yksin riit� pelastamaan hyvinvointipalveluja ja ratkomaan kuntatalouden ongelmia todetaan Kuntaliiton tuoreessa raportissa.

- Kaupungit per��v�t realismia tuottavuuskeskusteluun ja syyst�. Tuottavuuden avulla voidaan saavuttaa taloudellista hy�ty� ja tuottavuuden nostamista tarvitaan entist� enemm�n hitaammassa talouskasvussa, mutta sen avulla ei ratkaista kuntien koko talousongelmaa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne korostaa.

Ehe�t ja selke�t kaupungit palvelevat paremmin

Raportti on koottu kaupunkien tuottavuusyhteyshenkil�iden ryhm�ty�n� ja siin� on ollut mukana 19 suurinta kaupunkia.

Raportin mukaan kunnat voivat nostaa tuottavuuttaan palveluverkkoja harventamalla ja keskitt�m�ll� palvelut toimivampiin, suurempiin yksik�ihin. Samalla voidaan sulkea heikosti tuottavia ja v�h�n k�ytettyj� palvelupisteit�.

- Kuntalainen saa parhaan ja tehokkaimman palvelun, kun se on helposti saavutettavissa. Kuntien p��tt�j�t voivat vaikuttaa saavutettavuuteen esimerkiksi kaavoituksella.

- Kun palveluiden tarvitsijoiden m��r�, terveysasemat, kirjastot jne. mitoitetaan yhteensopiviksi ja yhdell� kertaa alueiden suunnittelun yhteydess� ollaan oikealla tiell�.

Toimiva johtaminen takaa suunnitelmallisuuden

Kuntaliiton tuore raportti k�y l�pi tuottavuuskysymyksi� mm. johtamisen, s�hk�isen asioinnin ja hankintojen n�k�kulmasta.

Lis�tietoja:
Risto Parjanne, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto,

LK - Uudenvuoden juhla kansalaistorilla

Sat, 02 Jan 2010 00:00:00 +0300

Terveisi� vuosien takaa

Rovaniemell� viralliset juhlallisuudet keskittyiv�t kaupungintalon pihalle Kansalaistorille, miss� kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto toivotti muutamalle sadalle paikalle ker��ntyneelle parempaa ja turvallisempaa uuttavuotta.

� Vaikka p�iv� on ollut surullinen, on uusi vuosi kuitenkin aina koettu my�s mahdollisuutena muutokseen, mahdollisuutena parempaan.

H�n my�s siteerasi 50 vuotta sitten puikoissa ollutta valtuuston puheenjohtaja Tuure Saloa, joka kaupungin perustamisjuhlassa l�hetti terveisi� nuorisolle 50 vuoden p��h�n:

� Kertokaa ensiksikin silloisille nuorille, ett� Rovaniemen kaupungin perustajat uskoivat vapaaseen is�nmaahan. Kertokaa heille, ett� Rovaniemen kaupungin perustajat uskoivat Lapin valoisaan tulevaisuuteen.

� Kertokaa heille, ett� Rovaniemen kaupungin perustajat uskoivat oman kaupunkinsa tulevaisuuteen. Kertokaa, ett� Rovaniemen kaupungin perustajat lupasivat tehd� parhaansa, jotta he voisivat luovuttaa kauniin asuinpaikkansa valmiimpana ja parempana uudelle sukupolvelle.

Ladies and gentleman

Fri, 01 Jan 2010 00:00:00 +0300

Uuden vuoden juhla 31.12.2009 � Rovaniemen kaupungin tervehdys � Heikki Autto

Arvoisat kaupunkilaiset, hyv�t naiset ja herrat - ladies and gentleman

Uutta vuotta otetaan t�n� vuonna Suomessa vastaan t�m�n p�iv�n traagiset tapahtumat meid�n jokaisen mielt� painaen. Vaikka p�iv� on ollut surullinen, on uusi vuosi kuitenkin aina koettu my�s mahdollisuutena muutokseen, mahdollisuutena parempaan. Toivon, ett� t�m� vuodenvaihde nostaa surun keskelt� my�s toivon turvallisemmasta huomisesta.

Tasan viisi vuosikymment� sitten tunnelma oli toivorikas, kun el�k��n- huudot kajahtivat kaupunkioikeudet saaneen Rovaniemen kunniaksi. Rovaniemest� tuli virallisesti kaupunki juhlallisten menojen saattelemana ja suuren v�kijoukon hurratessa. Ikiaikaisesta kauppapaikasta pohjoisen suurten jokien risteyksess� oli kasvanut monien vaiheiden j�lkeen kaupunki, josta tuli my�s koko laajan Lapin t�rkein keskus. Lapin l��nin hallinnollisena keskuksena kauppala oli toiminut jo vuodesta 1938 ja nyt l��ni sai Rovaniemest� virallisen kaupungin p��kaupungikseen.

Exactly fifty years ago the Rovaniemi municipality received its status as a city. A great crowd was joyfully cheering as Lapland got its own capital city a half a century ago.

Silloinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tuure Salo pyysi l�hett�m��n terveisens� rovaniemel�isille nuorille viidenkymmenen vuoden kuluttua. N�in puheenjohtaja Salo tiett�v�sti puheessaan lausui:

Kertokaa ensiksikin silloisille nuorille, ett� Rovaniemen kaupungin perustajat uskoivat vapaaseen is�nmaahan. Kertokaa heille, ett� Rovaniemen kaupungin perustajat uskoivat Lapin valoisaan tulevaisuuteen. Kertokaa heille, ett� Rovaniemen kaupungin perustajat uskoivat oman kaupunkinsa tulevaisuuteen. Kertokaa, ett� Rovaniemen kaupungin perustajat lupasivat tehd� parhaansa, jotta he voisivat luovuttaa kauniin asuinpaikkansa valmiimpana ja parempana uudelle sukupolvelle.

Vuodet ovat vierineet - lait ja k�yt�nn�t muuttuneet, vaakunat vaihtuneet ja kuntarajat liikkuneet. Puheenjohtaja Salon sanat ovat kumminkin ajattomia.

Me t�m�n p�iv�n suomalaiset uskomme vapaaseen is�nmaahan, aivan kuten uskoivat vanhempamme ja isovanhempamme maatamme rakentaessaan ja sen puolesta taistellessaan.

Meid�n t�m�n p�iv�n lappilaisten on my�s helppo uskoa maakuntamme valoisaan tulevaisuuteen. Maaper�mme malmit, luontomme kauneus ja metsiemme rikkaudet luovat perustan, jolle maailman parhaan koulutuksen saanut v�est� pystyy uutteralla ty�ll� yll�pit�m��n menestyv�t elinkeinot ja hyvinvoivan yhteiskunnan tulevaisuudessakin.

Ja me t�m�n p�iv�n rovaniemel�iset saamme omin silmin todistaa kuinka kaupunkimme kasvaa ja kehittyy. Uuden Rovaniemen syntyess� nelj� vuotta sitten saatiin kotiseudullemme valettua aivan uudenlaista tulevaisuuden uskoa, joka on n�kynyt kaupunkimme nopeampana kasvuna, kuin kukaan osasi ennustaa. Kotikaupunkimme tulee saavuttamaan jo tulevana vuonna 60 000 asukkaan koon ja tilastokeskuksen ennusteen mukaan Rovaniemi kasvaa jo 2030-luvulla yli 70 000 asukkaan kaupungiksi. Me t�m�n p�iv�n p��tt�j�t voimmekin hyvill� mielen luvata vuorollamme luovuttaa kauniin asuinpaikkamme valmiimpana ja parempana tuleville sukupolville.

The new year brings always new opportunities. For the city of Rovaniemi the future looks bright and the opportunities the nature and the landscape of Lapland brings to us are almost endless. I wish you all the best luck and all the happiness for the year 2010.

N�ill� sanoilla haluan toivottaa meille kaikille onnea ja menestyst� vuodelle 2010.

Kohottakaamme kolminkertainen el�k��n huuto is�nmaalle ja Rovaniemen kaupungille.

EL�K��N, EL�K��N, EL�K��N.

UNICEF lippu salkoon !

