Ammattikorkeakouluilla ja opetusministeriöllä on ainakin 20 miljoonan euron erimielisyys siitä, paljonko ammattikorkeakouluista tulisi lopettaa aloituspaikkoja.

Näin sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Timo Luopajärvi.

Hallitusohjelman mukaan ammattikorkeakouluista lakkautetaan 2200 aloituspaikkaa. Opetusministeriö on tehnyt kullekin koululle räätälöidyn leikkausehdotuksen, joihin koulujen tuli vastata viime perjantaihin mennessä.

Suurin osa kouluista sitoutui vastauksessaan osaan lakkautuksista. Näitä koulujen toistaiseksi lupaamia lakkautuksia on kuitenkin vain reilut 1300 aloituspaikkaa.

Isojen lakkautusvaatimusten kohteena oleva Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja sen kanssa yhteisiä säästöjä kaavaileva Rovaniemen ammattikorkeakoulu eivät vielä antaneet lupauksia numeroina.

Jos Lapin oppilaitokset jätetään pois laskuista, ministeriön ja muiden koulujen näkemyserot ovat noin 500 aloituspaikkaa. Luopajärven mukaan kyse on 15–20 miljoonasta eurosta.

Sauli Niinistön eteen marssitettiin Ylen TV1:n keskiviikkoillan presidenttitentissä puolen tunnin aikana taukoamatta ikäviksi tarkoitettuja asioita.

Niinistö kävi niitä läpi selvittäen, oikoen, perustellen ja huumorillakin.

Tentin alkuvaiheessa hän sai kommentoida äänestäjän epäilyä, että "olisitte pikkutarkka, kiukkuinen ja äksy".

- Joo, täytyy tunnustaa, että kyllä minä joskus annan vähän tunnereaktioille valtaa, Sauli Niinistö vastasi.

- Mutta jos ajatellaan esimerkiksi tätä eduskuntakautta, niin kyllä minä ottaisin vähän yleisemmänkin asian esille. Meillä monasti yleisessä keskustelussa puhutaan, että tarttis tehdä jotain. Ja sitten kovin usein käy niin, että se joka tekee - tekevälle ei pelkästään satu, vaan tekevään sattuu.

Esimerkkeinä hän mainitsi HUS:ia uudistaneen Kari Nenosen ja Kansallisoopperan talousvyyhtiä selvittäneen Sirkka Hämäläisen.

Myöhemmin Niinistö totesi puhemiesvaalissa kansanedustajilta saamansa vähäisen tuen liittyvän tähän.

- Jos joku ryhtyy toimeen, etenkin julkisella sektorilla, niin aluksi ollaan sitä mieltä että joo, kyllähän tuo on tarpeellista ja nyt pitää tehdä jotakin. Mutta sitten kun joku sen taakan ottaa niin annapas olla, hänestä tulee aikamoinen syntipukki pikku hiljaa, Niinistö sanoi.

- Pelkään pahaa, että meillä on esimerkiksi kunnanjohtajia, jotka ovat samassa liisterissä. Jos he jotakin tekisivät niin kuin pitäisi tehdä, niin sittenpä tuntuu.

Keskusta on lähtenyt tekemään koko johtonsa leveydellä työtä, jotta kuntauudistus kytkettäisiin mukaan presidentinvaaleihin.

Pääkohteena on Sauli Niinistö. Ensimmäinen näyttö Niinistö-jahdista saatiin, kun MTV3 uutisoi näyttävästi presidenttiehdokkaiden vastaukset kuntien pakkoliitoksia koskevaan kysymykseen. Ehdokkaat vastasivat väittämään, jonka mukaan kuntaliitoksia olisi edistettävä tarvittaessa pakkokeinoin.

Uutinen saatiin siitä, että Niinistö oli ainoana ehdokkaana väittämän kanssa hyvin miedosti samaa mieltä, eli ei siis vahvasti samaa mieltä.

Tämän mielipiteen jälkeen sosiaaliseen mediaan ja verkkosivuille ilmestyi keskustan johtohenkilöiden kirjoituksia, joissa hehkutettiin Niinistön kannattavan pakkoliitoksia.

Sama into keskustaväelle koitti Suomen Kuvalehden hahmoteltua uusia kuntarajoja. Nyt kuulemma viimeistään kuntaliitokset ovat osa vaalikampanjaa, ja tietenkin väsymätön Paavo Väyrynen tunkee pakkoliitoksia Niinistön kurkusta alas.

Ei kai todellisuus ihan näin mene, oikeastaan ei lähimainkaan.

Virallisesti tämän vuoden lopussa päättyvän Paras-hankkeen myötä kuntia häviää nimittäin sata. Paras-hanke käynnistettiin vuonna 2006 alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) johtamana ja hänen työtään jatkoi myöhemmin pääministeriksi kohonnut Mari Kiviniemi (kesk.).

Keskustan johdolla käynnistetty Paras-hanke siis johti kuntien määrän vähenemiseen. Kuntaliitoksia työnnettiin eteenpäin Paras-hankkeella. Onko siis valtion vahvalla ohjauksella ja pakkoliitoksilla oikeastaan suurtakaan eroa?

Näin ollen Sauli Niinistön linjaa voi tulkita, ja siis vain tulkita, aivan hyvin niinkin, että hän on suurin piirtein edellisen, keskustan johtaman hallituksen linjoilla: kuntaliitoksia pitää edesauttaa.

Niinistö on ollut kuntakannoissaan itse asiassa aika varovainen. Suomen Lehtiyhtymälle antamassaan haastattelussa hän varoitteli, ettei kuntaliitoksista pidä tehdä mitään "muoti-ilmiötä".

Ja vielä lopuksi pitää ihmetellä MTV3:n kuntakysymykseen täysin kielteisesti vastanneiden ajatuksenjuoksua. Vastaushan tarkoittaa sitä, ettei pakkoliitoksia voisi hyväksyä missään olosuhteissa – ei edes sellaisissa, joissa kunnan talous on täysin kuralla.

Tervettä järkeä voi harjoittaa myös vaalien alla. (Kokoomuksen verkkouutiset)

Suomen Kuvalehti teetti kyselyn kansalaisten presidenttiasenteista Taloustutkimuksella 14.-20. syyskuuta 2011 ja julkaisi sen lokakuun numerossaan 40.

Hufvudstadsbladet aloitti 18. joulukuuta 2011 juttusarjan Research Insightilla samasta aihepiiristä teettämästään kyselystä.


Hbl:n tulosten mukaan kansalaiset katsovat, että presidentin tehtävistä tärkein on "edustaa Suomea valtiomiehenä" (84 %). Presidentin ajamista asioista tärkeimpinä pidettiin lähempää yhteistyötä pohjoismaiden kanssa ja hyviä suhteita Venäjään.

Kun kysyttiin presidentin tärkeimpiä ominaisuuksia, olivat vastausten kuusi kärjessä seuraavat:

* Isänmaallinen (42 %)
* Oikeudenmukainen (36 %)
* Kielitaitoinen (34 %)
* Edustava (32 %)
* Luotettava (32 %)
* Yhdistää kansakuntaa (31 %)

Hbl:n mukaan vastaajille esitettiin 28 myönteistä ominaisuutta. He sijoittivat Sauli Niinistön ykköseksi niissä 17 kertaa. Timo Soini sai neljä, Sari Essayah neljä, Pekka Haavisto kolme ja Eva Biaudet yhden ykkössijan. (Yksi ykkössijoista jaettiin.)


Suomen Kuvalehdelle oli Taloustutkimus kysynyt "miten paljon seuraavat asiat tai ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten hyvin henkilö sopii mielestänne tasavallan presidentiksi". Vastauksissa nousivat kärkeen:

* Kyky toimia puolueiden yläpuolisena kansakuntaa kokoavana hahmona (65 %)
* Pitkä kokemus korkean tason poliittisista tehtävistä Suomessa (64 %)
* Kokemus ulkopolitiikan hoitamisesta (62 %)
* Vahva johtaja (61 %)
* Kyky toimia arvojohtajana (58 %)
* Kyky empatiaan heikompiosaisia kohtaan (49 %)


Suomen Kuvalehden kyselytuloksen valossakin on yllättävää, että useat ehdokkaat eivät suinkaan ole ottaneet etäisyyttä puolueeseensa. Kansalaiset kuitenkin pitävät puolueiden yläpuolelle pääsyä välttämättömänä.

"Valittavan täytyy ymmärtää se, että hänellä ei ole puoluesidonnaisuutta."
- Sauli Niinistö Yle Keski-Suomen haastattelussa 20. lokakuuta 2011


Kummassakaan kyselyssä ei tarjolla ollut erästä ominaisuutta. Tarjokkaista puuttui "mielenkiintoinen, innostava persoona".

Kyllähän vaaleissa on kyse siitäkin, että sellaista ollaan hakemassa. Ei presidentiksi kaivata tasavallan lapasta tai politiikkakonetta, vaan osaavaa aitoa ihmistä.

Kirjoittanut JUHA-PEKKA TIKKA 29.12.2011

- Vastustan. Siitä on tullut viime aikojen muotisana Suomessa, etenkin kun välikysymyksen jättänyt perussuomalaisten eduskuntaryhmä on paukuttanut nyrkkiä pöytään. Ja jos paukutus ei ole auttanut, mukaan ovat tulleet heiluvat kädet ja volyymitason nousu, Anne-Mari Virolainen kuvasi keskusteluilmapiiriä käyttäessään kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron tiistain välikysymyskeskustelussa.

Hän valitteli sitä, että vastustajien kritiikin sisältö on ollut hyvin onttoa. Kun Suomessa neuvoteltiin esimerkiksi Portugalin tukemisesta, perussuomalaiset kertoivat oman vaihtoehtonsa:

- "Lamoja tulee, lamoja menee", puheenjohtaja Timo Soini huuteli. Saman logiikan mukaan nyt, kun euroalue on valitettavassa kriisissä, voisimme nostaa kädet pystyyn ja selittää vaikeuksiin joutuneille Soinin sanoin, että voi voi – näitä lamoja nyt tulee ja menee. Ajatus on hyytävän kylmä ja vastuuton, Virolainen huomautti.

Hänen mielestään onkin Suomen ja kaikkien suomalaisten etu, että vastustuksen ja sivustahuutelun sijaan tehdään entistä enemmän töitä talouskriisin ratkaisemiseksi.

- Se tarkoittaa välillä myös vaikeita päätöksiä. Se tarkoittaa, ettemme tyydy vastustamaan kaikkea ja keksimään uusia ongelmia, vaan pyrimme löytämään yhteiseen kriisiin yhteisiä ratkaisuja, Virolainen muistutti.

Talouskuriin tarvitaan tiukennuksia

Virolainen myönsi, että mittavat tukiratkaisut tuntuvat epäoikeudenmukaisilta, mutta huomautti, ettei kukaan tee niitä hyvillä mielin tai hymyssä suin, vaan yksinkertaisesti sen takia, että vielä ikävämmiltä seurauksilta vältyttäisiin. Virolainen tunnusti myös eurrooppalaisen taloudenhoidon laiminlyönnit sekä hyvinvoinnin rakentamisen velkarahalla ja kuplan varaan sekä kriisin hoidon virhearviot.

- Siksi tarvitsemme tiukennuksia talouskuriin ja luottamuksen palauttamista. Viime viikon EU-johtajien huippukokous oli askel oikeaan suuntaan. Sääntöjä alettiin jämäköittää ja kurinpalautuksesta sovittiin. Se on ainoa oikea tie kriisin todelliseen ratkaisuun eli luottamuksen palauttamiseen ja kansantalouksien tervehdyttämiseen, hän sanoi.

Virolainen sanoi uskovansa, että korjaamalla yhtenäisen euroalueen valuvikoja Suomi kykenee turvaamaan parhaiten oman taloutensa. Yhteinen rahapolitiikka tarvitsee hänen mukaansa kuitenkin "lisäpetrausta" ja koordinaatiota.

- Euroopan talouskriisi on syntynyt vuosien löperön politiikan seurauksena, joten on muistettava, että korjausprosessikin on pitkä. Siinä vaaditaan kaikilta rakentavuutta ja kärsivällisyyttä. Myös tulokset euromaiden tukipaketeista nähdään vasta pidemmän ajan kuluttua, Virolainen muistutti.

Rovaniemi kuuluu keskisuurten suomalaisten kaupunkienjoukkoon. Meidän sarjassamme Rovaniemellä on hieman tavallista enemmän lapsia ja hieman tavallista enemmän yli 85-vuotiaita. Kaupungin asukasmäärän kehitystä voi pitää myönteisenä, ylisanoihin ei ole varaa. Talousarviovuonna 2012 Rovaniemi on haasteiden edessä – sekä itse aiheuttamiensa että ulkoisten.

Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä menoja voi olla vain tulojen verran. Tulotaso voidaan ylittää perustellusti, esimerkiksi investointien vuoksi. Uudessa Rovaniemen kaupungissa kaupungin tuloilla ei ole ollut ohjaavaa merkitystä menojen määrään. Puuttuvia tuloja on lisätty velalla, maksuilla ja veronkorotuksella. Myös vuonna 2012 menot ylittävät tulot.

Kokoomuksen mielestä TA 2012 menotaso selittyy sillä, että Rovaniemi ei sovita palvelutuotantoaan asukkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Olemme 5 meur kalliimpi So-Te – palveluiden järjestäjä kuin vastaavat kaupungit. Lisäksi Rovaniemi luo uusia menorakenteita. Valtuustoryhmässä on käsitys, että LSHP laskutus tulee ylittämään arvioidun, lisäksi kun Sivistyspalvelujen johtokunta on selkeästi miinuksella tänä vuonna, niin lienee näin myös ensi vuonna.  Kokoomus kuitenkin hyväksyy TA-2012 alijäämäisyyden, koska hyväksyminen on poliittista pragmatismia. Kokoomus hyväksyy myös opiskelijalipun tukemisen.

Kaupungin henkilöstömäärä jaksaa hämmästyttää kokoomukselle palautetta antavia kaupunkilaisia. Mielestämme henkilöstön määrän jatkuvalle kasvulle ei voi olla todellisia perusteita. Valtuustoryhmä katsoo, että kaupungin henkilöstön toimesta tuotettujen palvelujen kasvu ei perustu palvelutarpeen kasvuun vaan siihen, että kaupungin henkilöstö tuottaa ympäröivältä elinkeinoelämältä sille siirrettyjä palveluja.

Elinkeinoelämän keskusliitto on suorittanut kuluvana vuonna yritysilmapiirejä: ”Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä”.  Selvityksessä Rovaniemi sijoittuu kymmenen huonoimman joukkoon (Kemi huonoin) ja Rovaniemen seutukunta sijoittuu huonoimman viiden joukkoon (Kemi-Tornio 2.huonoin). Olisiko aika arvioida kaupungin omia toimia mm. kaavoituksessa, tonttien luovutuksissa ja yritysten välisissä kanssakäymisissä ja arvioida miten toimintaa tulisi parantaa. Miksi yritykset kokevat kaupungin toiminnan niin heikoksi verrattuna muihin kaupunkeihin. Rovaniemellä täytyy syntyä enemmän halua ja kykyä vastata yrityselämän kaavoituksellisiin tarpeisiin.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on tehnyt ryhmäaloitteen ”Hyvän hallinnon” periaatteiden toteuttamiseksi kaupungin hallinnossa. Meillä vallitsee hallinnollinen nurinkurisuus – lautakunnat ohjaavat valtuustoa. Häntä heiluttaa koiraa. Koulutuslautakunnan enemmistö on tällä kertaa työntänyt valtuuston selkä seinää vasten Muurolan lukiosta päätettäessä. Kokoomus toteaa, että viimeaikaiset kaavoitus ja/tai investointi – kokonaisuudet ovat erittäin huonosti hoidetut: Kiela, Lappia, Keskuskentän loppuun saattaminen. Mielestämme nykyinen hallintomallilla on syyllisyyttä sekavuuteen. Emme löydä nykyisestä hallintomallista mitään lisäarvoa. Kokoomus tuleekin ehdottamaan Sopimusohjausjärjestelmän lopettamista 2013 alkavalla valtuustokaudella.