Thu, 31 Dec 2009 00:00:00 +0300

UNICEF lippu nostettiin kaupungintalon edustalle salkoon 31.12. klo 13.00, Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autton puhe (31.12.2009)

Hyv�t naiset ja herrat

T�n��n nostamme kaupungintalon salkoon Unicefin lipun juhlistamaan Rovaniemen Unicef kaupunkikumppanuutta vuonna 2010. Lipun vaihto edellisen kaupunkikumppani Raaseporin kanssa tapahtui kumppanuusvuoden suojelijan Joulupukin avatessa joulukauden Napapiirill� marraskuun lopussa ja nyt vuodenvaihteesta nostamme lipun salkoon merkiksi siit�, ett� vahti on vaihtunut.

T�n� talvena on paljon muisteltu sit�, kun nuori itsen�inen Suomi joutui 70 vuotta sitten Neuvostoliiton hy�kk�yksen kohteeksi. Suomen selviytyminen itsen�isen� sodasta, ja kehitys sodan j�lkeen, on ollut maailmanhistoriassa huomattava menestystarina. Rovaniemen tarina osana Suomen kansan kohtaloita on ollut kuitenkin viel� dramaattisempi kotiseutumme j��ty� t�ysin maailmansodan jalkoihin 65 vuotta sitten. Rovaniemelle onkin erityinen kunnia saada toimia Unicefin kaupunkikumppanina, koska juuri Rovaniemen ja Lapin lasten auttaminen oli nykymuotoisen Unicefin ensimm�isi� avustushankkeita. Nyt on meid�n vuoromme auttaa.

Rovaniemen ja Unicefin kumppanuusvuoden l�ht�kohtana on Unicefin toiminnan maailman laajuinen tavoite saada eri tahot toimimaan lapsen edun hyv�ksi. T�m� onkin eritt�in t�rke� viesti ja tavoite meille p��tt�jille ja kaikille rovaniemel�isille, sill� lapsen edun ensisijaisuus ei v�ltt�m�tt� ole viel� meill�k��n kaikessa toiminnassa itsest��nselvyys.

Joka tapauksessa lapsissa on tulevaisuus aivan samalla tavalla t��ll� meill� kuin maailmallakin ja niinp� Unicef kumppanuusvuodessa tulee olla yht� lailla kysymys meid�n oman toimintamme parantamisesta lasten edun huomioon ottamisessa, kuin avun ker��misest� ja antamisesta heikommassa asemassa oleviin maihin.

Hyv�n asian puolesta yhdess� toimimisella on toivottavasti my�s tervett� me-henke� nostava vaikutus meiss� rovaniemel�isiss� ja laajemminkin lappilaisissa. Reilun kuudenkymmenen vuoden aikana olemme yhteen hiileen puhaltamalla onnistuneet nousemaan avunsaajasta auttajaksi. Tuota samaa yhteis�llist� henke� Suomessa tarvitaan jatkossakin.

T�rkein yksitt�inen tekij� Suomen menestyksen takana on ollut panostaminen koulutukseen. Hyv� koulutus on mahdollistanut osaamisen lis��ntyminen ja elinkeinojen kehittymisen niin, ett� olemme pystyneet turvaamaan hyvinvoinnin kaikille suomalaisille.

Koska lapset ja koulutus ovat yhteiskunnan tulevaisuuden kulmakivet, on Rovaniemen Unicef kaupunkikumppanuusvuoden avustuskohteeksi valittu koulutuksen tukeminen. Ker��m�mme varat suunnataan Unicefin Schools for Africa hankkeeseen, jonka tavoitteena on turvata koulutie jopa 6,5 miljoonalle lapselle kohdemaissaan ja sit� kautta luoda tulevaisuuden toivoa kokonaiselle maanosalle. Vaikka avustushankkeen tavoite tuntuu mittakaavassaan l�hes k�sitt�m�tt�m�n suurelta, tuo meille puolestaan toivoa tieto siit�, kuinka paljon pienell�kin lahjoituksella voi saada aikaan.

Esimerkiksi koulutarvikkeet yhdelle oppilaalle Mosambikissa maksavat 7 euroa. Pulpetti ja tuoli Malawissa 25 euroa. Viiden p�iv�n t�ydennyskoulutus yhdelle opettajalle Ruandassa 97 euroa. Ja ei vain pelk�n koulun, vaan koko ymp�r�iv�n yhteis�nkin el�m�n paremmaksi muuttavan kaivon rakentaminen Malawissa maksaa noin 3500 euroa. Meid�n n�k�kulmasta kohtuullisella avulla pystyt��n saamaan paljon hyv�� aikaan.

Ja t�h�n mahdollisuuteen rovaniemel�iset ovatkin jo tarttuneet, kun yrityksille tarjottiin mahdollisuus v�litt�� hyv�n tahdon viesti� yhteisty�kumppaneilleen l�hett�m�ll� joulutervehdys s�hk�isesti. UNICEF2010 joulukorttikampanjaan osallistui useita yrityksi� ja kampanja tuotti yhteens� 3300�.

Lapin maakuntakirjasto on puolestaan haastanut rovaniemel�iset mukaan auttamaan kutomaan 52 metri� pitk�ksi aiottua Unicef huivia. Huivi on aikanaan tarkoitus huutokaupata ja n�in kertyneet varat ohjata Afrikan koulujen rakentamiseen.N�iden kahden esimerkin kaltaisin ja monin muin tavoin Rovaniemen kaupunki haastaa tulevan vuonna j�rjest�t, yritykset, yksityiset kaupunkilaiset ja muut yhteisty�tahot mukaan osallistumaan UNICEF- kaupunkivuoteen. Unicefin lippu on t�n��n nostettu merkiksi t�st� haasteesta ja muistuttamaan meit� jokaista siit�, ett� lapsissa on tulevaisuus.

Heikki Autto 31.12.2009

Vasemmisto valmistautuu grillaamaan Vanhasen seuraajaa

Wed, 30 Dec 2009 00:00:00 +0300

Vasemmisto-oppositio aikoo panna keskustan uuden puheenjohtajan koville Matti Vanhasen hallituksen politiikasta.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka muistuttaa, ett� vastuu viime vuosien politiikasta kuuluu hallituspuolueille, ei yksitt�isille ihmisille.

� En n�e keskustalle pakotiet�, ett� se p��sisi luiskahtamaan vastuusta hallituksessa vaihtamalla kasvoja, Puhakka sanoo.

Samaa mielt� on SDP:n puoluesihteeri Ari Korhonen.

� Olettaisin, ett� uusi puheenjohtaja tulee keskustan ytimest�. H�n ei voi irtautua hallituspolitiikasta kovinkaan paljon, Korhonen arvioi.

Kumpikaan ei usko, ett� keskusta hy�tyisi eduskuntavaaleissa uudesta puheenjohtajasta. Tuoreet kasvot saavat julkisuutta, mutta pelkk� julkisuus ei tuo ��ni�.

SDP esimerkiksi h�visi viime kuntavaalit, vaikka uusi puheenjohtaja Jutta Urpilainen sai tutkimuksen mukaan eniten n�kyvyytt� mediassa..

HS-Gallup: Kokoomus onnistunut hallituksessa

Tue, 29 Dec 2009 00:00:00 +0300

Hallituspuolueista kokoomus saa kansalta enemm�n hyvi� arvosanoja kuin keskusta onnistumisestaan hallituksessa, kertoo tuore HS-Gallup.

Enemmist� haastatelluista, 55 prosenttia, antaa kokoomukselle joko eritt�in tai melko hyv�n arvosanan onnistumisesta maan hallituksessa.

Selv�sti alle puolet v�est�st�, 42 prosenttia, antaa jonkinasteista kiitosta keskustalle, ja liki joka toinen arvioi keskustan onnistuneen maan hallituksessa enemm�n tai v�hemm�n heikosti.

Kokoomuksen ja keskustan osalta muutokset ovat pieni� verrattuna aiempiin kyselyihin.

Suurin muutos aiempaan tilanteeseen on vihreill�.

Edellisess� mittauksessa melko huonona tai eritt�in huonona Anni Sinnem�en johtamaa puoluetta piti 31 prosenttia kansasta, nyt liikutaan 40 prosentissa.

Muutos on oleellinen my�s vihreiden hallituspolitiikkaa hyv�n� tai eritt�in hyv�n� pit�vien joukossa, kun pudotus on ollut 55 prosentista 43 prosenttiin.

Puheenjohtaja, ty�ministeri Anni Sinnem�ki arvioi, ett� vihreiden suosiota ovat horjuttaneet viimeaikaiset hallituksen p��t�kset, jotka liittyv�t ymp�rist�politiikkaan ja luonnonsuojeluun.

Aluehallinnon uudistuksessa ymp�rist�hallinto siirrettiin ty�- ja elinkeinoministeri�n alaisuuteen, ja lis�ksi syksyll� vihre�t olivat mukana hyv�ksym�ss� hotellin rakennushankkeen keskelle Pallaksen kansallispuistoa.

HS-Gallupissa kysyttiin my�s, miten oppositiossa oleva Sdp on onnistunut omassa politiikassaan.

Alle kolmannes kansalaisista pit�� Sdp:n oppositiopolitiikkaa onnistuneena. Selv� enemmist�, 57 prosenttia, antaa Jutta Urpilaiselle ja muulle puoluev�elle enemm�n tai v�hemm�n heikon arvosanan.

Suhtautuminen Sdp:n oppositiopolitiikkaan ei kuitenkaan ole en�� muuttunut puolueen kannalta huonompaan suuntaan.

Suomen Gallup kysyi tutkimuksessaan, mink� arvosanan kansa antaa hallitukselle ja oppositiolle onnistumisesta teht�v�ss��n.

Tutkimus tehtiin 7.�17. joulukuuta. Tutkimuksessa oli 1 002 puhelinhaastattelua. Tutkimuksen otos edustaa maan 15 vuotta t�ytt�nytt� v�est��.

Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikk��

Mit� perint�verolle on tehty ?

Mon, 28 Dec 2009 00:00:00 +0300

Perint�veroa on kevennetty � ei kiristetty

Kokoomus lupasi viime vaaleissa kevent�� perint�verotusta. Niin on my�s t�ll� vaalikaudella tehty. Yleinen perint�veron kevennys toteutettiin heti hallituksen alkutaipaleella. Vuoden 2008 alusta l�htien verotettavan perinn�n alaraja nostettiin 3 400 eurosta 20 000 euroon, lesken v�hennysoikeus nostettiin 6 800 eurosta 60 000 euroon sek� alaik�isten lasten v�hennysoikeus 3 400 eurosta 40 000 euroon.

Perint�verouudistuksessa tavanomaisten perint�jen saajat laitettiin etusijalle. Uudistuksen my�t� pienet perinn�t vapautuivat verosta kokonaan. Jopa kolmesta nelj�sosasta, eli 75 prosentista perint�j�, veroa ei tarvitse maksaa en�� lainkaan. Ennen uudistusta verottomien perint�jen osuus oli yksi kolmasosa.

T�m�n lis�ksi poistettiin kolmas veroluokka, mik� tarkoitti esimerkiksi sit�, ett� avopuolisoiden perint�verotus keventyi.

Vuonna 2009 tehtiin viel� pienempi uudistus perint�verotukseen. Lasten ja puolisoiden perinn�n ja lahjojen veroprosentteja alennettiin edelleen kolmella prosenttiyksik�ll�.

Perint�verotusta on siis kevennetty eritt�in merkitt�v�sti Kokoomuksen toimesta.

Mist� perint�veroon liittyv�ss� uutisoinnissa on ollut kyse?

Aamulehti (16.12.09, Uutiset A4 sek� verkkolehti) uutisoi n�ytt�v�sti, ett� Verohallinnon uusi arvostamisohje rokottaa perij�it� ja lahjojen saajia. Aamulehden mukaan uusi ohje voi nostaa merkitt�v�sti muun muassa kiinteist�jen, peltomaan ja mets�n arvoa ja siten peritt�v�� veroa. Aamulehti antoi monelle virheellisen kuvan, ett� kaikkien perint�veroja oltaisiin nostamassa. Siit� ei ole kyse.

My�s Yleisradio (16.12.) revitteli virheellisesti, ett� perint�verotusta kiristet��n, ja ett� min� sellaista puolustaisin.

Perint�veroa ei kiristet� uutisoinnista huolimatta. Sen sijaan Verohallinto on ilmoittanut yhten�ist�v�ns� peritt�v�n omaisuuden arvoitusk�yt�nn�n eduskunnan s��t�m�n lain mukaiseksi. Nyt kansalaisia on kohdeltu todella eriarvoisesti lain ja verottajan edess� riippuen siit� mink� verotoimiston alueella on sattunut asumaan. Jokaista kansalaista on kohdeltava lain ja verotuksen kohdalla tasapuolisesti. Nyt n�in ei ole tapahtunut.

Torstain 17.12. Helsingin Sanomat (Kotimaa A5) taas kertoi asiasta niin kuin se on. Sit� lukemalla tuskin kenellek��n j�i v��r�� k�sityst� asiasta. Laatujournalismille on aina tilausta.

Selv�� on, ett� Verohallinnon tiedottaminen asiassa on ontunut. Verotuksen toteuttamiseen liittyviss� ohjeissa tiedottamisen tulee olla ajantasaista ja avointa. Hyv� esimerkki t�st� on, ett� en min�k��n ohjeesta tiennyt ennen kuin lehdist� asiasta kysyi. P��t�ksenteon n�k�kulmasta minun, valtiovarainministeri�n tai hallituksen ei t�st� ole tarvinnutkaan tiet�� tai p��tt��. Asia kuuluu Verohallinnon itsen�iseen toimialaan sen toteuttaessa lakia mahdollisimman oikealla ja tasapuolisella tavalla. Ja itse asia on oikea � lain noudattaminen ja kansalaisten tasaveroinen kohtelu.

Miksi perint�- ja lahjaveron arvostamisohjetta muutetaan?

Perint�- ja lahjaverolaki (9 �) l�htee siit�, ett� omaisuus arvostetaan k�yp��n arvoon. Lain mukaan k�yv�ll� arvolla tarkoitetaan omaisuuden todenn�k�ist� luovutushintaa (eli todenn�k�ist� kauppahintaa).

T�h�n menness� lain henki ei ole t�ysin toteutunut, koska arvostamisohjeet ovat Suomessa olleet virastokohtaisia. T�m� on asettanut perinn�nsaajat eri asemaan riippuen siit�, miss� he asuvat. Arvostuksessa otetaan tietysti edelleen huomioon eri alueiden v�liset hintaerot, mutta nyt on kyse siit�, ettei joka puolella k�yp�� arvoa ole laskettu samoin perustein.

Tottakai se my�s tarkoittaa sit�, ett� niiden verotoimistojen alueella, joissa omaisuutta on ennen arvostettu alle lain m��r��m�n tason, tulevat perinn�t arvotetaan lain mukaisesti korkeammin. Mutta lainmukainen ja yhdenvertainen arvottaminen ymp�ri maan lienee l�hes jokaisen mielest� oikein.

Perij�t ja lahjoja saavat asetetaan jatkossa samaan asemaan riippumatta siit�, mink� verotoimiston alueella sattuu asumaan. Viel� t�rke�mpi peruste on se, ett� erilaisia perint�j� saavat asetetaan samanarvoiseen asemaan. Perint�veron suuruus ei saisi vaihdella sen mukaan, periik� esim. maata, asunnon tai selv�� rahaa.

Koko Suomessa ohjeistus on saatava samaksi. Uuden arvostamisohjeen ensisijaisena tavoitteena on, ett� k�yt�nn�t ja menettelyt k�yv�n arvon antamiseksi ovat valtakunnallisesti yhten�isi�. T�m� on v�ltt�m�t�nt� kansalaisten yhdenmukaisen verokohtelun takaamiseksi.

Kokoomus haluaa jatkossakin kevent�� perint�verotusta

Kokoomuksen pitk�aikainen tavoite perint�veron huojennuksesta toteutettiin heti ensimm�isest� budjetissa v. 2008 alusta l�htien. Perint�verotus keveni merkitt�v�sti kaikilla, mutta erityisesti leskien ja alaik�isten lasten osalta.