Kokoomuksen mielestä on kohtuutonta, että Napapiirin vesi ajetaan tilanteeseen, jossa sen on korotettava vesimaksuja, mikä korotus kohdistuu erityisesti lapsiperheisiin. Ehdotammekin, että liikelaitokselta perittävä ”korvaus peruspääomasta” alennetaan 4 %:iin. Korvaava tulo kaupungin kassaan katetaan Kolpeneen toteutumattomista siirtokustannuksista ja KH:n maanostorahoista.

Ehdotamme myös muutoksia lukioverkkoon. Kysymys on asiaa kiertelemättä Muurolan lukiosta, ehdotamme Muurolan lukion lakkauttamista. Oppilaat ovat asian jo ratkaisseet kantapäillään ja toisaalta Muurolan inhimilliset lukioresurssit tarvitaan lukio-opetuksen tukemiseen. Toivomme, että koulutoimenjohtaja voisi esitellä Muurolan lukion tarkennetut kustannukset.

Ylimääräisessä puoluekokouksessa Helsingin Finlandia-talolla valitaan puolueen presidenttiehdokas ja kuullaan valitun ehdokkaan linjapuhe. Kokous alkaa kello 12.00 ja kokoukseen ilmoittautuminen alkaa kello 10.00.

Puoluekokoukseen voi ilmoittautua osoitteessa www.kokoomus.fi/puoluekokous. Kokoukseen voivat osallistua vain Kokoomuksen jäsenet.

Ilmoittautumislinkkien vaatima salasana on toimitettu yhdistysten puheenjohtajille puoluekokouskutsun yhteydessä. Kysy siis salasana yhdistyksesi puheenjohtajalta tai piiritoimistostasi.

Kaikkein vähiten Suomi kaipaa uutta lamaa. Vuoden 2009 kriisin aikana hallitus teki tietoisen päätöksen ottaa velkaa ja elvyttää. Suurtyöttömyys saatiin estettyä. Nyt elvytysvaraa ei ole.

Meidän on saatava oman maan velkaantuminen taittumaan. Juhlat on juhlittu. Tuleville sukupolville on jäätävä muutakin kuin velkaa ja korkoja.
 
Suomen tilanteen tekee erityisen haastavaksi väestön ikärakenne: Meillä työväki vähenee nopeasti. Vuonna 2020 jo joka viides suomalainen on täyttänyt 65 vuotta. Samalla se merkitsee palvelutarpeen kasvua.
 
Julkinen sektorimme ei ole siinä tilassa, että voisimme näillä eväillä mennä kohti seuraavaa vuosikymmentä.

Siksi hallitusohjelmassa on päätetty uudistaa kuntarakenne.
 
Tavoitteena on muodostaa niin vahvoja kuntia, että ne pystyvät paitsi järjestämään asukkaiden tarvitsemat julkiset palvelut, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, myös kehittämään alueen elinkeinoja ja vahvistamaan näin työllisyyttä.
 
Suomessa kuntarakenne on herkkä paikka.

Näin siitä huolimatta, että nykyinen kuntarakenne pohjautuu varsin pitkälle sadan vuoden takaiseen elämään ja olosuhteisiin. Aikanaan tärkeä ponnin kuntien perustamiselle oli tarve lyhentää kirkkomatkoja. 
 
Kuntarajan yli ei ollut tarvetta tai mahdollisuuttakaan liikkua.

Tätä havainnollistaa Keski-Suomen historiaan kirjattu liikennelaskenta syyskuussa 1924 Jyväskylän ja Korpilahden välillä: tietä kulki päivässä 304 ajopeliä, joista 225 hevosta ja 57 polkupyörää. Autoja ja moottoripyöriä nähtiin päivän aikana vain 22.
 
Vaikka maailma on noista ajoista muuttunut melkoisesti, kuntakartta on pysynyt lähes ennallaan.

Kuntarajan ylittäminen ei siis ole ihmisille enää mikään iso juttu, vaan monelle päivittäistä arkea. Samaan aikaan kotikunnilta vaadittava palvelurepertuaari on kasvanut hurjasti. Toisaalta moni asia hoituu virastokäynnin sijasta puhelimella tai internetin kautta. 
 
Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi muodostaa elinvoimaisia peruskuntia luontaisista työssäkäyntialueista. Tämä on oikea linja.
 
Kuntien on vastattava ihmisten tarpeita ja elämänmuotoa. Aivan kuten aikoinaan haluttiin lyhentää kirkkomatkaa, nyt keskeiseksi ovat nousseet hyvä päivähoito ja koulu, toimiva terveydenhuolto ja viihtyisä ympäristö. Ne voidaan turvata vain riittävän vahvoilla ja elinvoimaisilla kunnilla.
 
Kun asukkaat käyvät työssä, asioivat, asuvat ja maksavat veronsa saman kunnan alueella, voidaan kunnan asuminen ja liikenne suunnitella, ja palvelut organisoida järkevällä tavalla. Se on sekä tehokasta että demokraattista.  
 
Oma kotiseutu nimineen, paikkoineen ja kulttuureineen säilyy, vaikka hallinnollinen raja siirtyisi. 
 
Henna Virkkunen
hallinto- ja kuntaministeri (kok.)

Palstanpitäjän lyhennelmä alkuperäiskolumnista: KESKISUOMALAINEN 14.8.2011

Miksi Kokoomus kuuntelee?

Liian pitkään on ollut niin, että ymmärtääksesi mitä poliitikko sanoo, tarvitset tulkin. Saadaksesi käsityksen sitä, mihin joku puolue tähtää, tarvitset selvännäkijän.

Siksi politiikan on muututtava ja tultava lähemmäs ihmistä.

Me Kokoomuksessa kuuntelemme ihmisiä. Erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Ihmisten tarinat vahvistavat ajatteluamme. Me poliitikot emme voi rakentaa kenenkään elämää valmiiksi tai estää murheiden syntymistä.

Mutta me voimme ohjata päätöksillämme Suomea suuntaan, joka tuo ihmisille tulevaisuudenuskoa – toivoa paremmasta huomisesta.

Toivo on tehty tulevaisuudenuskosta ja kyvystä riemuita kaikesta siitä, mitä meillä jo on. Toivo on lupa olla innostunut ja saada muutkin innostumaan. Paitsi puhetta, toivo rakastaa tekoja. Sillä ilman niitä mikään ei muutu.

Ja maailma, jossa mikään ei muutu, on lähempänä epätoivoa kuin toivoa.

Ihmisten ongelmia ei ratkaista poliittisilla silmänkääntötempuilla.On mentävä syvemmälle. Tarvitaan uutta ajattelua. Tarvitaan rakenteiden ravistelua. Politiikka ei ole vain rahanjakoa tai voimavarojen jyvittämistä eri sektoreille.

Politiikan tehtävä on luoda ihmisille hyvä yhteiskunta, jossa he voivat itse vaikuttaa oman elämänsä suuntaan. Siitä syntyy elämänusko ja onnellisuus. Tämä on tavoite, johon Kokoomus teoillaan tähtää.

Siksi Kokoomus kuuntelee !

Toisenlaisissa oloissa on harjoitettava toisenlaista politiikkaa kuin toisenlaisissa. Edellisen hallituksen ohjenuorana oli tietoisesti velkaantumalla, kriisin oloissa elvyttäen, ylläpitää taloudellista toimeliaisuutta ja työllisyyttä. Nyt tavoitetilana on tuon velkaantumiskehityksen pysäyttäminen ja julkisen talouden vakauttaminen.

Kaiken perustana on kilpailukyvyn vahvistaminen ja kestävän talouskasvun tukeminen. Hallituksen keskeisenä johtotähtenä on oltava kasvuorientoituneen politiikan harjoittaminen. Suomeen investoiminen ja täällä toimiminen on oltava houkuttelevaa kaikenkokoisille yrityksille. Kyse on sekä suotuisan liiketoimintaympäristön luomisesta että positiivisen tunnelman aikaansaamisesta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannustaa hallitusta törmäkkäästi käyttämään kaikkia käytössä oleviaan välineitä kestävän kasvun vauhdittamiseksi.

Eräiden muiden eurooppalaisten maiden vähemmän ansiokas taloudenhoito on ollut päivänpolitiikan keskiössä koko alkuvuoden. On hyvä tiedostaa, että Suomi ottaa tänä vuonna kahdeksan miljardia euroa uutta velkaa. Se, että täällä kitalaki punaisena mylvittäisiin vaikkapa Kreikan taloussotkuista, mutta samaan aikaan kieltäydyttäisiin uskottavasta oman julkisen talouden vakauttamisesta, ei yksinkertaisesti voi olla mahdollista.

Tarvitsemme nyt rehellisyyttä ja väkevää vastuunkantoa.

Kataisen hallitus tavoittelee ennusteita vahvempaa talouskasvua ja asettaa itselleen kunnianhimoisen työllisyystavoitteen. Vaikka me kaikki takuuvarmasti toivomme, että hallitus näissä pyrkimyksissään onnistuu, on hyvä, että hallitus on myös selkeästi viitoittanut polun omalle päätöksenteolleen, mikäli näin onnellisesti ei kävisikään.

Nyt aloitettavan sopeutuksen lisäksi hallitusohjelmaneuvotteluissa on jo sovittu toimenpiteistä, joihin hallitus tarttuu:
-    jos valtion velan bkt-osuus ei näytä kääntyvän laskuun
-    jos talouden alijäämä näyttää asettuvan yli yhteen prosenttiin bkt:stä, tai
-    jos Suomen paras mahdollinen luottoluokitus on uhattuna.
Tämän kokoomuslaisen talousankkurin tehtävä on varmistaa, että valtiontalous todella saadaan kestävälle pohjalle. Tämä on myös välttämätön edellytys monille muille hallituksen tärkeille tavoitteille kuten köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiselle.

Hallitus tarkastelee tilannetta vuosittain kehyspäätöstensä yhteydessä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä korostaa  tämän vuositarkastelun tärkeyttä. Vain objektiivisten ennusteiden pohjalta tehtävät rehelliset tilannearviot ja niiden pohjalta tehtävät jämäkät johtopäätökset voivat muodostaa pohjan hallituksen talouslinjan uskottavuudelle.

Hallitus keventää pienituloisimpien ansiotuloveroa sekä yritysveroa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen siitä, että näissäkin oloissa yritysverotusta voidaan keventää ja säilyttää osinkoverotus kilpailukykyisenä. Tarpeellisia lisäverotuloja haetaan kiristämällä ympäristölle ja terveydelle haitallisen kulutuksen veroja. Hallitus on yksiselitteisesti sitoutunut siihen, että työn verotus ei vaalikauden aikana kiristy. Verotuksen painopistettä siirretään täten työn verotuksesta kuluttamisen verotukseen. Kokoomuslainen veropolitiikan peruslinja  jatkuu.

Talouden kestävyysvajeesta puolet kohdistuu kuntasektorille. Turvatun tulevaisuuden rakentaminen suomalaisille edellyttää siksi vaikeita päätöksiä myös kunnissa. Uusi hallitus toteuttaa maamme mittavimman kuntareformin. Sen perustavoitteena on turvata yhtäläiset palvelut; päiväkodit ja terveyskeskukset sekä laadukas hoito vanhuksille joka puolella Suomea. Päämääränä on varmistaa, että postinumero ei ratkaise, minkä tasoisia palveluita kansalaisille on tarjolla.

Hallitusohjelmaan kirjattu kuntauudistus perustuu jo keskustalaisen kuntaministerin säätämässä puitelaissa määriteltyihin työssäkäyntialueisiin. Hallitus siis itse asiassa jatkaa Paras-hankkeen alulle saattamaa kuntauudistusta. Nyt vain otetaan käsijarru pois päältä.

Pääministeri Kataisen hallitus on koko Suomen hallitus. Suomen menestys perustuu nyt ja tulevaisuudessa vahvoihin ja omaleimaisiin alueisiin. Hallitusohjelmaan on kirjattu erillinen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelma. Valtio tekee merkittäviä panostuksia Pohjois-Suomelle tärkeään kaivosalaan ja jatkojalostukseen.

Arvoisa puhemies,

Toisenlaisilla kokoonpanoilla tehdään toisenlaista politiikkaa kuin toisenlaisilla. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei edes yritä teeskennellä, että hallitusohjelma kaikilta osiltaan olisi täydellisesti linjassa omien näkemystemme kanssa. Ohjelmassa on myös monia hyviä ja oikeansuuntaisia linjauksia, joiden osalta olisi voinut ottaa hieman enemmän etukenoa. Vastuullisuutta on kuitenkin kyky sopimiseen ja muiden vaaleissa kannatusta saaneiden puolueiden näkemysten huomioimiseen. Tältä pohjalta Kokoomusryhmä tulee tukemaan hallitusohjelmaa myös niiltä osin, kun se ei meille ole kaikkein mieluisin, edellyttäen luonnollisesti samaa hallituskumppaneiltamme.

Yksi poikkeuksellisen laajan hallitusrintaman syntyä selittävistä tekijöistä perustuu suurimman vaalivoittajan kyvyttömyyteen tahi haluttomuuteen osallistua minkäänlaiseen hallitukseen. Vaikka iso osa kansasta olisi halunnut nähdä perussuomalaiset vastuuta kantamassa ja maailmaa muuttamassa, he päättivät itse toisin. Minkäänlainen ratkaisu minkäänlaisella ohjelmalla ei heille kelvannut, ei minkäänlaisella kokoonpanolla. Ainoa jytkyjengille kelvannut malli olisi ollut Suomen pitkäjänteisen EU-linjan täydellinen romuttaminen ja eristäytymisen tie.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa osaltaan kiittää - täysin toisenlaisesta suhtautumisesta - Keskustan ryhmää. Siinä vaiheessa, kun hallituksen muodostamisprosessi uhkasi ajautua takalukkoon, Keskusta oli raskaasta vaalitappiosta huolimatta valmis rakentavasti pohjustamaan uutta hallitusta.

Arvoisa puhemies,

Kokoomuksen eduskuntaryhmä arvostaa hallituksen edistyksellistä asennetta ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa. Pääministeri Kataisen hallitus sitoutuu jättämään ympäristön tuleville sukupolville paremmassa kunnossa. Luonnonsuojelua tehostetaan. Ilmastonmuutoksen torjunnassa pyritään edelläkävijämaaksi. Tavoitteena on maailman ympäristötietoisin kansakunta.

Toinen kansakunnan sivistyksen mittari on se, miten se huolehtii vähäosaisimmistaan. Kokoomusjohtoinen hallitus jatkaa sinivihreän hallituksen sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa. Perusturvaa parannetaan hallituskauden aikana yli 330 miljoonalla eurolla vuodessa. Nuorten yhteiskuntatakuu takaa nuorille polun koulutukseen ja työelämään sekä ehkäisee heidän syrjäytymistään. Itseäni ilahduttaa erityisesti se, että hallitus pyrkii kokonaan eroon pitkäaikaisasunnottomuudesta.

Sivistys ja osaaminen ovat paitsi arvoja sinänsä, pienen kansakunnan identiteetin rakentajia ja kansainvälisessä kilpailussa menestymisen edellytyksiä. Kokoomus korostaa tarvetta lakkaamatta kehittää suomalaista osaamista.

Ryhmämme pitää hallitusohjelman linjauksia avoimen, sääntöihin perustuvan maailmantalouden kehittämisestä ja protektionismin torjunnasta tärkeinä. Hallitus panostaa entistä enemmän Suomen taloudellisten ulkosuhteiden vahvistamiseen. On myös positiivista, että hallitus suoraan toteaa Euroopan unionin olevan maamme ulkosuhteiden tärkein viitekehys ja vaikutuskanava.