Jonkin tasoisen perint�- ja lahjaverotuksen s�ilytt�mist� voi perustella siit� n�k�kulmasta, ett� verotus ylip��ns� perustuu my�s veronmaksukykyyn. Mik�li saa perinn�n tai lahjan, kiistatta veronmaksukyky t�lt� osin paranee.

Kokoomus haluaa kuitenkin jatkossakin huolehtia, ettei perinn�nsaanti esimerkiksi pakota leske� lainanottoon ja ett� suomalaisten yritysten ja ty�paikkojen toiminta voidaan siirt�� ilman suuria vaikeuksia uudelle yritt�j�sukupolvelle. Se tarkoittaa, ett� Kokoomuksen mielest� perint�verotusta tulee tulevaisuudessakin kevent�� omaisuusarvojen kasvaessa.

Jyrki Katainen 17.12.2009

Kokoomus kehitt�isi kaupunkistrategian prosessia

Sun, 29 Nov 2009 00:00:00 +0300

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisj�rjest� keskusteli syyskokouksessaan kaupunkistrategiasta. Vertailupohjana k�ytettiin Oulun vastaavaa prosessia ja saavutettua lopputulosta. Kunnallisj�rjest� arvioi Oulun strategian olevan tehokkaampi, koska se sis�lt�� konkreettisia tavoitteita.

Syyskokouksen mielest� kaupunkistrategiassa yhdistyv�t eri aikav�lien tavoitteet. Kunnallisj�rjest�� huolestuttaa se, ett� Rovaniemen kaupunkistrategia on rakennettu varsin lyhyelle v�lille. Tavoiteilmaisut ovat py�reit� ja niiden mahdollinen saavuttaminen j�� siten ep�selv�ksi. Kokoomuksen mielest� Rovaniemen tulisi arvostaa strategiaprosessia ja lopputuloksen selke�� ilmaisua enemm�n.

Rovaniemi on opiskelijakaupunki, ja strategiassa tulee olla selkeit� painotuksia ja tavoitteita nuorten kaupungin suuntaisesti. Lapin p��kaupungin kansainv�lisyys painotukset ovat samoin osa strategiailmaisujen py�reytt�, mit� kokoomuksen kunnallisj�rjest� pit�� huolestuttavana.

Esimerkkin� kansainv�lisyyden heikentymisest� voidaan pit�� painotuksen puuttumista Barents-alueen yhteisty�n laajentamisesta. Rovaniemi ja Lappi on j��m�ss� j�lkeen Norjan ja Ruotsin pohjoisille kaupungeille.

Kokoomuksen Rovaniemen Kunnallisj�rjest�n puheenjohtajaksi valittiin Toni Onatsu (21 v.). Puheenjohtaja Onatsu edustaa Lapin kokoomusnuoria. Hallitukseen valittiin Kari Harju-Autti, Seija Miettunen, Erkki P��kk�nen, Laura Ylinampa, Kauko Vartiainen, Rauni Salo, Kaarlo Alaoja, Tuija Kuusisto, Teemu Oivo ja Antti Hietakangas.

Rovaniemen Kokoomusnaiset: Liikuntapaikat kuntoon!

Fri, 13 Nov 2009 00:00:00 +0300

�Kaikenik�isille kuntalaisille on tarjottava liikuntapaikkoja, jossa he voivat parantaa kuntoaan ja viett�� aikaa yst�viens� kanssa. Liikuntapakkojen kuntoon laitto on parasta ennalta ehk�isy� terveydenhuollon kuormittamisen kannalta. Nuorten k�ytt��n taas etenkin koulujen pihat on saatava kuntoon�, Rovaniemen Kokoomusnaisten puheenjohtaja Seija Miettunen sanoo.

Kokoomusnaiset tutustuivat syyskokouksessaan tiistaina Rovaniemell� Nuori Suomi Ry:n valtakunnalliseen selvitykseen, jonka mukaan vain nelj�sosa yl�koulupihoista mahdollistaa riitt�v�n v�lituntiliikkumisen. P��osa niin p�iv�koti- kuin yl�koulupihoista kaipaa liikuntamahdollisuuksien kehitt�mist�.

�Vuoden 2010 valtionavustusten hakuaika p��ttyy vuoden lopulla. Nyt on Lapinkin kunnissa syyt� toimia: mik�p� se parempi investointi talousongelmien keskell� kuin investointi lasten ja nuorten hyvinvointiin�, totesivat Kokoomusnaiset syyskokouksessaan.

Kokoomusnaisten mielest� Rovaniemen nuorten liikuntapaikkojen ep�kohtien korjaamisen lis�ksi kaupungin tulevan liikuntapoliittisen ohjelman tulisi sis�lt�� kaikenik�isten omaehtoisen liikunnan tukemista ennaltaehk�isev�ss� mieless�. Esimerkiksi el�kel�isille ja ty�tt�mille tulisi antaa alennettuun hintaan, ellei jopa maksutta, p��sy liikuntapaikkoihin. Ty�el�m�ss� mukana oleville liikuntaseteli-j�rjestelm� on Kokoomusnaisten mielest� kannattava.

Rovaniemen Kokoomusnaisten syyskokous valitsi yhdistyksen puheenjohtajaksi Seija Miettusen sek� hallituksen j�seniksi Jaana Granathin, Raili Kerolan, Tuija Kuusiston, Merja Peltosen ja Meeri Toivasen.

KOKOOMUS ALOITTAA KUNNALLISPARLAMENTTITOIMINNAN

Thu, 12 Nov 2009 00:00:00 +0300

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisj�rjest� aloittaa kunnallisparlamentit
Rovaniemell�. Kunnallisparlamentti on kaikille kuntalaisille avoin
keskustelufoorumi, jossa keskustellaan ja k�sitell��n kaupungin
ajankohtaisia aiheita ja hankkeita. Kunnallisparlamentti on my�s
kaupunginvaltuutettujen ja kuntalaisten kohtaamispaikka.

Ensimm�inen kunnallisparlamentti kokoontuu maanantaina 23.11. klo 17
Tiroli-salissa Rovakatu 2:ssa. Tilaisuudessa k�sitell��n Rovaniemen
kaupunkistrategiaa. Keskustelua alustaa ja kokemuksia strategiaty�st� jakaa
kunnallisj�rjest�n puheenjohtaja Jorma Kivel� Oulusta. Oulussa kaupunginhallitus on viime kuussa hyv�ksynyt strategiap�ivityksen.

KOKOOMUSNUORET: TONI ONATSU KUNNALLISJ�RJEST�N JOHTOON

Wed, 11 Nov 2009 00:00:00 +0300

ROVANIEMEN KOKOOMUSNUORET: KANNANOTTO 11.11.2009; JULKAISUVAPAA HETI

ROVANIEMEN KOKOOMUSNUORET KANNATTAVAT ROVANIEMEN KOKOOMUKSEN
KUNNALLISJ�RJEST�N PUHEENJOHTAJAKSI TONI ONATSUA

HALLITUKSEEN LAURA YLINAMPA JA TEEMU OIVO

Rovaniemen Kokoomusnuoret ry. kannattaa Lapin Kokoomusnuorten
puheenjohtajaa, 21-vuotiasta yhteiskuntatieteiden ylioppilasta, Toni
Onatsua Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisj�rjest�n puheenjohtajaksi. �Toni
on toiminut kuluvan kauden kunnallisj�rjest�n varapuheenjohtajana ja
osoittanut siin� selke�� aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta�, kommentoi
Kokoomuksen valtuustoryhm�n j�sen Inga-Liisa Paavola . Rovaniemen
Kokoomusnuoret katsoo, ett� nuori kunnallisj�rjest�n puheenjohtaja toisi
toimintaan tuoreita ajatuksia ja osoittaisi, ett� Kokoomuksessa my�s
nuorten mielipiteill� on v�li�.

Kunnallisj�rjest�n hallitukseen Rovaniemen Kokoomusnuoret ry. esitt�v��
Laura Ylinampaa ja Teemu Oivoa. Inga-Liisa Paavola pit�� my�s heid�n
valintaansa sopivana; �Laura on Rovaniemen Kokoomusnuorten edustajana
luonteva valinta hallituksen j�seneksi, koska h�nell� on jo aiempaa
kokemusta kunnallisj�rjest�ss� ty�skentelyst�. Rovaniemen Kokoomusnuorten
mielest� kunnallisj�rjest� tarvitsee my�s opiskelijapolitiikan tuntijan.
�Teemu Oivo on Kokoomuksen opiskelijaj�rjest� Tuhatkunnan j�sen ja h�n on
toiminut kokoomusyhteis�ss� jo pitk��n�, Paavola toteaa.

Lis�tietoja:

Rovaniemen Kokoomusnuoret ry.

Laura Ylinampa
040-7296221

Inga-Liisa Paavola
040-7697358

Toni Onatsu
040-8349832

Teemu Oivo
040-8674168

Verojen nousua hillitt�v� Rovaniemell�

Tue, 03 Nov 2009 00:00:00 +0300

Verojen nousua hillitt�v� Rovaniemell�

Rovaniemen kaupunginhallitus p��tti esitt�� valtuustolle, ett� Rovaniemen veroprosenttia nostetaan 0,5 %:lla, joka tarkoittaa noin nelj�� miljoonaa euroa kaupungin kassaan. N�in ollen saavutetaan 20 %:n maaginen veroprosenttiraja, joka alkaa jo vaikuttaa negatiivisesti kaupungin houkuttelevuuteen. Lis�ksi, kun kiinteist�veroja nostetaan samalla, kaupungin imago k�rsii.

Verojen nostoja perustellaan sill�, ett� verotulokertym� heikentyy nykyisest� ja ett� palvelut on turvattava. Kuitenkin on otettava huomioon, ett� Rovaniemi tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut huomattavasti kalliimmalla kuin 15 vertailukuntaa. Me rovaniemel�iset maksamme 0,75 veroprosenttiyksik�n verran enemm�n samoista palveluista kuin samaa kokoluokkaa edustavat muut kunnat. T�m� tarkoittaa k�yt�nn�ss� noin kuutta miljoonaa euroa. Syyn� on se, ett� Rovaniemi on hyvin laitosvaltainen kaupunki ja palvelut tuotetaan liian suurelta osin omana tuotantona.

Kokoomuksen ryhm� on pyrkinyt esitt�m��n kaiken aikaa rakenteellisia muutoksia kaupungin taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Muut ryhm�t ovat mieluummin l�hteneet veronkorotusten linjalle. Hyv�n� esimerkkin� p��t�ksenteon nurkkakuntaisuudesta antaa Rautiosaaren palvelukodin lakkauttamiskeskustelu. K�ytt�talouteen s��st�j� aikaan saavaa p��t�st� ei poliittisesti pystytty tekem��n virkamiesten hyv�n selvityksen pohjalta. Kokoomus j�i asiassa yksin, ja tulevina vuosina edess� on viel� yli kolmen miljoonan euron perusparannusinvestointi kyseiseen kiinteist��n.

Kokoomuksen ryhm� ei l�ht�kohtaisesti ole kannattanut veronkorotuksia, mutta hallituksessa esitimme 0,25 prosenttiyksik�n korotusta. S��st�j� olisi l�ydett�viss� kehitt�m�ll� kouluverkostoa ja sosiaali- ja terveyssektoria, mutta p��t�ksenteko on hidasta. Hitaus sy� kaiken aikaa kutistuvia varoja.

Esitimme palvelusetelin k�yt�n laajentamista, ja t�m� my�s hyv�ksyttiin budjettikirjaan. N�in valinnan mahdollisuudet kasvavat, ja avataan mahdollisuuksia uusille palveluntarjoajille esimerkiksi kylien alueilla.

Hyv�ksyimme hallituksessa tehdyn esityksen lis�rahoituksesta omaishoitoon ja kotipalvelun kehitt�miseen. N�ill� toimenpiteill� katsomme voitavan v�hent�� laitosvaltaisuutta. T�m� on sek� inhimillisesti ett� taloudellisesti ottaen toivottava linja. Kaupunginjohtaja l�ysi t�h�n rahoituksen valtionosuuksia nostamalla.

Suunnitelmavuodet 2011 - 2013 perustuvat suurelta osin vuoden 2010 menotasoon. Samalla logiikalla ensi vuoden budjetti olisi kokoomuksen ryhm�n mielest� tullut rakentaa menorakenteeltaan l�hemm�ksi kuluvan vuoden budjettia. Tulevina vuosina on odotettavissa j�lleen uusia veronkorotuksia.

Jotta jatkuvilta veronkorotuksilta v�ltytt�isiin, nyt olisi aika l�yt�� oikeita toimenpiteit� rakenteiden muutoksiin. Suuri mahdollisuus avautuu, kun henkil�st�n el�kkeelle siirtyminen lis��ntyy l�hivuosina. Oikein mitoitetulla ja hyvin suunnitellulla henkil�st�strategialla voidaan saada isoja muutoksia aikaan. Kaikkea ei tarvitse tuottaa omana palveluna, vaan muunkinlaisillekin vaihtoehdoille tulee avata mahdollisuudet.

Ulla Karvo (kok)
valtuustoryhm�n pj.

Kyl�politiikan paluu ?

Mon, 26 Oct 2009 00:00:00 +0300

Kylien kokoomus varoittaa kyl�politikoinnin paluusta

Kaupunginhallituksen enemmist� kielt�ytyi Rautiosaaren palvelukodin aseman uudelleenarvioinnista. Rovaniemen kylien kokoomus kysyi vuosikokouksessaan, merkitseek� t�m� kyl�politikoinnin palaamista Rovaniemen kaupungin p��t�ksentekoon.

Rakenteelliset muutokset ovat v�ltt�m�tt�mi� siit�kin huolimatta, ett� ratkaisut saattavat koskettaa syv�llisesti perinteisen paikallisuuden rakenteita. Tarvitaan toimivaa ja keskin�iseen luottamukseen perustuvaa yhteisty�t� erilaisten palveluja tuottavien tahojen kesken.

Kokousv�en mielest� kolmen vuoden puheille rakenneuudistuksista ei ole katetta, koska kaupungintaloutta yritet��n oikaista kunnallisveron korottamiskierteen kautta. Yhdistyksen mielest� kuntalaisilta peritt�vi� vesimaksuja ei tule k�ytt�� kaupungintalouden kattamiseen.

Syyskokous toteaa Rovaniemen olevan voimakkaasti laitos- ja kuntapainotteinen palvelujen j�rjest�j�. Toimintatapa tuottaa vuositasolla melkein yhden veroprosentin eli noin 6 miljoonaa euroa kalliimman lopputuloksen kuin vertailukelpoisten kuntien tapa tuottaa samat palvelut.

Rovaniemen maalaiskunnan kokoomuksena aiemmin toiminut yhdistys ei halua uuden kaupungin kokoomuksen suostuvan veronkorotusten kierteeseen ilman takeita taloutta tervehdytt�vist� ratkaisuista.

Lastenliitto Lappi: Halloween-puuhaa kouluik�isille syyslomalaisille 19.10. kirjastolla - ilmoittaud

Sat, 10 Oct 2009 00:00:00 +0300

Halloween-puuhaa kouluik�isille syyslomalaisille 19.10. kirjastolla

Lastenliitto Lappi ry j�rjest�� kouluik�isille syyslomalaisille maksuttoman Halloween-puuhahetken Rovaniemen kirjastolla maanantaina 19.10. klo 14-16. Puuhahetkess� askarrellaan lapsille omat naamarit ja tutustutaan Halloween-perinteisiin. Lopuksi puuhahetken aikaansaannoksista kootaan Halloween-lastentaiden�yttely kirjastolle syyslomaviikoksi (vko 43). Mukaan mahtuu 15 lasta. Lapset ilmoitetaan kerho-ohjaaja, kasv. yo Anne Frantille puhelimitse 040-7005950 pe 16.10. menness�.