Arvoisa puhemies,

Kun edessä ovat tiukat taloudelliset ajat, vastuunkantajat erottuvat vastuunpakoilijoista. Pääministeri Kataisen kuuden puolueen hallitus on tarttunut toimeen. Näkemyseroista huolimatta hallitus on kyennyt sopimaan yhteisestä ohjelmasta, jolla Suomeen luodaan uutta kasvua, rakennetaan oikeudenmukaisempaa Suomea ja katkaistaan maamme velkaantuminen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää hallitusohjelmaa olosuhteet huomioon ottaen oikein hyvänä saavutuksena ja antaa vahvan tukensa pääministeri Kataisen hallitukselle ja kuuden puolueen yhteiselle hallitusohjelmalle.

Lehdistötiedote 4.5.2011:  Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestö

Kokoomus vakaalla kasvusuunnalla Lapissa ja Rovaniemellä

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestön kevätkokous totesi tyytyväisenä puoluetta äänestäneiden määrän kasvaneen sekä Rovaniemellä että Lapissa. Kannustavuuden, välittämisen ja uudistumisen merkitystä korostava linja sai kansalaisten tuen. Kannatus on saavuttanut vähintään yhden kansanedustajapaikan takaavan tason eikä vaaliliittoja enää tarvita.

Kevätkokous halusi suunnata huomion myös paikalliseen arkeen vaikuttaviin kysymyksiin. Rovaniemellä suunnitellaan hallinnon uudistusta, jossa perinteiset lautakunnat aiotaan korvata ihmisen elämänkulkuun perustuvalla lautakuntajaolla. Kokousväkeä ihmetytti, jäsentyykö nykyaikainen elämänmeno kaavamaisiksi "elämänkaaren" vaiheiksi. Ajattelumalliin sopimaton tilanne vallitsee esimerkiksi teknisen toimialan ja kulttuuripalvelujen kohdalla.

Kevätkokous myös muistuttaa, että kaupungin toimintojen johtamisessa noudatettavaa sopimusohjausjärjestelmää on arvioitava lautakuntajärjestelmästä riippumatta.

Hallinnon kehittämiseen tähtäävien ratkaisujen on tuotava selkeyttä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden väliseen työnjakoon. Päätöksenteon on tapahduttava lautakunnissa ja virkamiesten tehtäväksi jää niiden toteuttaminen. Kokoomus vaatii näyttöä siitä, että uudistukset tuovat lisäarvoa hyvän hallinnon toteutumiselle. 

Lisätietoja

Kari Harju-Autti, 0400-398262

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestön puheenjohtaja

Kaikki puolueet kannattavat hyvinvointiyhteiskuntaa. Erot löytyvät keinoista toteuttaa se.

Hyvinvointivaltiota ei voi kuitenkaan rakentaa niin valmiiksi, että siinä ei jäisi sijaa ihmisten välittämiselle ja vastuunkantamiselle. Sellainen hyvinvointivaltio on kylmä ja kova.

Kokoomus haluaa toteuttaa perinteisen hyvinvointivaltion tasa-arvoa tuottavat palvelut ja tulonsiirrot parhaalla mahdollisella tavalla.

Se tarkoittaa, että emme ole rakastuneita menneisyyden tapoihin tuottaa palvelut, vaan valitsemme parhaat tavat tässä ajassa ja nykyaikaisilla välineillä. Haluamme että julkinen sektori jatkossakin vastaa niistä.

Paremminvointivaltio ei ole vaihtoehto hyvinvointivaltiolle. Se on enemmän kuin hyvinvointivaltio. Jos valtio takaa perusasiat kuntoon, niin se vapauttaa ihmiset välittämään ja huolehtimaan toisistaan.

Todellinen hyvinvointi voi syntyä vain, kun sen rakentamiseen osallistuvat kaikki suomalaiset.

Kokoomus on tunnettu siitä, että se huolehtii taloudesta niin, että meillä on pitkälläkin aikavälillä hyvinvointia. Tällä hetkellä hyvinvointiamme uhkaa julkisen talouden arviolta kymmenen miljardin euron kestävyysvaje. Tulot eivät riitä rahoittamaan eläköitymisen myötä kaikkia hyvinvointiin tarvittavia menoja.

Matkamme paremminvointivaltioon edellyttää tämän vajeen kuromista umpeen. Mikäli näin ei tehdä, päätyy Suomi velkakierteeseen, joka vaarantaa kaikkien hyvinvoinnin.

Kokoomus kertoo vaaliohjelmassaan rakenteelliset toimet, joilla vaje kurotaan umpeen. Muut puolueet ovat keskittyneet toivomaan suuria kasvulukuja ja puhuvat lyhytnäköisesti vain ensi vaalikauden valtiontaloudesta.

Työ on kaiken perusta. Työpaikka ja turvattu toimeentulo luovat ihmiselle eväät elämänhallintaan. Kun hallitsee elämäänsä ja tulee toimeen, voi ottaa vastuuta myös muista – perheestään, ystävistään, naapureistaan, tuttavistaan ja kenestä tahansa, joka apua kaipaa.

Työ on parasta sosiaalipolitiikkaa.

Siksi meidän poliitikkojen on tehtävä osaltamme toimet joilla kannustetaan työllistämiseen ja työn tekemiseen. Siksi kokoomus haluaa alentaa työnteon ja työllistämisen verotusta. Koska laman jälkeen ei ole varaa vähentää verotuloja, siirrämme verotuksen painopistettä työstä kulutukseen, ympäristö- ja terveysveroihin.

Joidenkin mielestä on järkevämpää mieluummin verottaa sitä että tekee työtä ja työllistää. Meidän mielestämme on järkevämpi verottaa sitä, että kuluttaa luontoa ja pilaa terveyttään.

Jälleen kerran kakunkasvattaminen on jätetty yksin kokoomuksen vastuulle. Kaikki puolueet puhuvat työpaikoista arvostavaan sävyyn. Monet laskevat osan kestävyysvajeesta kuittautuvan merkittävällä talouskasvulla, vaikka keinoja sen aikaansaamiseksi ei esitetä.

Kokoomus tuntuu olevan ainoa puolue, joka ottaa vakavasti työpaikkojen synnyttämisen.

Kun me poliitikot hoidamme hommamme, niin kakku kasvaa, hyvinvointivaltio saa rahoituksensa ja jokaiselle työhaluiselle ja työkykyiselle riittää töitä. Silloin ihmiset voivat ottaa vastuuta ja tehdä hyvinvointivaltiosta paremminvointivaltion.

Paremminvointivaltiossa jokainen apua tarvitseva ihminen saa apua niin valtiolta kuin lähimmäisiltä. Paremminvointivaltiossa otetaan vastuu itsestä ja toisista.

Luitko Kokoomusta käsittelevän jutun, joka ei mielestäsi ole totta?

Esimerkiksi tällaisia:

HS 12.2.2011: Kokoomus lupasi Suomen Natoon

"Helsingin Sanomat lainaa Wikileaks-aineistoon kuuluvaa Yhdysvaltain Helsingin suurlähetystön 2.3.2009 päiväämää sähkettä, jonka mukaan ulkoministeri Alexander Stubbin erityisavustajan Jori Arvosen sanotaan… " Kokoomus vastaa...

Demari 31.1.2011: Kokoomus jatkaa epäoikeudenmukaista tasaverokehitystä

SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Backman syytti 31.1.2011 ilmestyneessä Demarissa, että Kokoomus jatkaa epäoikeudenmukaista tasaverokehitystä. Backman kritisoi Kokoomusta siitä, että se… Kokoomus vastaa...

IS 1.2.2011: Kataisen verolinja rankaisisi köyhiä

Ilta-Sanomien pääkirjoitus väitti 1.2.2011, että Kataisen verolinja rankaisisi köyhiä. Pääkirjoituksen mukaan kulutuksen kova verottaminen on Kokoomukselle mieleen, koska se "rassaa… Kokoomus vastaa...

Kuulitko Kokoomuksen puhuvan palturia?

Kyseenalaista lukemasi. Kyseenlaista kuulemasi ?!

Ilmianna Kokoomukselle kyseenalaiset lausunnot puolin ja toisin.

http://www.kyseenalaista.fi/ 

Muista myös kertoa, mistä mediasta ja minä päivänä jutun bongasit.

Jyrki Katainen kysyi "mikä tässä maailmassa on mennyt vikaan".

- Toripalautteen perusteella vastaus on se, että liika on liikaa. Jostakin on nyt kadonnut suhteellisuudentaju ja kohtuullisuuden taju. Epäreiluus on vienyt näköalan tulevaisuuteen.

- On toimittu ahkerasti ja rehellisesti ja sitten täällä eletään kuin pellossa. Tällä kertaa kyse ei ole siitä, että haukutaan herrat, vaan nyt kyse on vakavammasta. Luottamus horjuu.

Jyrki Kataisen mukaan nykymenoon pettyneille tarjotaan paluulippu 50-luvulle. "Kun kaikki pettävät, niin suljetaan rajat ja käännetään kelloja mustavalkoisen Suomen aikaan. Suomisen Olli ei petä".

- Kohtuus ja omista asioista kunnolla huolehtiminen pitäisi saada takaisin. Kohtuus ja yhteisvastuu ovat muuallakin kuin palkoissa tai eduissa hukassa. Toisinaan tämä suhteellisuudentajun hämärtyminen saa koomisia piirteitä ihan meidän tavallisten ihmistenkin arkipäivän toimien keskuudessa.

Kataisen mukaan hän ei ollut uskoa silmiään luettuaan Nykypäivästä Henna Virkkusen kertomasta tapauksesta. Jyväskyläläinen siivooja oli puuttunut riehuvien koululaisten touhuihin, mutta ei olisi arvostelijoiden mukaan saanut ilman yliopistotutkintoa kasvatustieteistä ojentaa ja rauhoittaa lapsia.

Ei hanskoja tiskiin

- Minusta tuntuu, että Suomi on nyt tienhaarassa. Moni on valmis heittämään hanskat tiskiin, lyömään lekkeriksi. "Millään ei ole mitään väliä" -asenne ottaa sijaa. Monia ärsyttää ja ketuttaa, ja ihan syystä, Jyrki Katainen sanoi.

Jyrki Kataisen mukaan suomalaiset ovat kokeneet asioita, jotka koettelevat kansakunnan yhtenäisyyttä, toistemme tuntemista, maalaisjärkisyyttä, rehellisyyttä ja oikeudentuntoisuutta sekä vastuullisuutta teoissa.

Hän piti myös syksyn homokeskustelua ja sitä edeltänyttä maahanmuuttokeskustelua epäsuomalaisena, koska Suomessa on perinteisesti osattu suvaita erilaisuutta. "Siitä ei ole tarvinnut pitää meteliä".

- Kokoomuksessa emme ole heittämässä hanskoja tiskiin. Päinvastoin, juuri meidän on puhuttava ja puolustettava tolkun ja kohtuuden yhteiskuntaa erilaista kiihkoilua, syyttelyä ja epätoivon luomista vastaan.

- Tämä ei ole puhetta mitään poliittista puoluetta vastaan. Syyllisiä on niin oikealla, keskellä kuin vasemmallakin.

Kataisen mukaan "Suomi ansaitsee nyt uuden alun. Tarvitsemme moraalisen ryhtiliikkeen".

- Emme pelkää puhua rehellisesti epäsuosituista aiheista, koska meillä on puhtaat jauhot pussissa. Tulkoot siis vaikka mitä Kreikkaa, lamaa tai vajetta, niin käsitellään ne rehellisesti ja vastuullisesti - suomalaisten etu ja hyvinvointi mielessä. Tehdään se mitä tarvitsee tehdä, vaikka se olisi vaikeaa.

"Suomen henki uudestaan"

Jyrki Kataisen mukaan "pitää löytää Suomen henki uudestaan. Pitää palauttaa tietyt hyvin yksinkertaiset perusarvot kunniaan, arvot joihin kaikki suomalaiset voivat yhtyä: rehellisyys, kohtuus, oikeudenmukaisuus ja vastuu".

- Minä nimittäin uskon, että loppuviimeksi suomalainen luottaa siihen, joka on rehellinen ja katsoo silmiin, ei räksytä ja valehtele, joka on vastuullinen ja tekee mitä tarvitsee, eikä huutele puskista, Jyrki Katainen sanoi.

Hän ihasteli suomalaisten olevan kansa, joka on huolestunut toisten toimeentulosta ja tulevaisuudesta, vaikka ei itse olisikaan kärsinyt.

- Tämä aika huutaa rehellisyyttä. Tämä aika huutaa arvokkuutta. Sellaista asennetta, että kaikkea ei oteta mikä saadaan, vaan kunnioitetaan ja arvostetaan kanssaihmisiä.

Kataisen mukaan "on kerrottava rehellisesti missä jamassa Suomi on ja mitä päätöksiä hyvinvointimme turvaaminen vaatii".

- Minä lupaan sitoutua näihin arvoihin, jotka luovat suomalaisen hengen: rehellisyys, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja kohtuus, Katainen totesi.

(Verkkouutiset)

Kokoomus haluaa rakentaa yhteiskuntaa ihmisen kokoiseksi – suomalaisten omien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Tästä syntyy elämänusko ja onnellisuus – Suomen toivo.

Kokoomus rakentaa Suomea, joka on sivistynyt, suvaitsevainen, kannustava ja välittävä.

Kokoomuksen eduskuntavaalityön tukeminen on nyt mahdollista verkossa helppokäyttöisen Kokoomuslippaan avulla. Kokoomuslippaan kautta voit verkkopankkitunnuksiasi käyttäen lahjoittaa haluamasi summan 1 eurosta lähtien.

Jokainen lahjoitus on Kokoomukselle yhtä arvokas tuki työssämme Suomen tulevaisuuden puolesta.

Huomioithan, että vaalirahoituksesta annetun lain nojalla kaikki yli 1 500 euron lahjoitukset ovat julkisia. Alle 1 500 euroa lahjoittavilla on lain mukaisesti täysi oikeus lahjoittaa nimettömänä ja heidän tukensa on Kokoomukselle yhtä arvokasta kuin julkisesti lahjoittavien. 

Kokoomus kuitenkin suosittelee kaikille tukijoilleen mahdollisimman laajaa avoimuutta ja myös alle 1 500 euron lahjoitusten vapaaehtoista julkistamista.

http://www.kokoomus.fi/

Kokoomus haluaa uudistaa puoluerahoitukseen liittyvän kulttuurin mahdollisimman avoimeksi ja läpinäkyväksi.

Julkaisemme tällä sivulla kaikki puolueen vuoden 2010 jäsenmaksutulot, puolueen saamat avustukset ja lahjoitukset sekä kaikkien yli 1 500 euroa lahjoittaneiden nimet.

Ensi vuoden alussa on tulossa tukku muutoksia verotukseen.

Ansiotulojen veroperusteet lievenevät ensi vuonna yhteensä noin 446 miljoonalla eurolla.

Ansiotason sekä palkansaajamaksujen nousun työn verotusta kiristävää vaikutusta kompensoidaan noin 400 miljoonalla eurolla.

Eläketulon verotusta kevennetään noin 30 miljoonalla eurolla, jolloin eläketulon veroaste on korkeintaan vastaavan palkkatulon veroasteen tasolla.

Perusvähennystä kasvatetaan noin 16 miljoonalla eurolla pienituloisten ostovoiman tukemiseksi.

Veroperustemuutoksista aiheutuvat muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta.

Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 90 euroa eli 740 euroon ja vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan 5,2 prosentista 5,9 prosenttiin.

Valtionverotuksen eläketulovähennystä kasvatetaan korottamalla vähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa 3,78:sta 3,80:een ja alentamalla vähennyksen poistumaprosenttia 46:sta 44:ään.

Kunnallisverotuksen eläketulovähennystä kasvatetaan alentamalla vähennyksen poistumaprosenttia 56 prosentista 55 prosenttiin. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 50 euroa eli 2 250 euroon.

Omaisuuden luovutuksesta saadun tappion vähentämistä koskeva aika pitenee kolmesta vuodesta viiteen vuoteen.

Määräaikaisen lahjoitusvähennyksen voimassaoloaikaa jatketaan, jolloin luonnollinen henkilö ja kuolinpesä voivat vielä vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa vähentää ansiotulostaan yliopistolle tai korkeakoululle tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen tekemänsä vähintään 850 ja enintään 250 000 eurona rahalahjoituksen.