Lastenliitto Lappi ry on Kansallisen Lastenliiton piirij�rjest�. Lastenliiton j�seneksi voit liitty� osoitteessa http://www.lastenliitto.fi/. J�senmaksu on 7 euroa vuodessa. J�senet saavat alennuksia Lastenliiton kerhoista.

**************************
Kansallinen Lastenliitto ry on vuonna 1972 perustettu lapsi- ja varhaisnuorisoj�rjest�. Kansallinen Lastenliitto ry on Kokoomuksen l�heisj�rjest�.

Liiton tarkoituksena on vaikuttaa ja osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun lasten ja nuorten hyv�n el�m�n edellytysten luomiseksi.

Liitto toimii vanhemmuutta tukevana, osallisuutta edist�v�n� ja el�myksi� tuottavana j�rjest�n�, j�rjest�m�ll� toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Toimintamuotoina ovat mm. kerhot, leirit ja retket.

Arvojamme ovat oman el�m�n hallinta, erilaisuuden hyv�ksyminen ja vastuuntuntoisuus.
**************************

Toni Onatsu jatkaa Lapin Kokoomusnuorten johdossa

Tue, 06 Oct 2009 00:00:00 +0300

Lapin Kokoomusnuorten puheenjohtajana jatkaa vuonna 2010 piirin nykyinen puheenjohtaja yhteiskuntatieteiden ylioppilas Toni Onatsu. Seuraavalle vuodelle Onatsu odottaa vahvaa j�rjest�vuotta, jonka katseet ovat pienempien paikkakuntien yhdistyksien kehitt�misess� sek� vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

�Pienempien paikallisyhdistysten toimintavalmiuksien kehitt�minen on aivan ehdotonta eritoten Kemi-Tornio -alueella, mik�li haluamme tavoitella toista kansanedustajaa Lapista seuraavissa eduskuntavaaleissa�, toteaa puheenjohtaja Toni Onatsu.

Lapin piirihallitus k�vi vuosikokouksessaan l�pi suuren nuorennusleikkauksen. Vuoden 2010 hallituksessa ei ole ket��n yli 23-vuotiasta. Vuoden 2010 varapuheenjohtajaksi valittiin niin ik��n yhteiskuntatieteiden ylioppilas Tuomas St�ckel. Hallituksen muiksi j�seniksi valittiin Juulia Pietil�, Joonas Knuutila, Riikka Set�l�, Tomi Tuominen sek� Tiia Turunen.

Lastenliitto Lappi: J�rjest�jen toiminta ja ty�llist�mismahdollisuudet on turvattava

Sun, 20 Sep 2009 00:00:00 +0300

Eduskunnan kyselytunnilla t�ll� viikolla nostettiin esiin kolmannen sektorin tukity�llist�minen ja sen turvaaminen. Lastenliitto Lappi pit�� ehdottoman t�rke�n�, ett� j�rjest�jen toimintaa ja mahdollisuuksia ty�llist�� tuetaan jatkossa yh� enemm�n. Ministeri�ss� on parhaillaan lausuntokierroksella lakiesitys, jossa ty�llist�miseen annettavaa palkkatukea rajoitetaan joko eurom��riss� tai prosentuaalisesti. T�ll�in vaarassa voi olla useita kymmeni� tuhansia kolmannen sektorin ty�paikkoja.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden saatavuutta pit�isi pysty� kehitt�m��n. 1990-luvun laman aikana n�iden ryhmien peruspalveluita leikattiin, eik� heikennyksi� ole t�ysin korjattu laman j�lkeisin� vahvan talouskasvun vuosina. Nyt el�mme uutta taantumaa, jonka aikana on entist� t�rke�mp�� pit�� huolta lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja turvata monipuolisten palveluiden saatavuus. T�ss� kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ja sit� kautta ty�llist�minen ovat keskeisess� asemassa.

T�n� taantuman aikana vaikeassa ty�markkina-asemassa olevien m��r� lis��ntyy koko ajan ja jo joka kolmas ty�voiman piiriin kuuluva nuori on ty�t�n. �T�ss� tilanteessa on ehdottoman t�rke��, ett� kolmannen sektorin mahdollisuudet ty�llist�� s�ilyv�t�, Lastenliitto Lapin puheenjohtaja Jaana Koskela muistuttaa.

Kolmas sektori on enenev�ss� m��rin mukana j�rjest�m�ss� palveluita perheille, lapsille ja nuorille. J�rjest�jen harteille on yhteiskunnassa viime vuosina nostettu entist� enemm�n vastuuta samalla, kun julkisen puolen turvaverkostoissa ja rahoituspohjassa on syntynyt aukkoja. Kunnat ostavat yh� enemm�n j�rjest�jen tuottamia palveluita. Kolmatta sektoria kohtaan asetetut odotukset kasvavat, mutta samalla kuitenkin taloudelliset toimintaedellytykset tiukentuvat. T�m� ei ole kest�v� tilanne.

Jos j�rjest�jen ty�llist�mismahdollisuuksista karsitaan, siit� k�rsiv�t monet ryhm�t. Ty�tt�myys lis��ntyy ja lis�ksi laadukkaiden palveluiden saanti vaikeutuu. Lastenliitto Lappi toivoo avustuksia ja tukimahdollisuuksia my�nt�vi� tahoja ottamaan huomioon, ett� jos tukimuodoista nyt leikataan, niiden seuraukset tulevat tulevaisuudessa vastaan. �Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin panostaminen on satsaus tulevaisuuteen�, puheenjohtaja Koskela sanoo.

Kokoomuksen kunnallisj�rjest�: Kaupunkistrategia ei ole l�pihuutojuttu

Thu, 20 Aug 2009 00:00:00 +0300

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisj�rjest� pit�� luonnosvaiheessa olevaa Rovaniemen strategiaa liian ylimalkaisena. Siin� ei ole riitt�v�sti konkreettista tarttumapintaa. Itsest��n selvyydet tulisi poistaa. Strategiassa tulee selke�sti ilmaista, mihin kaupungin halutaan kehittyv�n. Esimerkiksi luonnoksen tarjoama Rovaniemen visio on ymp�ripy�re� ja kuvaa pikemminkin nykytilaa kuin tulevaisuuden haasteita.

Nyt esill� olevaa, muutaman vuoden ajanjaksolle ulottuvaa suunnitelmaa ei voi kutsua strategiaksi. Ylisanainen ja kaikkea syleilev� asiakirja j�� hyllyyn, eik� siit� seuraa yht��n mit��n. Strategian tulee olla selke�sti p��m��r�hakuinen. Sen tulee sis�lt�� yksiselitteisi� tavoitteita, mihin Rovaniemell� oikeasti pyrit��n ja mit� t��ll� halutaan saada aikaan. Johdonmukainen ja ytimek�s strategia ei ole vain paperia, vaan se velvoittaa konkreettisiin toimiin vuotuista toiminta- ja taloussuunnitelmia laadittaessa.

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisj�rjest� korostaa kansalaisten kuulemisen t�rkeytt�, avoimuutta ja tasa-arvoa. Strategiaa tehd��n ennen kaikkea kuntalaisia sek� kaupungissa toimivia yrityksi� ja yhteis�j� - ei p��t�ksentekij�it� varten. Laaja kuntalaisten mukanaolo on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen kulmakivi. Kannustamme rovaniemel�isi� ja yhteis�j� tuomaan ehdotuksia sek� ilmaisemaan mielipiteens� kaupungin tulevaisuuden tavoitteista ja kehitt�misen suunnista. Ottakaa kantaa kaupunkistrategiaan osoitteessa www.rovaniemi.fi

Lastenliitto Lappi: Madagaskar-lastentaiden�yttely kirjastolla 25.5-1.6.2009

Wed, 27 May 2009 00:00:00 +0300

Madagaskar-lastentaiden�yttely kirjastolla 25.5-1.6.2009

Kansallisen Lastenliiton Rovaniemen Madagaskar-iltap�iv�kerhon lapset ovat koonneet pienen taiden�yttelyn Rovaniemen kirjastolle (Jorma Eton tie) lukukauden p��tteeksi. Teemakerhoa pidettiin kev��ll� 2009 kahdeksana maanantaina Korkalovaaran Hilla-nuorisotilassa. Lastentaiden�yttelyn suojelijana toimii Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto.

Kerhossa askarreltiin Disneyn Madagaskar 2 -elokuvan teeman mukana. N�yttelyss� on esill� lasten toteuttama viidakko, joka on tehty erilaisia k�dentaitoja opetellen. Yksi kerhon tausta-ajatuksista oli kest�v� kehitys ja kierr�tysmateriaalien hy�dyksi k�ytt�.

Kansallisen Lastenliiton Lapin piirij�rjest� on toiminut Rovaniemell� vuodesta 2008. Iltap�iv�kerhotoimintaa jatketaan syksyll� 2009, ja sill� toivotaan vastattavan pienell� osuudella kaupungin iltap�iv�kerhokysynt��n.

Tervetuloa tutustumaan lastentaiden�yttelyyn Rovaniemen kirjastolle!

Lis�tietoja kerho-ohjaaja, kasv. yo Anne Frantti puh. 040 7005 950.

Autto: Veteraanip�iv�n puhe

Mon, 27 Apr 2009 00:00:00 +0300

Kunnioitetut sotiemme veteraanit
Arvoisat kutsuvieraat
Hyv�t naiset ja herrat

Aika kantaa viesti�. Kansallista veteraanip�iv�� vietet��n Lapin sodan p��ttymisen muistop�iv�n�. T�n��n on kulunut 64 vuotta sodan p��ttymisest�. Aseet vaikenivat. Vaikka lopulliseen rauhaan ei viel� uskallettu uskoa, oli toivo kuitenkin olemassa.

Itsen�isyyden ja vapauden s�ilytt�misest� oli taisteltu yli viisi pitk�� vuotta. Monessa perheess� oli jouduttu antamaan kaikkein kallein uhri is�nmaalle. Kaatuneita is�nmaan puolustajia - poikia, aviomiehi�, perheen isi� - oli jouduttu siunaamaan kirkkomaihin enemm�n kuin inhimillisesti ottaen olisi pieni kansakunnan taakaksi ollut kohtuullista. Suuri joukko suomalaisia oli menett�nyt rakkaansa - puolisonsa, vanhempansa, lapsensa. Kodit olivat palaneet. Moni oli menett�nyt terveytens� lopullisesti. Koko Karjalan-heimo oli menett�nyt kotiseutunsa. Mutta kaikkein kallein, vapaus ja maamme itsen�isyys oli turvattu... Lue lis��

Rovaniemen Kokoomusnaisten vuosikokous: Heikki Autto europarlamenttiin

Tue, 03 Mar 2009 00:00:00 +0300

Rovaniemen Kokoomusnaiset tukevat Heikki Auttoa europarlamenttiin

Rovaniemell� sunnuntaina kokoontunut Rovaniemen Kokoomusnaisten vuosikokous p��tti tukea Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autton valintaa europarlamentaarikoksi. Kokouksessaan Rovaniemell� Kokoomusnaiset ev�stiv�t euroehdokas Auttoa erityisesti koulutuspolitiikasta.

Rovaniemel�iset Kokoomusnaiset nostaisivat osaaamisen ja sivistyksen yhdeksi eurovaaliteemoista. Puheenjohtaja Seija Miettunen muistutti kokousta siit�, ett� vaikka hallituksen esitt�m� el�kei�n nostaminen on saanut suuren huomion, tulisi ty�el�m�n kaaren toinen p�� ottaa
viel� tarkempaan tarkasteluun: nuorten ty�llistymist� on edistett�v� ja syrj�ytymist� ehk�ist�v�.

Euroehdokas Heikki Autto korosti puheenvuorossaan, ett� my�s osaamiseen ja sivistykseen vaikutetaan enenev�ss� m��rin unioni-tasolla. L�hes puolet Suomen lains��d�nn�st� on per�isin Euroopan unionin p��t�ksenteosta. Eurooppaa on kehitett�v� vastuullisen markkinatalouden keinoin ja Euroopan talouden kilpailukyvyst� on pidett�v� huolta. Ty� on parasta sosiaaliturvaa ja EU:n sis�ll� on huolehdittava siit�, ett� my�s syrj�ytymishaasteeseen vastataan yhdess�, varsinkin nyt elett�v�ss� haastavassa taloustilanteessa.

KAUPUNKI VESITT�� YHDISTYSMISP��T�KSEN

Tue, 30 Sep 2008 00:00:00 +0300

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisj�rjest� paheksuu kaupunginhallituksen p��t�st� vahvistaa johtavien lukuisten virkamiesten ns. osastojen, vastuualueiden ja palvelukeskusten johtajien ja p��llik�iden asemat jatkamalla heid�n asemiin m��r�yst� aina vuoteen 2012 saakka.

Kaupunginhallituksen niukimmalla mahdollisella enemmist�ll� syntynyt p��t�s (8.9.2008) vahvistaa p��llikk�nimitykset yli Rovaniemen kuntien yhdistymissopimuksessa sovitun viiden vuoden m��r�ajan. P��t�ksest� seuraa, ett� uuden Rovaniemen kaupungin osittain p��llekk�ist� hallintoa on entist� vaikeampi kevent��.

P��t�s on pahasti ristiriidassa sen kanssa, ett� kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymissopimuksessa ty�paikka taattiin kaikille aina 31.12.2010 saakka. Ty�ntekij�iden tasavertaista kohtelua olisi ollut se, ett� p��llikk�asemiin m��r��miset olisivat p��ttyneet samaan ajankohtaan. Kokoomuksen mielest� kaupunginhallituksen enemmist� on asettanut kaupungin ty�ntekij�t eriarvoiseen asemaan.

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisj�rjest�n mielest� kaupungin hallintoon kohdistuu enemm�n teht�v�- ja suorituspaineita. Kaupungin asukasm��r��n liev�sti kasvaessa olisi ensiarvoisen t�rke�� suorittaa kaiken aikaa kaupungin oman palvelutuotannon rakenteellisia arviointeja. Palvelutarpeiden lis��ntyminen tulee n�hd� my�nteisen� haasteena j�rkiper�ist�� omaa toimintaa.

Kunnallisj�rjest� toteaa, ett� kaupunginhallituksen p��llikk�nimitykset rikkovat yhdistymissopimusta eiv�tk� kohtele henkil�st�� tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Kokoomus muistuttaa yhdistymissopimuksen maininnasta, ett� sopimuksen sitovuustaso on poliittinen ja moraalinen.

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisj�rjest�n mielest� kaupungin henkil�st� on uuden kunnan t�rkein voimavara.

Kylien Kokoomus - Julkilausuma

Sun, 27 Jul 2008 00:00:00 +0300

Kylien Kokoomus ihmettelee kaupungin tarpeettomaksi katsottujen kiinteist�jen myynniss� vallitsevaa tilannetta

Kaupunginhallitus p��tti myynnin yleisperiaatteista viime vuoden lopulla.

N�ytt�� silt�, ett� viranhaltijat yritt�v�t saada kaupunginhallitusta muutamaan p��t�st��n mielei-seens� suuntaan. On jopa mahdollista, ett� jotkut viranhaltijat yritt�v�t ottaa itselleen oikeuden myynnin toimeenpanemiseksi haluamallaan tavalla. Rovaniemen kylien kokoomus tuomitsee jyr-k�sti t�llaisen kunnallishallinnon.

T�m� maaseudun asukkaita monella tavoin koskettava, mutta paikoilleen juuttunut asia tulee rat-kaista pikaisesti eik� asiaa saa lyk�t� yli kunnallisvaalien. Kaupunki ei koostu vain keskustaajamas-ta vaan siihen kuuluu my�s ymp�r�iv� laaja veronsa ja velvoitteensa kaupungille hoitava maaseutu.

Kylien kokoomus korostaa j�lleen kerran, ett� kiinteist�jen myyntip��t�sten tulee olla alisteisia palvelujen yleiselle tuotantopolitiikalle ja kylien my�nteiselle kehitt�miselle. Ratkaisujen on my�s oltava taloudellisesti perusteltavissa.