Energiaverotus uusiksi

Energiaverotus uudistuu ensi vuoden alusta lukien. Polttoaineiden verotus perustuu ympäristöperusteisesti polttoaineen energiasisältöön ja poltosta syntyvään hiilidioksidin ominaispäästöön.

Valmisteveroina kannettavat verot muuttuvat nimeltään energiasisältöveroksi ja hiilidioksidiveroksi. Uudistuksen yhteydessä ajoneuvojen vuotuinen käyttövoimavero muuttuu.

Fossiilisilta ja bioperäisiltä polttonesteiltä kannetaan energiasisältöön suhteutettua energiasisältöveroa, mikä alentaa erityisesti etanolin veroa.
Hiilidioksidiveron laskentaperuste nousee entisestä tasosta.

Hiilidioksidiverossa otetaan huomioon biopolttoaineilla saavutettavat hiilidioksidivähenemät suhteessa vastaaviin fossiilisiin polttoaineisiin, mikä valtiovarainministeriön mukaan suosii hiilidioksiditehokkaita biopolttoaineita.

Biokaasu säilyy verottomana, mutta verorakenteen muutos koskee nykyisin verotonta biopolttoöljyä.

Dieselautojen sekä kaasu- ja sähkökäyttöisten henkilöautojen käyttövoimavero porrastetaan eri käyttövoimille ympäristöperusteen mukaisesti.

Bensiinin verotasoon ei tule muutoksia, ja dieselöljyn veronkorotus vuoden 2012 alusta otetaan huomioon alentamalla henkilö- ja kuorma-autojen käyttövoimaveroa.

Lämmitys- ja voimalaitospolttoaineista kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun sekä sähkön valmisteveroja korotetaan verojen ympäristöperusteisen rakennemuutoksen yhteydessä nettomääräisesti noin 730 miljoonalla eurolla työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvien verotuottomenetysten korvaamiseksi.

Maakaasun veron korotus toteutuu asteittain vuoteen 2015 mennessä.

Atlantti-seuran syyskokouksessa Helsingissä puhunut Katainen pitää EU.n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Suomen etuna. Hän haluaisi valtionpäämiesten panostavan tähän nykyistä paremmin.

- Ensinnäkin, tarvitaan juuri tuo poliittinen tahto: Eurooppa -neuvoston - presidenttien ja pääministereiden - on otettava vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisesta! Päämiesten ei pidä tehdä ulko- ja puolustusministereiden työtä, mutta heidän tehtävänsä on tuoda poliittinen tahto YUTP:n (yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka)tueksi, Katainen vaati.

Hän tosin myönsi, että EU:n eväät ovat vielä varsin kevyet, jotta se voisi olla "täysiverinen" globaali toimija.

Katainen kaipaa muun muassa yhteistyön lisäämistä puolustushankinnoissa. Tämä on aiempaakin tärkeämpää, koska finanssikriisi luo paineita puolustusbudjetteihin.

EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitäisi käyttää hyväksi Kataisen mukaan ennen muuta lähialueilla.

- Yhtälön avain on siinä, kykeneekö EU toimimaan yhtenäisenä Venäjän kanssa ja saammeko sitoutettua Venäjän EU:n kanssa käytävään yhteistyöhön. Tämä on Euroopan yksi keskeisimpiä haasteita.

Suomen Katainen haluaa mukaan niihin pöytiin, jossa päätetään tärkeistä turvallisuuspoliittisista asioista. Hän piti valitettavana esimerkiksi sitä, ettei Suomi ole mukana Nato-Venäjä-neuvostossa. Sen rooli vahvistuu eurooppalaisena turvallisuusfoorumina.

- Suomi on tästä foorumista - ellei nyt kokonaan pihalla kuin lumiukko - niin vaivaisukon tavoin porstuan pielessä, Katainen sanoi.

Mikä tässä on suomalaisen työntekijän, veronmaksajan ja yhteiskunnan turvasta riippuvaisen etu?

Viimeistään maailmanlaajuinen finanssikriisi ja siitä seurannut taantuma osoittivat, että maailmantalous on tiukassa keskinäissuhteessa. Tämä on pääosin meille suomalaisille hieno asia. Suomen nopea elintason nousu 1900-luvun lopulla maailman vauraimpien maiden joukkoon johtuu tästä.

Maailmanlaajuisessa työnjaossa Suomi on vienyt osaamista ja arvokkaita teollisuustuotteita. Suomalainen hyvinvointi on syntynyt tästä suhteesta avoimeen maailmantalouteen. Ilman sitä Suomi ei olisi maailman paras maa.

 Kaikilla asioilla on myös kääntöpuolensa. Kiinteästi kytkeytyneen talousjärjestelmämme myötä jaamme myös ongelmat. Kun amerikkalainen investointipankki Lehman Brothers kaatui 2008 syksyllä, sitä seurannut maailmantalouden taantuma pysäytti Suomenkin viennin. Taloutemme supistui 8 prosenttia ja hyvinvoinnistamme katosi pysyvästi 10 miljardia euroa.

Jokainen voi miettiä mitä vielä suurempi rahoitusjärjestelmän kaatuminen tarkoittaisi sisämarkkinoillamme euroalueella. Kokoonnuimme sunnuntaina Brysselissä muiden eurooppalaiset valtiovarainministereiden kanssa. Ainoa ja suurin huolemme oli omien kansalaistemme hyvinvointi.

Jos asioita ei hoideta kuntoon tai päästämme jonkun maan velkasaneeraukseen tässä tilanteessa, johtaisi se erittäin todennäköisesti eurooppalaiseen lamaan. Tämä iskisi luonnollisesti myös meihin suomalaisiin. Meillä on aina erilaisia vaihtoehtoja toimia.

Kun Irlannin ongelmat ja toimintavaihtoehdot tulivat päälle, ryhdyin pohtimaan: mikä tässä on suomalaisen työntekijän, veronmaksajan ja yhteiskunnan turvasta riippuvaisen etu?

Myös hallituksen päätöksen Irlannin tukemisessa takauksin ratkaisi yksin ja ainoastaan suomalaisen hyvinvoinnin etu. Pohdintamme oli yksinkertaisesti seuraava: Ovatko tukematta jättämisen seuraukset suomalaisille pahempia, kuten asiantuntijat arvioivat?

Kaatuuko Irlanti ja moni muu maa väistämättä, eli kannattaako meidän edes yrittää? Arviomme näihin kysymyksiin olivat, että asiantuntijoiden arvioon on syytä luottaa, varsinkin kun olemme juuri saaneet itsekin todistaa miten rajuja seurauksia rahoitusmarkkinoiden lamasta voi meillekin olla.

Arviomme oli myös, että meillä on vielä yhteistyössä mahdollisuus ottaa kriisi hallintaan, rauhoittaa markkinat ja aloittaa korjaustoimet kohti kasvua. Siitä kukaan ei voi mennä takuuseen, leviävätkö ongelmat silti jatkossa esimerkiksi Portugaliin, vaikka toimisimme nyt Irlannissa.

Mutta siitä voidaan olla aivan varmoja, että jos emme toimi, niin ongelmat leviävät. Varmaa on myös se, että jos emme olisi toimineet keväällä Kreikan suhteen, olisi nämä kaikki maat kaatuneet silloin kerralla. 

Tämä tilanne toisaalta kiukuttaa meitä: miksi meidän pitää olla muita pelastelemassa, vaikka olemme itse hoitaneet omat hommamme hyvin? Kyse on kuitenkin hetken harkinnan jälkeen lopulta siitä, pelastammeko suomalaisten hyvinvoinnin.

Pitää ratkaista ongelmat, turvata suomalaistenhyvinvointi ja varmistaa sen kasvu myös tulevaisuudessa. Se ei onnistu eristäytymällä ja ”pitämällä vain huolen omista asioistaan”. 

Suomi sai eilen kansainväliseltä luottoluokituslaitokselta Standard & Poor’silta parhaimman AAA luokituksen valtionlainoilleen. Suomi tulee siten saamaan jatkossa suhteellisesti vieläkin edullisempaa lainaa kuin leväperäisesti taloudestaan huolehtineet maat.

Luottoluokitus kertoo kuitenkin tehdystä työstä ja päätöksistä. Säilytämme tuon luottamuksen vain jos hoidamme talouttamme jatkossakin vastuullisesti. 

[Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 30.11.2010.]

Uudessa puoluekannatusarviossa keskusta on ohittanut SDP:n.

Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämässä marraskuun puoluekannatusarviossa kokoomusta kannattaa 21,1 prosenttia (lokakuun kyselystä -0,6).

Keskustan kannatus nousi 18,6:een (+1,0). Puolue nousi toiseksi suurimmaksi ohi SDP:n.

SDP:n kannatus on nyt 18,4 (-0,7) prosenttia.

Perussuomalaisille mitattiin 14,9 prosenttia (+0,6).

Taloustutkimus haastatteli 3 879 henkilöä 1.-25. marraskuuta 2010.

Muiden ryhmien kannatukset ovat: vihreät 9,1 (-0,6), vasemmistoliitto 7,9 (+0,1), kristillisdemokraatit 4,5 (-0,1), RKP 4,0 (-0,2)  ja muut 1,5 (+0,5) prosenttia.

(Verkkouutiset 27.11.2010)

Kari Harju-Autti Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi

Rovaniemen Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi valittiin yrittäjä Kari Harju-Autti.

Kunnallisjärjestön hallitukseen valittiin Antti Hietakangas, Isabelle Ballester, Sara Sundell, Maarit Airaksinen, Kaarlo Alaoja ja Seija Miettunen.

Kokoomus vaatii Rovaniemeä hillitsemään jatkuvaa kustannusten nousua, mutta silti turvaamaan kaupungin peruspalvelut.

Kokoomuksen kunnallisjärjestö vastustaa veronkorotuksia.

Toimivat markkinat vanhuspalveluissa

Peruspalveluiden turvaaminen käy Rovaniemen Kokoomuksen mukaan muuttamalla sopimusohjausta selkeästi kohti tilaaja-tuottaja-asetelmaa, jossa kaupungin oma tuotanto on samalla viivalla ulkopuolisen tuotannon kanssa.

Vain toimivat palvelumarkkinat ja kilpailu takaavat kohtuuhintaiset palvelut.

Kokoomuksen kunnallisjärjestön mielestä Rovaniemellä jo nyt toimivat palvelumarkkinat vanhuspalveluissa ja terveydenhuollossa.

Palvelusetelin laajamittainen käyttöönotto kuitenkin lisäisi asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia.

Kokoomus vaatii terävöittämään omistajaohjausta peruspalveluja tuottavissa kuntayhtymissä. Tuottavuuden parantamisvaatimus koskee kaupunkikonsernin kaikkia osia.

Rovaniemen tulee olla yhteistyökykyinen ja yhteistyöhaluinen kaikkien Lapin kuntien kanssa.

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän maahanmuuttoa. Se tarkoittaa monikulttuurisempaa Suomea. Se on erittäin myönteinen asia. Meidän on vain yhdessä huolehdittava, että monikulttuurisemman Suomen rakentaminen sujuu ongelmitta.

Väestömme vanhenee nopeasti ja tarvitsemme uusia tekijöitä tulevina vuosikymmeninä. Suomeen saa ja pitääkin tulla muualta töitä tekemään samoilla reiluilla pelisäännöillä kuin suomalaisten. Monikulttuurisuutemme kasvaa myös humaanin vastuunkannon myötä. Otamme Suomeen osuuden maailman sotien ja luonnonkatastrofien aiheuttamista pakolaisista. Myös turvapaikkaa saa täältä hakea. Autamme niitä, joiden henki tai turvallisuus on uhattuna vainon takia.

Myönteinen suhtautuminen ei saa olla sinisilmäisyyttä. Maahanmuuttokäytännöissä ja kotouttamisessa pitää käyttää maalaisjärkeä. Esimerkiksi turvapaikkakäytäntömme eivät saa houkutella perusteettomiin turvapaikkahakemuksiin. Muuten menetämme käsittelyaikaa ja paikkoja todellista ja suurempaa hätää kärsiviltä.

Meidän on järjestettävä laadukas ja riittävä koulutus kielen ja kulttuurimme saralla. Uusien suomalaisten pitää pärjätä yhteiskunnassamme. Se on kaikkien etu.  Myös suomalainen lainsäädäntö ja työelämän pelisäännöt koskevat kaikkia tänne tulevia. Samat oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat kaikille täällä asuville. Myös epäkohtiin ja väärinkäytöksiin on puututtava viivyttelemättä.

Harmaata taloutta torjutaan

Työmarkkinatkaan eivät ole nollasummapeliä, jossa tänne töihin tuleva veisi työn suomalaiselta. Byrokraattisen työvoiman tarveharkinnan sijaan onkin oleellisempaa valvoa, että Suomessa noudatetaan suomalaisia työehtoja.
 
Olemmekin keskittyneet harmaan talouden torjuntaan. Verohallinnon yhteyteen perustetaan harmaan talouden selvityskeskus ja talousrikosten käsittelyyn tulee ensi vuonna lisää resursseja. Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus otetaan käyttöön huhtikuussa 2011. Oppositiosta esitetyt väitteet, että hallitus tai Kokoomus haluaisi luoda ”kahdet työmarkkinat” ovat käsittämättömiä. Vaikka vaalit lähestyvätkin, joku tolkku pitäisi puheissa olla.

Autetaan oikeasti hädänalaisia

Kehitysyhteistyön määrärahoja on nostettu tällä vaalikaudella yli miljardiin euroon. Kaikkea hätää tai ongelmia voi poistaa lähtömaissa. On myös sellaisia maita, joiden kansalaisten vainoa ei kehitysavulla voida lopettaa. Aidosti suojelun tarpeessa olevalla ihmisellä on oikeus tulla Suomeen hakemaan turvaa. Järjestelmämme ongelmiin puuttumalla voimme keskittää resurssit eniten apua tarvitsevista huolehtimiseen.

Perheenyhdistämishakemukset ovat lisääntyneet nopeasti. Elokuussa päätöstä odotti lähes 5 000 pelkästään somalialaisten perhesidehakemusta. Viime vuonna somalialaisten perhesiteen perusteella tekemistä oleskelulupahakemuksista puolet todettiin perusteettomaksi. Järjestelmää muuttamalla karsimme perusteettomat hakemukset ja pystymme auttamaan aitoja tapauksia.

Lakia muutettiinkin tänä syksynä siten, että perheenyhdistäminen edellyttää jatkossa turvattua toimeentuloa jos perhe on muodostettu vasta Suomeen tulon jälkeen. Tavallisin tilanne on avioliiton solmiminen. Kasvattilapselta vaaditaan jatkossa luotettava selvitys siitä, että Suomessa oleskeleva perheenkokoaja on tosiasiallisesti ollut hänen huoltajansa. Oleskelulupaa perhesiteen perusteella ei myönnetä, jos perheenkokoajan oma lupa perustuu hänen antamiinsa vääriin tietoihin. Seuraava uudistus tulee koskemaan sitä, että perheenyhdistämisten matkakustannuksiin ovat oikeutettuja vain kiintiöpakolaisten omaiset.

Jotkut turvapaikanhakijat hävittävät passinsa, jotta hakemuksen käsittelyaika pitkittyisi. Turvapaikanhakijan oikeus työntekoon muuttui tavalla, joka kannustaa hakijoita esittämään passin tai muun matkustusasiakirjan. Vaikka uudistus hidastaa passitta saapuvien siirtymistä työelämään, se helpottaa viranomaisten työtä ja nopeuttaa hakemusten käsittelyä.

EU-kansalaiset eivät turvapaikan tarpeessa

Suomi katsoo EU-maat turvallisiksi lähtömaiksi, joten käytännössä kaikki hakemukset hylätään perusteettomina. Perusteettomienkin hakemusten jättäjille maksettiin ennen toimeentulotukea ja muita etuuksia. Johtuen useamman kuukauden käsittelyajoista, menettelyämme saatettiin käyttää perusteettomasti hyväksi. Hallituksen tehostustoimien ansiosta turvapaikkaa hakevat EU-kansalaiset saavat jatkossa päätöksen muutamassa päivässä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet EU-kansalaiset eivät enää saa toimeentulotukea ja muita vastaanottopalveluita. Tämä on viime kesästä lähtien vähentänyt EU-kansalaisten turvapaikkahakemuksia Suomeen.

Turvapaikanhakijoiden toimeentulotukea on muutenkin kohdistettu rahan sijasta ylläpitoon. Hallitus on muuttanut säännöksiä niin, että turvapaikanhakijat saavat suuremman osan toimeentulotuesta tavaroina ja palveluina, jolloin tuki voidaan paremmin suhteuttaa todelliseen tarpeeseen.

Maahanmuutto on myönteinen asia. Meidän pitää kuitenkin keskustella myös maahanmuuton ongelmista avoimesti. Vain siten ne voidaan korjata ajoissa. Monikulttuurisemman ja kansainvälisemmän Suomen rakentamiseksi on pidettävä maalaisjärki kädessä. Siten Suomesta voidaan tehdä suvaitsevainen ja moniarvoinen maa, jossa kaikkien on hyvä elää.

[Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 10.10.2010]

Kokoomus on kampanjoinut viime aikoina ympäristöteemojen puolesta.

On kysytty, onko tämä joku mainostoimiston keksimä kampanja, jolla yritetään kalastella Vihreiden äänestäjiä.

Kyse on siitä, että Kokoomus on epäonnistunut pahoin kertomaan uskottavasti omat ajatuksemme ympäristöpolitiikasta. Ympäristöprofiilimme on myös ollut aikaisemmin liian ohut.

Puolueessamme on pitkään ollut vahvoja ympäristöpoliitikkoja, kuten Pertti Salolainen ja Sirpa Pietikäinen.

Kansanedustajamme Sari Sarkomaan aloitteesta Suomessa on työsuhdematkalippu.

Myös koko EU:n Itämeristrategia on Kokoomuksen projektin tulos.

Olemme tässä hallituksessa tehneet todennäköisesti historian suurimman ekologisen verouudistuksen ja siirtäneet verotuksen painopistettä työstä ja työllistämisestä kulutukseen yhteensä kahden miljardin euron arvosta.

Verotusta on muutenkin muokattu ympäristöperusteiseksi päästöihin perustuvine auto-, ajoneuvo- ja työn alla olevine polttoaineveroineen.

Silti Kokoomus ei ole onnistuneet kertomaan ympäristövastuullista linjaansa uskottavasti.

Totta on myös se, että me olemme myös muuttuneet. Ympäristöasiat ovat meille entistä tärkeämpiä.

Ympäristövastuu ei ole vain ympäristöpolitiikkaa, vaan se on järkeviä, fiksuja valintoja, joita tekemällä kaikki voittavat: ympäristö, ihminen ja hyvinvointi.

Miksi me sitten kampanjoimme?

Siksi, että haluamme tuoda totuuden itsestämme esiin ja haluamme tuoda oman osaamisemme fiksun ympäristövastuun kantamiseen.

Haluamme tuoda markkinatalouden mukaan kantamaan vastuuta ympäristöstä. Toiseksi haluamme ihmiset mukaan kantamaan vastuuta.

Meitä ympäristöfiksuja suomalaisia on miljoonittain. Emme ole täydellisiä, mutta olemme halukkaita ja kyvykkäitä tekemään ympäristöfiksuja tekoja.

Niiden tekojen arvo täytyy tunnustaa, päästää ihmiset epätietoisuudesta omien valintojen merkityksestä ja kannustaa kantamaan oma kortensa kekoon.

Ympäristövastuun ei tarvitse olla kurjuuden harjoittelua eikä tuomiopäivän julistamista. Kaikesta ei tarvitse luopua, jos valitsemme oikein.

Ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikakäyttö ja ympäristön pilaaminen ovat ihmiskunnan ylivoimaisesti suurimmat uhat. Ne huolettavat meitä kaikkia. Siksi vihreällä on ainakin viisi miljoonaa eri sävyä. Ne ovat myös asioita, joissa maailman pitää toimia yhdessä. 

Kokoomuksen politiikka on ympäristöfiksua. Se tarkoittaa kunnianhimoisten vihreiden tavoitteiden asettamista sekä fiksuimpien ja toimivimpien keinojen avointa etsimistä niiden toteuttamiseksi. 

Kokoomuksella on kolme suurta tulevaisuuden tavoitetta:

1) Tehdä Suomesta hiiletön yhteiskunta. Siinä me olemme uskottavin puolueista, koska kannatamme kaikkia päästöttömiä energialähteitä.

2) Tehdä suomalaisista maailman ympäristötietoisin kansa, jossa jokainen kantaa osansa vihreissä talkoissa.

3) Tehdä Suomesta ympäristöteknologian suurvalta. Haluamme uusiutuvan energian tukimiljoonat investointeihin, joilla suomalainen tietotaito kasvaa maailmanlaajuisiksi vientituotteiksi. 

Suomen pitää näyttää esimerkkiä Euroopassa. Euroopan unionin on oltava ympäristö- ja ilmastopolitiikan edelläkävijä maailmassa. Edistyksellinen energia- ja ympäristöteknologia on maailmanmarkkinoiden ehkä nopeimmin kasvava liiketoimintapotentiaali.

Suomalaisen työn ja hyvinvoinnin edistäminen voidaankin hyvin yhdistää pyrkimykseemme maapallon pelastamiseen. 

Ilmastonmuutosta ei torjuta tuomiopäivän julistamisella.

Ympäristöfiksu politiikka on konkreettisia tekoja tuomitsemisen ja haaveilun sijaan. Ympäristöä ei pelasteta ilman meitä jokaista – tekojamme ja valintojamme.

Me uskomme ja luotamme ihmisiin.

Tervetuloa mukaan vihreisiin toivotalkoisiin.

Jyrki Katainen 

Katainen sanoi linjapuheessaan Jyväskylän puoluekokouksessa lauantaina, että laman laskun voi maksaa viidellä tavalla.

Näitä ovat työurien pidentäminen, valtion ja kuntien hallinnon ja palveluiden uudistus, talouskasvua vahvistavat verouudistukset, menosäästöt ja veronkorotukset.

- Politiikka on täynnä vaihtoehtoja. Voimme esimerkiksi valita, teemmekö reilun 15-20 vuoden päästä keskimäärin pari vuotta pidemmät työurat vai leikkaammeko tarpeettomasti julkisia menoja.

Haluan tehdä tämän selväksi: Kokoomus ei kannata tarpeettomia veronkiristyksiä, Katainen linjasi

Hänen mukaansa ne, jotka vastustavat työurien pidentämistä, tuottavuusohjelamaa ja talouskasvua vauhdittavia verouudistuksia, ajavat Suomea kovempiin veronkiristyksiin ja menoleikkauksiin.

- Meidän yksiselitteinen päämäärämme on se, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta myös tulevina vuosina, Katainen paalutti.

Katainen totesi, että verotuksella vaikutetaan luovuuden lisääntymiseen, sillä se voi olla joko luovuutta arvostava tai luovuutta lannistava elementti.

- Kannattaako tehdä lisätyötä? Kannattaako riskeerata sijoittamalla omat säästöt ja lainatut rahat liikeideaan, johon uskoo? Kokoomuksen vastaus näihin on kyllä, Katainen sanoi.

Hänen mukaansa verotuksen on kannustettava myös ympäristöfiksua käyttäytymistä. Silloin veroa maksetaan erityisesti ympäristön kulutuksesta ja terveydelle haitallisista tuotteista.

- Työn tekemisen ja teettämisen verotusta on alennettu tällä vaalikaudella yhteensä noin kahdella miljardilla eurolla.

- Vastapainoksi ympäristö- ja kulutusveroja on päätetty nostaa saman verran. Kyseessä on siis kahden miljardin euron ekologinen verouudistus. Tätä ekologista verouudistusta on jatkettava, hän vaati.

Katainen haluaa myös tehdä Suomesta hiilivapaan yhteiskunnan ja ympäristöteknologian suurvallan.

Keväällä 2010  ylioppilaskokeisiin osallistui 41 294 henkilöä, noin 260 enemmän kuin vuosi sitten. Tutkintonsa voi nyt saada valmiiksi asti 31 400 kokelasta, kun viime keväänä vastaava luku oli 31 800.

Tutkintoa hajauttamalla suorittavien kokelaiden määrä kasvaa yhä. Nyt heitä on 34 900, viime keväänä 34 500. Ylioppilastutkinnon kokeet voi suorittaa enintään kolmena perättäisenä tutkintokertana.

Yhdellä kerralla koko tutkintoa yrittävien määrä vähenee koko ajan. Tänä keväänä heitä on noin 3 000 eli kymmenen prosenttia kokelaista. Viime keväänä vastaava luku oli 3 400.

Tornion yhteislyseon lukion oppilas Jere Järlström kirjoitti yksitoista laudaturia. Hän rikkoi ylioppilaskoetuloksellaan aiemman Suomen ennätyksen, joka oli yhdeksän laudaturia.

Järlströmin laudatur-aineet ovat äidinkieli, pitkä ruotsi, pitkä englanti, lyhyt espanja, lyhyt ranska, kemia, maantiede, historia, yhteiskuntaoppi, biologia ja fysiikka. Lisäksi hän kirjoitti pitkästä matematiikasta toiseksi parhaan arvosanan eli eximian.

Järlström hajautti ylioppilastutkinnon kolmeen osaan. Ensimmäiset aineet hän kirjoitti viime keväänä ja viimeiset eli fysiikan, kemian, espanjan, äidinkielen ja englannin tänä keväänä.

"Olen yrittänyt tehdä kovasti työtä", Järlström perustelee menestystään.

"Ensimmäisen herätyksen" siitä, mihin pystyy, hän kertoo saaneensa, kun sai Haaparannan kielikoulusta parhaan todistuksen peruskoulun päätteeksi.

Ruotsin puolella olevasta Haaparannan koulusta Järlström siirtyi lukioon Tornioon.

Tulevaisuudensuunnitelmat ovat ainakin koulutuksen puolesta selvillä. Järlström hakee opiskelemaan kauppatieteitä Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun. Lisäksi hän on lähettänyt paperit vetämään ulkomaisiin yliopistoihin Australiaan, Hollantiin, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.

Ulkomaiset yliopistot hän kertoo valinneensa sen perusteella, että ne ovat kansainvälisellä ranking-listalla Helsingin yliopiston yläpuolella.

Perjantaipäivä Järlströmillä kuluu pitkälti haastattelupyyntöihin vastatessa.

Sen jälkeen "katsotaan, pitkääkö vähän kavereille soittaa, että mitäs tehtäis".

Ylioppilaaksi kirjoitti tänä keväänä 29 000 oppilasta. Noin 1 800 kokelasta hylättiin.

Ylioppilastutkintolautakunta on postittanut kevään ylioppilaskirjoitusten tulokset lukioihin tänään. Jokainen kokelas saa tietää tuloksensa omasta lukiostaan lukion ilmoittamasta ajankohdasta alkaen.

Pisterajat on julkaistu ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilla.

Keväällä 2010 tutkinnon suorittaneiden ylioppilaiden nimet julkaistaan verkossa 31. toukokuuta. Myös HS.fi julkaisee nimilistat tuolloin.

Kokoomus tuo puoluekokouksensa Rovaniemelle 2012

Kansallinen Kokoomus tuo puoluekokouksensa Rovaniemelle kesällä 2012. Kokoomuksen puoluehallitus päätti tulevasta kokouspaikasta lauantaina Espoossa.

Rovaniemi saa isännöidä Kokoomuksen puoluekokousväkeä nyt toisen kerran. Edellisen kerran kokoomuslaiset pitivät puoluekokouksensa Rovaniemellä kesäkuussa 1997.

Kokoomuksen puoluekokous kokoontuu kahden vuoden välein. Seuraava puoluekokous pidetään vajaan kuukauden kuluttua, kesäkuun 11.-13. päivinä Jyväskylässä.

Kokoomus ja kotihoidon kuntalisä

Rovaniemen koulutuslautakunnan puheenjohtaja Leena Aspegren (kesk.) purki kiukkuaan sen johdosta, ettei saanut kokoomuksen luottamushenkilöitä demokratian vastaisen manööverin taakse (UR 7.5.2010). Kommentoin vain asiakohtia.

Palautettakoon mieliin, että lapsen syntyessä ja kasvaessa vanhemmilla on oikeus erilaisiin Kela-etuuksiin. Sellaisia ovat äitiysavustus, vanhempainpäivärahat kuten äitiysraha, erityisäitiysraha, isälle maksettava isyysraha sekä vanhempainraha, isäkuukausi, lapsilisä, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki pienestä lapsesta. Lisäksi yhteiskunnan tukeen kuuluu subjektiivinen päivähoito-oikeus.

Perhe voi hakea Kelalta kotihoidon tukea, jos alle 3-vuotias halutaan hoitaa muutoin kuin kunnan järjestämässä päivähoidossa. Muutamat vahvat kasvukunnat ovat tukeneet tätä Kelan kotihoidon tukea omalla verorahalla. Näissä tapauksissa kuntien tavoitteena on ollut hankkia joustoa subjektiivisen päivähoito-oikeuden aikaansaamaan palvelu- ja investointitarpeeseen.

Mainittakoon, että ”Äitien mielenilmaus pe 7.5” kohdistui nimenomaan tähän Kelan kautta maksettavaan kotihoidon tuen korottamiseen, ei kotikunnan kassasta maksettavaan lisärahaan.

Puheenjohtaja Leena Aspegrenin (kesk.) vastuulleen ottama päätös, on ensinäkin koulutuslautakunnan luottamushenkilöiden itsensä laatima. Pohjaehdotusten tulee kuitenkin aina olla virkavastuulla laaditut ja muutosesitysten kohdalla tulee varmistua hyvän hallinnon mukaisesta toiminnasta.

Maallikoiden sorvaamassa päätöksessä on kiusallisella tavalla tulonsiirron tuntu. Nimittäin ilman ohjaavia rajoituksia jo nyt kotona vanhempien hoidossa olevat tulisivat saamaan kuntalisän. Tämä ei vähennä päivähoidon paikkoja, mikä oli kuitenkin valtuuston tarkoitus. Lautakunta on mahdollistanut sellaisenkin, että kuntalisä tupsahtaa tilille, vaikka kumpikaan vanhemmista ei lasta hoitaisi. Kokoomuksen luottamushenkilöt eivät voi olla tukemassa tämänkaltaisia ratkaisuja.

Lautakunnan päätös vaikuttaa varsin selvältä toimivallan ylitykseltä. Tästä osoituksena on koulutusjohtaja Leila Alaraudanjoen eriävä mielipide: ”Päätöstä kotihoidon kuntalisästä ei voida toteuttaa päivähoidon järjestämiseen käytettävissä olevan raamin puitteissa”.

Koulutuslautakunnan päätös on myös selvästi kaupunginvaltuuston päätöksen vastainen. Peruspalveluista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala käytti nk. otto-oikeutta ja siirsi koulutuslautakunnan päätöksen kaupunginhallituksen ratkaistavaksi.

Kaupunginhallitus pysytti voimassa Tuula Mäntymäen (kesk.) toimesta koulutuslautakunnan päätöksen ja sälytti samalla verorahoilla hoidettavaksi yllätyksellisen kuluerän. Onneksemme Kuntalaki on osannut varautua kuvatun kaltaiseen vastuuttomuuteen (90 §).

Kun luottamushenkilöillä ei näytä pysyvän mielessä julkisen hallinnon keskeisin toimintaperiaate, niin lienee hyvä siteerata Rovaniemen kaupungin internet – sivuston kohtaa päätöksenteko, ensimmäisen kappaleen ensimmäistä lausetta: ”Rovaniemen kaupungin hallinnossa ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto.”