Kylien kokoomus my�s t�hdent��, ett� t�ss�kin asiassa ilmenev� luottamusmies-hallinnon vaiku-tusvallan v�heneminen on seurausta ep�onnistuneeksi osoittautuneesta ja sekavasta sopimusohjaus-j�rjestelm�st�.

Palvelujen tilaajan ja tuottajan erottaminen toisistaan on kannatettava toimintastrategia, etenkin koska se edist�� kustannustietoisuuden havaitsemista.

Kuitenkin tilaaja/tuottaja - periaatteen rovaniemel�inen sovellutus, nk. Sopimusohjaus - j�rjestel-m�, on otettava perusteellisen ja kriittisen tarkastelun kohteeksi.

Lis�tietoja:

Rovaniemen kylien kokoomus

Kaarlo Alaoja, puheenjohtaja 040-5022752

Erkki P��kk�nen, varapuheenjohtaja, 040-8376946

Rovaniemen kylien kokoomus kritisoi sopimusohjausj�rjestelm��

Thu, 22 May 2008 00:00:00 +0300

Rovaniemen kylien kokoomuksen mielest� toteutettu kuntayhdistyminen on tuonut uuden kaupungin luontaiset vahvuudet esille.

Kaupungin maantieteellinen sijainti, luonnon l�heisyys ja erinomaiset mahdollisuudet kouluttautua kiinnostavat uusia asukkaita ja yritysel�m��. Kev�tkokouksen mielest� rovaniemel�isill� on ilo olla ratkaisemassa monia positiivisia ongelmia.

Konsulttiehdotus Ounasrinteen, Korkalovaaran ja Saarenkyl�n kirjastojen lakkauttamisesta ei saa osakseen kylien kokoomuslaisten ymm�rryst�. Konsultin toimeksiannosta n�kyy ep�toivo s��st�jen aikaansaamisesta peruspalvelujen kustannuksella.

Kylien kokoomuslaiset ovat huolissaan my�s kaupungin edellytyksist� vastata muuttuvan palvelukysynn�n tarpeisiin. Kaupunkimaisen alueen p�iv�hoitoon kohdistuu jatkuvasti suurempaa kysynt�� kuin mihin uusi kaupunki on valmistautunut. Toisaalla maaseudun asukasrakenteen muutos aiheuttaa kasvavaa ik��ntyv��n v�est��n kohdistuvaa palvelutarvetta.

Haja-asutetun Rovaniemen palvelujen alasajo on kuitenkin jatkunut, vaikka sill� tavoin ei voida osoittaa saavutettavan merkitt�v�� s��st�� kaupungintalouden tervehdytt�miseksi.

Rovaniemen kylien kokoomuksen mielest� kaupunginhallitus on ep�onnistunut ohjausty�ss��n palvelujen tuotantorakenteiden j�rkiper�ist�miseksi. Menojen kasvua ei ole saatu kuriin ja seurauksena on ennakoitua suurempi alij��m� ja voimakas velkaantuminen. Kaupungintalous on todella huonossa kunnossa.

Kokoomusyhdistys, joka on entiselt� nimelt��n Rovaniemen maalaiskunnan kokoomus, huomauttaa Sopimusohjaus - j�rjestelm�n syntyjuurien olevan per�isin Keskustapuolueen yksinkertaisella enemmist�ll� hallitusta maalaiskunnasta. J�rjestelm� tunnettiin tuolloin nimell� Ohjaus- ja budjetointi - j�rjestelm�.

Yhteist� molemmille ohjausj�rjestelmille on, ett� kokonaisvaltaista j�rkiper�isyytt� tai s��st�j� ei ole koskaan havaittu. Uudistusten nimiss� toteutetaan muutoksia, jotka lis��v�t hallinnon monimutkaisuutta ja siten menoja entisest��n. Tehokkuuden sijasta hallinnon rajapinnat h�m�rtyv�t ja alati runsastuvan henkil�st�n pahoinvointi kasvaa.

Kylien kokoomus vaatii nykyisen n�enn�ismarkkinoihin perustuvan sopimusohjausj�rjestelm�n ottamista kriittisen tarkastelun kohteeksi sek� tarvittaessa sen hallittua alasajamista.

Yhten� vaihtoehtona on j�rjestelm�, jossa kaupunginhallitus valtuuston p��t�ksi� toteuttaessaan tilaisi palvelujen j�rjest�misen lautakunnilta. N�m� puolestaan sopisivat palvelutuotannosta suoraan viranhaltijayksik�iden kanssa.

Lis�tietoja:

Rovaniemen Kylien Kokoomus

Kaarlo Alaoja, puheenjohtaja 040-5022752

Erkki P��kk�nen, varapuheenjohtaja, 040-8376946

Malttia!

Sat, 15 Mar 2008 00:00:00 +0300

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisj�rjest� ei tue ns. Valion tontin suunnitteluratkaisun aikataulua eik� siihen liittyv�� p��t�svallan kaventamista. Ennen tarjouksien pyyt�mist� olisi pit�nyt j�rjest�� koko aluetta koskeva suunnittelukilpailu ja sen j�lkeen kansainv�linen arkkitehtikilpailu.

Valionranta ei ole mik� tahansa paikka. Kyse on yhdest� Rovaniemen kaupunkikuvan keskeisest� alueesta, herk�st� Ounasvaaran maisemasta sek� suurten vesist�jen yhtym�kohdasta, lappilaisesta kansallismaisemasta.

Rakennusten kompleksiseen ulkomuotoon painottuvalla mielipidemittauksella ei ole kantoarvoa. Ulkokuoren v�reill� ja muilla kuvittamisen tehokeinoilla luotu kohteen n�ytt�vyys ja vetovoimaisuus voi olla vain h�m�yst�. Ei ole selvitetty ymp�rist�llisi� vaatimuksia, ei k�ytt�jien tarpeita eik� my�sk��n liikenteelle eik� muulle infralle kohdennettuja vaateita.

Jos Valionrantaan odotetaan kongressikeskusta, on suuren kokoontumistilan yll�pitokustannusten kattaminen oleellista. Sen ei kuitenkaan pit�isi olla yhteydess� massiiviseen rakentamisen teholukuun ts. ylisuureen rakentamisoikeuteen.

Kenellek��n ei pit�isi olla ep�selv��, ett� n�in suuressa hankkeessa ratkaisija on kaupunginvaltuusto. Pit�� huolehtia my�s siit�, ett� otetaan huomioon kaupunkilaisten tarpeet. On my�s p��tett�v�, kuka mill� tavoin jatkossa seuraa, miten valittu hanke my�hemmin etenee.

T�llaisen suurhankkeen pit�� istua kaupungin yrityskokonaisuuteen. Tulee varmistaa, ett� se todella lis�� kokonaishy�ty� ja jo olemassa olevien yritysten elinvoimaisuutta. Ja mit� valmisteluun tulee. T�m�k��n hanke ei n�y olevan niin merkitt�v�, ett� oltaisiin kysytty edes kulttuurilautakunnan mielipidett� ja kantaa.

Rovaniemen tulee tasapuolisesti edist�� jo olemassa olevia, omien yritt�jien hankkeita ja mahdollisuuksia. Ulkopuolisten projektit ja ehdotukset tuntuvat jatkuvasti ajavan omien yritt�jien ja kansalaisj�rjest�jen kaavahankkeiden edelle niin valmistelussa kuin p��t�ksenteossa.

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisj�rjest� ehdottaa teht�v�ksi selke�� tarveanalyysia, suunnittelukilpailua sek� alueen kokonaisuuden huomioonottavaa rakentamista. Jos Rovaniemen kaupunginhallitus p��tt�� alueen luovuttamisesta ja rakentajan valinnasta, se k�velee yli niin kaupunkilaisten enemmist�n kuin heid�n edustajansa eli valtuuston. Jos valtuusto p��see ottamaan kantaa vasta, kun kaavamuutos tuodaan valtuuston p��tett�v�ksi, ollaan totaalisesti my�h�ss�.

Syv�llisen ajattelun ja perusteellisen p��t�ksenteon ei tarvitse merkit� jarruttamista vaan asian kaikenpuolista tutkimista ja yhteisen n�kemyksen rakentamista.