Ulla Karvo, Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja

tiedote - ROVANIEMEN KYLIEN KOKOOMUS KEVÄTKOKOUS 2010

Rovaniemen tulee lisätä ostopalveluja

Kylien kokoomus kummastelee Rovaniemen poliittisten järjestöjen negatiivista suhtautumista palvelujen ostamiseen yksityissektorilta. Kaupunginvaltuuston päätöksellä on yksimielisesti syntynyt palvelujen hankintastrategia ja sen tulee ohjata kaikkien toimielinten ja virkamiesten työtä.

Kokoomuksen mielestä laadukkaita palveluja voidaan tuottaa kaupungin, yksityisten ja myös kolmannen sektorin toimesta. Tuotantokirjo mahdollistaa kustannusvertailuja ja tuo kuntalaiselle vaihtoehtoja.

Palvelutuotannon asiaperustein tapahtuva järkevä ulkoistaminen tukee kaupungin oman palvelutuotannon laatua ja laskee kaupungin kuluja. Hyvän palvelun laatukriteerit tulee kohdistaa samanlaisina sekä omaan tuotantoon että ostopalveluihin.

Kokoomuksen mielestä ostokriteerien tulee olla selkeät ja tarjouspyynnössä tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi kaupungin eri osa-alueelle kohdistuvaan tarjontaan. Ensisijaisesti oman palvelutuotannon ”yleiset työt” ulkoistetaan, koska niihin on tarjoajia.

Kevätkokouksen mielestä kaupungin tulee parantaa erityisesti tilaajan menetelmäosaamista. Kilpailutuksesta vastaavien viranhaltijoiden tulee panostaa kaupungin oman kilpailutusmenettelyn kehittämiseen, jotta se muuttuu tarjoajille selkeämmäksi, avoimemmaksi ja luotettavammaksi. Hyvinvointipalveluiden tulee ottaa oppia teknisen tuotannon kilpailutusosaamisesta.

Rovaniemen maaliskunnan kokoomuksena aiemmin toiminut yhdistys toivoo, että EU – rahoituksen asiantuntemuksessa pyrittäisiin entistä enemmän kokonaiskoordinaatioon.

Olisi hyvä tutkia mahdollisuuksia verkottua Rovaniemen kaupungin organisaation kautta.

Lisätietoja:

Kaarlo Alaoja pj. 040-5022752

Erkki Pääkkönen vpj. 040-8376946

Poikkeuksellisesti vain Kreikan hätälainasta puhuneella eduskunnan kyselytunnilla Jyrki Kataiselta kysyttiin, miksi Kreikan tilanteen vakavuuteen ei puututtu aikaisemmin.

Kysyjänä oli Päivi Lipponen (sd.). Hänen mukaansa Kreikalle käynnistettiin rikkomusseuraamusmenettely, "joka vaan sitten unohdettiin".

- Minun ministerinä ollessani tämä on ensimmäinen kerta ja silloin on puututtu. Tiedän, että 2005 Ecofin-neuvostolle raportoitiin, että Kreikassa on väärinkäytöksiä. Sitä en tiedä, miksi Ecofin-neuvosto ei silloin toiminut, Jyrki Katainen vastasi.

- Minä en ollut silloin ministerinä enkä hallituksessakaan. En osaa sanoa sitä, mutta silloin ensimmäisen kerran.

Ecofin-neuvosto on EU:n ministerineuvoston talous- ja raha-asioita kuukausittain käsittelevä neuvosto. Siihen kuuluvat maiden valtiovarainministerit.

Vuonna 2005 valtiovarainministereinä olivat ensin Antti Kalliomäki (sd.) ja syksystä 2005 alkaen Eero Heinäluoma (sd.). Kataisesta tuli valtiovarainministeri huhtikuussa 2007.

Leviämisen esto

Eduskunnan kyselytunti lainehti torstaina kiivaana. Pohjan loi SDP, joka 20 minuuttia ennen kyselytunnin alkua tiedotti haluavansa keskustella hallituksen kanssa Kreikka-paketin ehtojen tiukentamisesta.

SDP:n edustajat toistivat tämän viestinsä ja pankkien laittamisen vastuuseen kyselytunnilla lukuisia kertoja.

- Yleinen arvio on se, että se olisi suomalaiselle yhteiskunnalle, työpaikoille, ihmisille ja hyvinvointiyhteiskunnalle tuhoisampi kuin tämä toinen vaihtoehto, Jyrki Katainen sanoi.

- Tässä ei ole nyt kysymys siitä, että joku haluaisi pelastaa väärintekijät. Vaan kysymys on siitä, että Suomi osallistuu euromaiden joukossa lainoitusoperaatioon, joka toivon mukaan estää kriisin leviämisen ja sen seurausvaikutukset Suomeen.

Väärä todistus

Kyselytunnin alkupuolelle antoi ylimääräistä väriä vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Yksi myrsky syntyi, kun Arhinmäki sanoi Kreikasta informoidun edellisen hallituksen pääministeri Matti Vanhasta (kesk). ja valtiovarainministeri Heinäluomaa.

- Semmoinen tieto, joka Arhinmäellä tuntuu olevan, että Suomen Kreikan-suurlähettiläs olisi usea vuosi sitten kertonut, millainen konkurssi Kreikkaan on tulossa, on kyllä huomattavaa liioittelua, etten sanoisi peräti aika lailla väärä todistus, Eero Heinäluoma kuittasi.

Vanhanen sanoi Arhinmäen pankkiväitteitä "vahvaksi mielipiteeksi".

Kokoomuksen Kimmo Sasi löi lisää löylyä sanomalla, että SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen syyllisti suomalaisia eläkeläisiä ja eläkerahastoja lainan antamisesta Kreikalle.

"Moni voi kertoa"

Eero Heinäluoman ja Erkki Tuomiojan (sd.) Kimmo Sasi naljaili aina olleen sitä mieltä, että vakaus- ja kasvusopimusta pitää soveltaa joustavasti.

- He ovat varmaan Kreikassa tänä päivänä hyvin suosittuja, koska he antoivat Kreikan velkaantua, Kimmo Sasi sanoi.

Jacob Söderman (sd.) kysyi, onko euroalueella enää mitään toivoa. Jyrki Katainen sanoi uskovansa niin,  kunhan sääntöjä vain tiukennetaan.

Valtioiden velkasummaa ei ole tarkastettu tai pidetty niin tärkeänä Kataisen mukaan "jostakin ihme syystä".

- Siitä moni voi kertoa omia kokemuksiaan omilta ministerikausiltaan, miksi näin on ollut, hän heitti.

- Mutta uskonpa, että tämän kriisin jälkeen tämmöista löperyyttä ei haluta.

Niinistön mielestä tästä talouskriisistä tullaan ulos vain merkittävin rakenneuudistuksin.

- Meillä on viime aikoina keskitytty hyvinvoinnin jakamiseen, ei sen luomiseen, hän toteaa Nykypäivän haastattelussa.

Niinistön mielestä julkisessa keskustelussa on viljelty sangen valikoivaa tulkintaa siitä, mitä 1990-luvulla tapahtui.

- Kehyskeskustelujen yhteydessä lähes koko poliittinen kirjo totesi, että viime laman virheitä ei toisteta.

Niinistön mielestä kommenteista heijastuu tarkoitushakuinen historiankirjoitus. Tuon laman vaikutukset rakenteisiin olivat selvästi rajumpia kuin mitä nyt on koettu.

- Meillä oli kokonaisia teollisuusaloja, jotka eivät olleet tottuneet kilpailuun. Yksi sellainen oli vaateteollisuus. Sieltä kadonneet työpaikat eivät tulleet koskaan takaisin.

Lama-ajan valtiovarainministeri perääkin tarkempaa selvitystä tuon ajan "virheistä".

- Vuonna 1995 Suomen julkinen talous oli EU:n heikoin. Työttömyys oli Espanjan jälkeen korkeimmalla, ja kilpailukykytutkimuksissa oltiin tusinasarjaa.
Sitten nyt "virheistään" paljon parjattu hallitus ryhtyi toimiin.

- Vuonna 2001 kansantalous oli Irlannin ohella EU:n nopeimmin kasvava, julkinen talous vahvin ja kilpailukykyrankkaus oli ykkönen, Niinistö kiteyttää.
Nämä virheetkö nyt halutaan välttää, hän kysyy.

Niinistöä närkästyttää, että valtion nopeaa velkaantumista pidetään nyt merkkinä vastuullisuudesta. Hänen mielestään ilmassa on sellaista asennetta, että koko julkisen talouden kestävyyskysymys halutaan sivuuttaa.

- Siitä ei suurta huolta tunnu olevan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja lehterinväki

Kaupunginvaltuusto on jälleen kerran kokoontunut päättämään asemakaavoista ja kaavamuutoksista. Nyt vuorossa on vuonna 2006 alkanut asemakaavamuutos, koskien K-Citymarketin laajennusta ja parkkitalon asemakaavamuutosta.

Perusteluina uudelle asemakaavalle ja kolmelletuhannelle (3 000) uudelle kerrosneliölle on esitetty kaupan toimintojen kehittäminen ja toimintaedellytysten turvaaminen. Lisäksi lisärakennusoikeudella vastattaisiin ajoittaisiin pysäköintiongelmiin uudella paikoitusalueella – paremminkin paikoituskerroksella.

Asemakaava on ollut julkisesti nähtävillä ja mielipiteissä on korostunut huoli liikenteen lisääntymisestä johtuvista haitoista ja lisärakentamisen rumuudesta, joiden vuoksi jo asukasviihtyvyys vähentyy. Liikenteellisessä selvityksessä on osoitettu, että suuryksikön esitetty laajentaminen tasapuolistaa Rovaniemen taajama-alueen suuryksikköverkkoa. Ja näin ollen liikenteelliset vaikutukset jäävät vähäisiksi.

Hyvät valtuutetut

Lähtökohtaisesti asemakaavalla määritellään kunkin alueen käyttötarkoitus, sekä ohjataan rakentamista. Siinä voidaan esittää rakennusten ja pysäköintialueiden sijainti, mitoitus, rakennusten korkeus, kerrosala, julkisivumateriaalit ja kattomuoto. Kaavasta riippuen jopa räystäslinjan korkeusasema, ääneneristysmääräykset, väestönsuojelutapa ja julkisivun väritys.

Nyt käsittelyssä olevassa asemakaavassa EI OLE erikseen määritelty julkisivumateriaaleja tai sen väritystä. Näin ollen PELKO uusista hyvänhuonoista esimerkeistä parkkitaloista on oikeutettu, jopa aiheellinen.

Kokoomuksen valtuustoryhmä hyväksyy esitetyn asemakaavamuutoksen, mutta esittää päätösesitykseen lisättäväksi / pontena, että varsinaisessa rakennuslupavaiheessa edellytetään korkeatasoista kaupunkikuvallista ratkaisua ja vastaavuutta esitettyjen havainnekuvien kanssa.

Jukka Mäyrä

P.S. Jukan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti

Eduskunnan tilinpäätöksen mukaan eduskunnan menot kasvoivat edellisvuodesta ainoastaan 0,7 prosenttia, mikä kasvu johtui pelkästään palkkamenojen 7,3 prosentin kohoamisesta.

Vieläkin paremmalta luvut näyttävät, kun niitä verrataan viime vuodelle budjetoituihin menoihin. Talousarvioon nähden parlamentin menot olivat 8,9 miljoonaa euroa pienemmät.

Tilinpäätöksen sanoma on puhemies Sauli Niinistön (kok.) jo moneen kertaan peräänkuuluttama: ellei eduskunta kykene pitämään menojaan kurissa, se ei voi uskottavasti myöskään tehdä päätöksiä, joiden perusteella kansalaisten edellytetään toimivan samoin.

Pitää itse elää kuin opettaa.

Kansanedustajat – lähinnä oppositio – järjestivät helmikuussa valtiopäivien avajaisiksi turhan episodin, jossa Niinistölle osoitettiin mieltä vetämällä häneltä tuki puhemiehen vaalissa. Syynä oli juuri Niinistön kulukuuri.

Tempauksesta johtuen Niinistön osakkeet vain nousivat.

Kansanedustajien palkkio-, kulukorvaus- ja kotimaan matkamenot olivat viime vuonna 20,3 miljoonaa euroa. Tässäkin summassa on vain 0,7 prosentin lisäys edellisvuoteen.

Samalla kun edustajien matkustamismenot ovat pysyneet aisoissa, ne ovat olleet myös aiempaa vähemmän suurennuslasin alla.

Poikkeuksiakin valitettavasti näköjään ilmenee. Parlamenttien välisen liiton kongressiin Bangkokissa viime viikolla osallistunut Kimmo Kiljunen (sd.) on julkisuudessa olleiden tietojen perusteella ilmoittanut omavaltaisesti jatkavansa virkamatkaa ensi viikkoon saakka ja vierailevansa muun muassa Burmassa ja Bhutanissa.

On käsittämätöntä, että kansanedustaja käyttää IPU-kokousta varten myönnettyjä matkustusvaroja omapäisesti ja ilman erillistä valtuutta henkilökohtaiseen matkusteluun.

Kovin erikoista on sekin, että kansanedustaja jatkaa matkailuaan, vaikka hänen vapautuksensa eduskuntatyöstä päättyi jo viime lauantaina.

(Verkkouutiset)

TULEVAISUUS Foorumi 

Sunnuntaina

11.04.2010 klo 17.00 - 20.00 Rovaniemellä

Hotelli SantaClaus Congress Center

Ilmottautumiset Kari Harju - Autti 0400 398 262

 http://www.rovaniemenkokoomus.fi/yhdistykset/rovaniemen_kokoomus_ry/

Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto (Kok.) ei pidä järkevänä, että Rovaniemellä olisi vain päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Autto haluaisi myös varapuheenjohtajille aikaa perehtyä kaupungin asioihin.

Keskusta on kertonut kannattavansa päätoimista kaupunginhallituksen puheenjohtajaa. Tämä on käytössä muun muassa Turussa. Valtuuston puheenjohtaja Heikki Autto (kok) ei pidä järkevänä, että kaupungissa olisi vain yksi päätoiminen poliittinen päättäjä.

- Pidän järkevänä, että tällöin lähdetään hakemaan ratkaisua, jossa kaupunginhallituksen puheenjohtajan tueksi valittaisiin laajempi päätoimisten tai osa-aikaisten päättäjien joukko, Autto sanoo.

Tämä voisi tarkoittaa puheenjohtajan lisäksi myös päätoimisia kaupunginhallituksen varapuheenjohtajia, jotka voisivat toimia myös suurimpien lautakuntien puheenjohtajina.

Lisää valtaa kansan valitsemille päättäjille

Rovaniemellä on jo pitkään pohdittu hallintojärjelmän muuttamista parlamentaarisempaan suuntaan. Esillä on ollut suoralla kansanvaalilla valittava pormestari, valtuuston valitsema pormestari tai päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Asiaa on valmistellut valtuustoryhmien puheenjohtajista koostuva hallintosääntötyöryhmä.

Suoran kansanvaalin kaupunginvaltuusto jo tyrmäsi mutta jäljellä on vielä keskustelu valtuuston valitsemasta pormestarista tai päätoimisesta kaupunginhallituksen puheenjohtajasta. Tavoitteena on lisätä poliittisten päättäjien valtaa ja vastuuta kaupungin johtamisessa.

Liikaa konsensusta

Heikki Autto arvostelee Rovaniemen kaupunginhallitusta myös liiallisesta konsensushakuisuudesta. Asioita vatvotaan hallituksen iltakouluissa niin kauan, että yksimielisyys syntyy. Tämä hidastaa päätöksen tekoa ja hallitus ei saa tehtyä valtuustolle esityksiä.

- Tärkeintä on se, että päätöksiä syntyy ja asiat menevät eteenpäin. Ei pidä jäädä loputtomiin hiomaan sitä, että saataisiin täysi yksimielisyys. Demokratiaan kuuluu se, että enemmistö päättää, Autto sanoo.

Rovaniemen kaupungihallitus esitti, että ensi maanantain valtuuston kokous perutaan päätettävien asioiden vähyyden vuoksi. Valtuuston puheenjohtaja Autto ei tätä hyväksynyt. Valtuuston kokouksien päivämäärät on sovittu vuodeksi eteenpäin ja kaupunginhallituksen tehtävänä on valmistella asioita ja tuoda niitä tasaisena virtana valtuuston päätettäväksi.

- Huomio tulee kiinnittää siihen, että päätösten valmistelu ja kaupunginhallituksen toiminta on suunnitelmallista ja jäntevää koko valtuustokauden osalta, Autto sanoo.

(Lapin Radio/Tapio Räihä 18.3.2010)

Hyvinvointivaalit

Tulevat vaalit ovat harvinaisen tärkeät suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen näkökulmasta. Koulujen, päiväkotien, terveyskeskusten ja vanhustenhoidon tulevaisuus ratkaistaan sillä, kenen vaihtoehtoon Suomen talouden kuntoon saattamiseksi äänestäjät antavat luottamuksensa.

Kokoomus puhuu taloudesta ainoastaan välineenä jokaisen suomalaisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Siksi talous on laitettava kuntoon valtaisan elvyttämisen jälkeen.

Ilman vahvaa taloutta Suomessa ei ole hyvinvointia. Elvytys piti julkisia investointeja, työpaikkoja ja kotimaista kysyntää käynnissä, kun vienti ja verot romahtivat kansainvälisen talouskriisin kurimuksessa. Elvytysvelkaantuminen on saatava hallitusti pysähtymään talouden lähdettyä kasvuun.

Kokoomuksen vaihtoehto velkaantumisen pysäyttämiseksi on sosiaalisesti kestävin ja oikeudenmukaisin. Haluamme tehdä mahdollisimman paljon pehmeillä keinoilla, jotta vältämme kovia keinoja.

Pehmeitä keinoja ovat työurien pidentäminen tulevina vuosikymmeninä, julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen sekä talouskasvua vauhdittavat verouudistukset. Nämä kaikki myös kasvattavat hyvinvointimme kakkua.

Kovia keinoja ovat veronkiristykset ja menoleikkaukset. Ne paitsi tuntuvat kovimmin arjessa, myös supistavat hyvinvointimme kakkua. Ne puolueet ja tahot, jotka vastustavat näiden pehmeiden keinojen käyttöä, kannattavat siis menoleikkauksia ja veronkiristyksiä. Tämän me haluamme suomalaisille vaaleissa kertoa.

Kerromme siis kaunistelematta mikä on tilanne. Annamme myös vääristelemättä vaihtoehdon, miten suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan. Tarkoituksenamme on jatkossakin luvata vähiten, mutta pitää se minkä lupaamme. Me suomalaiset pärjäämme kyllä, kun rohkenemme toimia oikein.

Sarkomaa: SDP on halunnut naamioidun lukukausimaksun

SDP on aivan erityisesti tivannut Kokoomukselta koulutuksen maksuttomuudesta. Ihan varmoja ei voida kuitenkaan olla SDP:n kannasta tai tavoitteesta.

On hyvä kysyä, mitä mieltä SDP asiasta oikeasti on, Sari Sarkomaa kysyy.

Helsinkiläiskansanedustaja Sarkomaa muistuttaa Verkkouutisten blogissaan, että SDP:n Kalevi Sorsa -säätiön raportissa ehdotettiin korkeasti koulutetuille lisäveroa maksuksi saadusta koulutuksesta ja sen tuomista hyödyistä.

Kyseessä olisi naamioitu lukukausimaksu, joka tulisi kaikille korkeakoulutetuille, niin yliopistoista kuin ammattikorkeakouluista valmistuneille, Sari Sarkomaa katsoo.

SDP:n säätiön raportissa tätä hänen mielestään tyrmistyttävää ehdotusta perusteltiin tasa-arvon edistämisellä.

On täysin mahdotonta nähdä mitään tasa-arvoista siinä, että kireän tuloverotuksen lisäksi korkeasti koulutetut, usein opintovelalliset, sosiaalityöntekijät, diplomi-insinöörit ja opettajat maksaisivat korotettua veroa lähes loppuikänsä.

Ehdotus on kaiken oikeudentajun vastainen ja täysin päinvastaista siihen, mitä hyvän tulevaisuuden rakentaminen Suomessa edellyttää, Sarkomaa katsoo.

Perussuomalaiset ovat saamassa suurilta puolueilta huimasti lisää uusia äänestäjiä, kertoo Iltalehti.

Puolue olisi lehden kyselyn mukaan jopa kaksinkertaistamassa äänisaaliinsa vuoden 2007 eduskuntavaaleista.

Lehden Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä tiedusteltiin, mitä puoluetta suomalaiset äänestäisivät, jos seuraavat eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.

Kyselyyn vastanneista 75 prosenttia sanoi aikovansa äänestää samaa puoluetta kuin viimeksikin. 17 prosenttia aikoi antaa äänensä eri puolueelle.

Viisi prosenttia keskustaa viimeksi äänestäneistä aikoo kyselyn mukaan äänestää seuraavaksi kokoomusta. Vihreitä äänestäneistä kahdeksan prosenttia aikoo seuraavaksi tukea vasemmistoliittoa ja samoin kahdeksan prosenttia SDP:tä.

Tutkimukseen haastateltiin 5 300 ihmistä helmikuun alussa.

Suomi on avoin, viennistä erittäin riippuvainen talous.

Tullihallituksen uusimman tilaston mukaan maamme vienti tammikuun ja toukokuun 2009 välisenä aikana laski 37 prosentilla edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Kansainvälisen talouden taantuma vaikuttaa tätä kautta myös kunkin suomalaisen kotikuntaan. Yrityksiltä kerättävät yhteisöverotuotot ovat monissa kunnissa romahtaneet. Taantumasta johtuvat lomautukset ja työttömyyden kasvu näkyvät niin ikään kuntien verotulojen vähentymisenä.

Jo nyt ensi vuoden budjettiin sisältyy kuntataloutta parantavia päätöksiä lähes 600 miljoonan euron edestä. Valtiovarainministeriön pohjaesityksessä on muun muassa kuntien valtionosuuksiin tehty 2,7 prosentin kustannustason tarkistus.

Kuntaministeri Mari Kiviniemi on ilmoittanut esittävänsä budjettiriihessä vielä 200 miljoonan lisäpanostusta kuntatalouteen. Hallitus käsittelee elokuun loppupuolella pidettävässä riihessä yhteisesti keinoja kuntatalouden vahvistamiseksi.

Tilanteessa, jossa Suomen valtio ottaa 13 miljardia euroa uutta lainaa ensi vuonna, on selvää, että kunnat joutuvat tekemään myös osaltaan vaikeita talouspäätöksiä.

Kukin kunta on oman taloustilanteensa paras asiantuntija. Elvyttävien investointien toteuttamiseksi voi olla paikallaan ottaa lainaa.

Selvää on, että jokaisen kunnan tulisi jatkuvasti tarkastella palvelujensa laatua ja kustannuksia. Lihavina vuosina kuntien menot kasvoivat tuloja enemmän eikä monessakaan kunnassa kerätty puskureita huonompia aikoja varten.

Osassa kuntia joudutaan väistämättä korottamaan verotusta. Kunnallisen veroprosentin lisäksi kunnat voivat vaikuttaa valtion määräämissä rajoissa kiinteistöverotukseensa.

Hallitus on keväällä tehnyt päätöksen kiinteistöveron vähimmäis- ja enimmäisprosenttien korottamisesta vuodesta 2010 alkaen.

Lue lisää http://www.kokoomus.fi/ajankohtaista/?x17780=1841891

Häkämies seuraa tänään taisteluharjoituksia Sarriojärvellä, jossa mukana on myös saksalaisia helikoptereita. Lappi sopiikin hänen mukaansa oivallisesti helikopteriharjoitteluun.

Taantuma soikentaa jokaista euroa. Myös puolustusvoimissa on edessä entistä tiukemmat ajat. Puolustusministeri Jyri Häkämies vakuuttaa kuitenkin, että koko maan puolustamiselle on olemassa yhä vahva kannatus.

Häkämies sanoo, että lappilaiset voivat olla rauhallisella mielellä. Rovaniemen ja Sodankylän varuskuntia ja Lapin lennostoa ei uhkaa mikään.

– Jääkäriprikaati on koko maan puolustamisen ikoni ja Lapin lennostolla on ilmapuolustuksessa keskeinen rooli, hehkutti keskiviikkona Rovaniemelle piipahtanut ministeri.

Häkämies oli illalla lappilaisten tentattava keskustan kahvilassa. Väkeä oli saapunut paikalle tupa täyteen. Kansalaisilla ei ollut ministeriltä kuitenkaan juuri mitään kysyttävää.

Häkämies sen sijaan hehkutti pohjoisen kirkkaita tulevaisuudennäkymiä, kaivoshankkeita ja niiden mukanaan tuomia liikennehankkeita.

Missä kaivos, siellä rata, oli Häkämiehen viesti. Hän korostaa kuitenkin, että vaikka valtio tukee kaivoshankkeita ratoja rakentamalla, on kaivoshankkeiden ensin konkretisoiduttava. Mitään ratoja ei lähdetä tekemään mahdollisesti turhaan.

Se ei tarkoita kuitenkaan pessimismiä. Häkämies kertoo nähneensä vertailuja, joissa Kolari on se kunta, jolla uskotaan olevan maassa positiivisimmat tulevaisuudennäkymät.

Valtuustoaloite Ounasvaaran Liikuntapuisto Oy:n kehittämisestä Rovaniemen kaupungin vastuulliseksi Ounasvaaran kehittämisorganisaatioksi

Valtuustoryhmä Kansallinen Kokoomus ja Suomen Kristillisdemokraatit jätti valtuuston puheenjohtajalle seuraavan aloitteen:

”Ounasvaaran Liikuntapuisto Oy:stä kehitetään Rovaniemen kaupungin vastuullinen Ounasvaaran kehittämisorganisaatio. 

Perustelut:

KOK +KD - valtuustoryhmä toteaa, että valtuustolle tiedoksi annettu Ounasvaaran 2 kehittämissuunnitelma antaa hyvät lähtökohdat Ounasvaaran kehittämiseen. 

Pyydämme kaupunginhallitusta toimimaan siten, että nyt paperimuodossa oleva Ounasvaaran Liikuntapuisto Oy herätetään toimintaan ja siitä muodostetaan Rovaniemen kaupungin vastuullinen

Ounasvaaran kehittämisorganisaatio, minkä toimintaan otetaan mukaan alueen yrittäjien edustajat.”

Päätös: "Aloite päätettiin lähettää kaupunginhallituksen valmisteltavaksi."

... Neljä vuotta myöhemmin kaupunginhallitus 8.2.2010 klo 14.00.

Rovaniemen Kehitys Oy:

Uuden kaupungin myötä on päätetty, että samalla toimialalla toimivien kaupungin omistamien yhtiöiden määrää tullaan vähentämään. Toimeksiannon mukaisesti Napapiiri - Syväsenvaara Oy ja Ounasvaaran Liikuntapuisto Oy on sulautettu 31.1.2007 Napapiirin Maja Oy:öön, jonka uudeksi nimeksi on tullut Napapiiri - Ounasvaara Oy, minkä jälkeen Ounasvaaran matkailu- ja elinkeinokehittäminen on vastuutettu tälle yhtiölle.

Napapiiri-Ounasvaara osakeyhtiö fuusioitiin vuoden 2010 alusta Rovaniemen Kehitys Oy:öön, jonka sisaryhtiönä on myös kaupungin Matkailu- ja Markkinointiosakeyhtiö. Näin on pyritty saamaan samaan organisaatioon kaikki matkailusta ja elinkeinojen kehittämisestä vastaavat yhtiöt. Tämä järjestely takaa voimavarojen taloudellisen hyödyntämisen. Alueen toimijoiden näkökulmasta on eduksi, kun on yksi ja selkeä keskustelukumppani alueen kehittämisessä.

Kaupungin toimintojen organisoinnissa on ollut tavoitteena vähentää eri yhtiöiden määrää ja keskittää samanlaiset toiminnot päällekkäisyyksien karsimiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että valtuustoaloitteessa mainittuna kehittämisorganisaationa toimii nyt Napapiiri-Ounasvaara Oy.

Esitys    Kaupunginjohtaja Mauri Gardin:

Kaupunginhallitus merkitsee Rovaniemen Kehitys Oy:n lausunnon tiedoksi ja saattaa sen aloitteen tekijöille ja valtuustolle tiedoksi.

Lisätietoja                                 toimitusjohtaja Juha Seppälä

                                                   puh 0400 377 595

                                                   etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi

Rovaniemen kaupunginvaltuusto 18.1.2010

Arvoisat kaupunginvaltuutetut, arvoisa kaupunginjohto ja henkilöstö, hyvät naiset ja herrat

Kiitos luottamuksesta. Haluan muutamalla sanalla nostaa esiin alkaneen vuoden tärkeimpiä kysymyksiä kaupunginvaltuuston työskentelyn näkökulmasta.

Rovaniemi kasvaa rivakkaa tahtia. Vielä näillä hiihtokeleillä tulee kaupungin väestö ylittämään 60 000 asukkaan rajan ja vuoden päästä viiden vuoden ikään varttunut uusi Rovaniemi on tilastollisessakin mielessä suuri kaupunki suomalaisessa mittakaavassa.

Uuteen kokoluokkaan kasvaminen vaikuttaa suoraan myös kaupunginvaltuuston työskentelyyn, kun jatkossa rovaniemeläiset valitsevat itselleen 59 valtuutettua toteuttamaan perustuslain tarkoittamaa kuntalaisten itsehallintoa. Tämä on kuitenkin vain tekninen yksityiskohta.

 Paljon merkittävämpiä vaikutuksia kaupungin tasaisella ja ennakoitua nopeammalla kasvulla on kaupungin infrastruktuuriin. Uusille kodeille tarvitaan paikkoja ja uusien kotien lämmittämiseen tarvitaan energiaa.

Näiden positiivisten haasteiden parissa valtuutetuilla riittää työtä, jotta tahtotilamme kanavoituu oikein kaavoitussuunnitelmaa ja energiapoliittista ohjelmaa valmisteltaessa ja lopulta niistä päätettäessä.

Aivan konkreettisina asioina valtuuston tulee mielestäni kiinnittää erityistä huomiota kaupungin keskustaajaman osayleiskaavoitukseen, sekä energiayhtiön valmistelemaan Mustikkamaan biovoimalaitosinvestointiin.

Nämä suuret hankkeet luovat parhaalla mahdollisella tavalla onnistuessaan erinomaisia edellytyksiä Rovaniemen kehitykselle. Rovaniemellä nostokurjet heiluvat onneksi myös talouden taantumasta huolimatta muun muassa Haltikin ja metsähallituksen Pilkkeen työmailla, ja myös kaupanalan investointeja toteutuu haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Hyvä näin.

Kun talouden nousu uudelleen toden teolla alkaa, on Rovaniemellä oltava kaavoituksen puolesta valmiudet ottaa vastaan paljon uusia investointeja.

Viimekädessä valtuustolla on valta päättää, mitä ja minne Rovaniemellä voidaan rakentaa, joten myös vastuu kaupungin kehityksestä on tältä osin meillä.

Kaupunki voi tulevaisuudessakin kasvaa vain menestyvien elinkeinojen imussa. Elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelu ja myös kaikki ne yksittäiset toimenpiteet, joilla Rovaniemen osalta Lapin mahdollisuuksista tehdään totta, ovat ilman muuta valtuuston huomion kohteena.

Valtuuston selostustilaisuudessa torstaina saimme informaatiota matkailun ajankohtaisista näkymistä. Matkailu on vain yksi esimerkki kehittyvästä elinkeinosta, jonka osalta kaupunki voi hyvällä päätöksenteolla lisätä sekä kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä, ja samalla myös parantaa elinkeinon kilpailukykyä: matkailun kyseessä ollessa esimerkiksi liikuntapaikkoja kehittämällä ja erilaisten tapahtumien järjestämistä tukemalla.

Tässä tärkeässä roolissa on tänä vuonna muun muassa valtuuston päätettäväksi valmisteltava liikuntapoliittinen strategia.

Demokratian vahvistamiseksi ja päätöksenteon parantamiseksi tulee kasvavan kaupungin pystyä tarkastelemaan myös hallintonsa toimintaa. Viisi vuotta uutta Rovaniemeä tarkoittaa myös kuntien yhdistymissopimuksen päättymistä.

Tämän vuoden ehkä tärkein kysymys onkin, miten valtuusto haluaa asetella kaupungin hallinnon ja päätöksentekojärjestelmän vastaamaan alkaneen vuosikymmenen haasteisiin niin, että hyvinvointipalveluiden turvaaminen ja Rovaniemen menestys saavat päätöksentekoprosessilta parhaan mahdollisen tuen.

Valtuuston vuosi lähteekin todenteolla käyntiin helmikuussa järjestettävällä seminaarilla, josta saamme toivottavasti hyviä eväitä jatkotyötä varten, kun tämän vuoden aikana luomme linjaukset päätöksentekojärjestelmän tulevaisuudesta.

Pormestari, väestöperusteiset lautakunnat, valtuuston valiokunnat ja koko sopimusohjausjärjestelmä pääsevät toivottavasti reippaasti arvioitavaksi valtuuston ja valtuustoryhmien toimesta, jotta lopulta voimme yhdessä löytää meille parhaiten sopivan hallintomallin: Rovaniemen mallin, joka toivottavasti kohoaa tulevaisuudessa positiiviseksi esimerkiksi hyvästä ja toimivasta päätöksenteosta sekä nimenomaan kuntalaisten lähtökohdista toimivasta hallinnosta ja palveluiden järjestämismallista.

Rovaniemi on kasvanut Lapin pääkaupungiksi Kemi- ja Ounasjokien varsilla sillanrakentajana. Niin kuin maakuntamme suuret joet kohtaavat kotikaupunkimme keskustassa, on Rovaniemi luontainen kohtaamispaikka myös Lapin ihmisille. 

Päätöksenteon areenoilla maakuntamme pahimmiksi umpisolmuiksi ovat viimevuosina muodostuneet terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon uudistamiseksi kaivatut päätökset, jotta laadukkaat terveyspalvelut voidaan turvata kaikille yli 180 000 lappilaiselle myös tulevaisuudessa.

Toivon, että Rovaniemi omalla toiminnallaan antaa mahdollisimman vahvan tuen ja on osaltaan saattamassa uudelleen liikkeelle Lapin liiton tekemää työtä, sen etsiessä ratkaisumallia kaikkien lappilaisten terveydenhuolto ja sairaanhoitopalveluiden turvaamiseksi.

Rovaniemelle on luontaista toimia sillanrakentajana. Ja tässä asiassa sillanrakentajia todella tarvitaan. Valtuustolla onkin kaikki syyt toivoa kaupunginhallitukselta reippaita ja toivottavasti pikaisia esityksiä siitä, miten terveyspalveluiden turvaamisessa päästään mahdollisimman hyvin eteenpäin.

Näillä parilla ajatuksella haluan toivottaa meille kaikille menestyksekästä valtuustotyötä vuonna 2010.

Rovaniemen matkailu ja Ounasvaaran kehittäminen

Matkailu on yksi Lapin ja myös Rovaniemen kärkitoimialoista. Kansallisen Kokoomuksen valtuustoryhmä on huolestuneena seurannut Rovaniemen matkailun kuvaa ja ennen kaikkea sen kehittämistä.

Hyväksyessään matkailustrategian 18.12.2006, Rovaniemen kaupunginvaltuusto asetti tavoitteet vuoteen 2016 asti. Tämän jälkeen valtuusto ei ole saanut selvityksiä ko. strategian toteuttamisesta, etenemisestä eikä sen muutostarpeista.

Sen sijaan kaupunginhallitus 2008 antanut matkailupäällikönlausunnon, jossa oli todettu, ettei hyväksyttyä matkailustrategiaa ei ole siinä vaiheessa syytä muuttaa.

Matkailun kestävä kehitys merkitsee myös pitkäjänteistä, kokonaisvaltaista ja kaikkien osapuolten tasa-arvoista osallistumista kehittämistyöhön, jossa kaupungilla on merkittävä osuus esim. kaavoituksessa ja infrastruktuurin rakentamisessa sekä alueen matkailun asiakaspalvelusta ja markkinoinnista.

VALTUUSTORYHMÄ KYSYY:

”Miten Rovaniemen kaupungin toimesta ohjataan Rovaniemen alueen matkailun kehittämistä, infrastruktuuria ja innovaatio toimintaa?”

kts. tarkemmin tämä sivusto "Valtuustoryhmä".

Vuodet vilisevät silmissä, kun pari päivää sitten astuimme uudelle vuosikymmenelle. Aloitin tuona hetkenä myös Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Olo tuntuu erittäin nostalgiselta, ikäänkuin itse alkaisi rakentamaan enemmän omalta tuntuvaa uutta vuosikymmentä.

Joulun ja uuden vuoden vietin leväten, mutta nyt on tullut aika toimia. Uusi kunnallisjärjestön hallitus on erittäin laaja-alainen, jossa tieto, taito ja tuoreus kohtaavat. Tältä uudelta pohjalta meidän on myös vastattava tämän vuosikymmenen mahdollisuuksiin. Haluan erottaa näistä erityisesti kaksi tarkastelun saraa: poliittisen toiminnan kehittämisen ja politiikan kehittämisen. Ensimmäinen kattaa laaja-alaisesti toimintatapamme, painottaen suhdetta muihin Rovaniemellä toimiviin puolueisiin. Tässä kirjoituksessa kuitenkin keskityn enemmän politiikkasisällön kehittämiseen.

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestö on luonut valtuuston suunnittelukaudelle politiikkaohjelman, jonka johdonmukainen toteuttaminen on myös tämän vuoden toiminnan lähtökohta. On huomattavaa, että osa politiikkaohjelman tavoitteista ovat tulleet ongelmallisemmiksi talouden laman myötä. Ohjelmaan kirjattu tavoite kiinteistöihin kohdentuvan verorasitteen keventämisestä näyttää yhä kaukaisemmalta. Varsinkin kun viimeiset talousasioiden käsittelyt ovat vain nostaneet kunnallisveroa Rovaniemellä.

Kuntataloudessa voimmekin huomata, että nopeasti kasvava ikääntyvä väestö ja talouden hidas elpyminen tulevat pitämään tietyt keskusteluaiheet kahvipöydässä. Kokoomus on Rovaniemellä tehnyt mielestäni oikein vaatiessaan vanhustenhuollon ja kouluverkkorakenteen uudistamista. Näiden toimien avulla olisimme voineet välttää merkittävän osan nyt tehdyistä veronkorotuksista. Tulevaa vuotta aloitellessa on kuitenkin tärkeää, että Kokoomus niin valtakunnallisesti kuin Rovaniemelläkin osaa tulkita ajan henkeä. Talouskysymyksissä aion pysyä realistisena idealistina. On tärkeää, että myös Kokoomus havaitsee veronkorotuksien valoisat puolet. Tulevana vuonna tulen kuitenkin tavoittelemaan asumiselle ja investoinnille selkeästi keveämpää verotusta. Tämä on myös kehityssektori meille kokoomuslaisille, kun etsimme uudelle vuosikymmenelle parempaa poliittista toimintaa myös muiden puolueiden kanssa. Muuten jäämme yksin, ja hiekkalaatikolla on yksin tylsä leikkiä.

Kuntataloudesta haluan erilleen lohkaista vielä Barents-kehittymisen, jossa minusta koko Lapissa ja Rovaniemellä ollaan jo myöhässä. Venäjällä tapahtuvat suuret, jopa valtavat investoinnit Murmanskin alueella, ovat jäämässä Pohjois-Lapin kunnilta sivusuun. Esimerkiksi suuret öljyalueet vaativat ympärilleen huomattavan infrastruktuurin, jonka luomisessa Lapin kunnilla ja yrityksillä on huomattavia mahdollisuuksia. Kun katsomme uudelle vuosikymmenelle, olen varma tämän alueen painoarvon noususta.

Vuoden alusta aion tarttua myös liikunnallisiin kysymyksiin. Kaupungissa tarvitaan uusia toimia kaikenikäisten liikunnan edistämiseksi. Vastikään Oulussakin toteutettiin merkittävä selvitys nuorten oma-aloitteisten lajien, kuten parkourin ja skeittaamisen, kehitystarpeista. Hyvä liikunnallinen edistäminen ei meinaa pelkästään sitä, miten kaupungin suuressa omistuksessa olevat opistot tai liikuntatilat parannellaan, tai mitä Ounasvaaralle rakennetaan, jos rakennetaan. Olemme ikään kuin ikuisuuskysymysten purkissa, jossa laaja liikunnallisten tarpeiden kehittäminen jää keskitasoiseksi ja liikunnan osuus terveyttä edistävänä toimena huomioimatta. Ammattiurheilu ja urheiluimagon edistäminen ovat kysymyksiä erikseen, enkä aio tarttua niihin tässä kirjoituksessa.

Teknisellä alalla Rovaniemellä on parantamista. Paineet tällä puolella kohdistuvat eritoten Rovaniemen keskustaan ja kaupunkialueelle. Tuntuu ehkä jopa harmilliselta sanoakin, että kaavoituksen ja arkkitehtuurin puolesta muutokset ovat hankalia. Lähivuosien pääteemoina pidän kuitenkin kaupunkialueen kerroskorkeuden korottamista sekä julkisivutyöryhmän painoarvon korostamista kaavoitettaessa. Lapin Kansassakin esiin noussut julkisivutyöryhmän tärkeys osui naulalla kantaan. Jo pelkästään Rovaniemen matkailuimagon takia on tärkeää, että kaupungin julkisivun kehittämisessä toimitaan ennakkoluulottomasti. Me näytämme niin hyvältä ja huonolta kuin itse haluamme.

Toni Onatsu
Puheenjohtaja
Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestö

Kuntatalous ei pelastu pelkällä tuottavuuden parantamisella

(Kuntaliitto tiedottaa 30.11.2009) Tehostaminen ei yksin riitä pelastamaan hyvinvointipalveluja ja ratkomaan kuntatalouden ongelmia todetaan Kuntaliiton tuoreessa raportissa. 

- Kaupungit peräävät realismia tuottavuuskeskusteluun ja syystä. Tuottavuuden avulla voidaan saavuttaa taloudellista hyötyä ja tuottavuuden nostamista tarvitaan entistä enemmän hitaammassa talouskasvussa, mutta sen avulla ei ratkaista kuntien koko talousongelmaa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne korostaa.

Eheät ja selkeät kaupungit palvelevat paremmin

Raportti on koottu kaupunkien tuottavuusyhteyshenkilöiden ryhmätyönä ja siinä on ollut mukana 19 suurinta kaupunkia.

Raportin mukaan kunnat voivat nostaa tuottavuuttaan palveluverkkoja harventamalla ja keskittämällä palvelut toimivampiin, suurempiin yksiköihin. Samalla voidaan sulkea heikosti tuottavia ja vähän käytettyjä palvelupisteitä.

- Kuntalainen saa parhaan ja tehokkaimman palvelun, kun se on helposti saavutettavissa. Kuntien päättäjät voivat vaikuttaa saavutettavuuteen esimerkiksi kaavoituksella.

- Kun palveluiden tarvitsijoiden määrä, terveysasemat, kirjastot jne. mitoitetaan yhteensopiviksi ja yhdellä kertaa alueiden suunnittelun yhteydessä ollaan oikealla tiellä.

Toimiva johtaminen takaa suunnitelmallisuuden

Kuntaliiton tuore raportti käy läpi tuottavuuskysymyksiä mm. johtamisen, sähköisen asioinnin ja hankintojen näkökulmasta.

Lisätietoja:
Risto Parjanne, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto,

Terveisiä vuosien takaa

Rovaniemellä viralliset juhlallisuudet keskittyivät kaupungintalon pihalle Kansalaistorille, missä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto toivotti muutamalle sadalle paikalle kerääntyneelle parempaa ja turvallisempaa uuttavuotta.

– Vaikka päivä on ollut surullinen, on uusi vuosi kuitenkin aina koettu myös mahdollisuutena muutokseen, mahdollisuutena parempaan.

Hän myös siteerasi 50 vuotta sitten puikoissa ollutta valtuuston puheenjohtaja Tuure Saloa, joka kaupungin perustamisjuhlassa lähetti terveisiä nuorisolle 50 vuoden päähän:

– Kertokaa ensiksikin silloisille nuorille, että Rovaniemen kaupungin perustajat uskoivat vapaaseen isänmaahan. Kertokaa heille, että Rovaniemen kaupungin perustajat uskoivat Lapin valoisaan tulevaisuuteen.

– Kertokaa heille, että Rovaniemen kaupungin perustajat uskoivat oman kaupunkinsa tulevaisuuteen. Kertokaa, että Rovaniemen kaupungin perustajat lupasivat tehdä parhaansa, jotta he voisivat luovuttaa kauniin asuinpaikkansa valmiimpana ja parempana uudelle sukupolvelle.

Uuden vuoden juhla 31.12.2009 – Rovaniemen kaupungin tervehdys – Heikki Autto

Arvoisat kaupunkilaiset, hyvät naiset ja herrat - ladies and gentleman

Uutta vuotta otetaan tänä vuonna Suomessa vastaan tämän päivän traagiset tapahtumat meidän jokaisen mieltä painaen. Vaikka päivä on ollut surullinen, on uusi vuosi kuitenkin aina koettu myös mahdollisuutena muutokseen, mahdollisuutena parempaan. Toivon, että tämä vuodenvaihde nostaa surun keskeltä myös toivon turvallisemmasta huomisesta.

Tasan viisi vuosikymmentä sitten tunnelma oli toivorikas, kun eläköön- huudot kajahtivat kaupunkioikeudet saaneen Rovaniemen kunniaksi. Rovaniemestä tuli virallisesti kaupunki juhlallisten menojen saattelemana ja suuren väkijoukon hurratessa. Ikiaikaisesta kauppapaikasta pohjoisen suurten jokien risteyksessä oli kasvanut monien vaiheiden jälkeen kaupunki, josta tuli myös koko laajan Lapin tärkein keskus. Lapin läänin hallinnollisena keskuksena kauppala oli toiminut jo vuodesta 1938 ja nyt lääni sai Rovaniemestä virallisen kaupungin pääkaupungikseen.

Exactly fifty years ago the Rovaniemi municipality received its status as a city. A great crowd was joyfully cheering as Lapland got its own capital city a half a century ago.

Silloinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tuure Salo pyysi lähettämään terveisensä rovaniemeläisille nuorille viidenkymmenen vuoden kuluttua. Näin puheenjohtaja Salo tiettävästi puheessaan lausui:

Kertokaa ensiksikin silloisille nuorille, että Rovaniemen kaupungin perustajat uskoivat vapaaseen isänmaahan. Kertokaa heille, että Rovaniemen kaupungin perustajat uskoivat Lapin valoisaan tulevaisuuteen. Kertokaa heille, että Rovaniemen kaupungin perustajat uskoivat oman kaupunkinsa tulevaisuuteen. Kertokaa, että Rovaniemen kaupungin perustajat lupasivat tehdä parhaansa, jotta he voisivat luovuttaa kauniin asuinpaikkansa valmiimpana ja parempana uudelle sukupolvelle.

Vuodet ovat vierineet - lait ja käytännöt muuttuneet, vaakunat vaihtuneet ja kuntarajat liikkuneet. Puheenjohtaja Salon sanat ovat kumminkin ajattomia.

Me tämän päivän suomalaiset uskomme vapaaseen isänmaahan, aivan kuten uskoivat vanhempamme ja isovanhempamme maatamme rakentaessaan ja sen puolesta taistellessaan.

Meidän tämän päivän lappilaisten on myös helppo uskoa maakuntamme valoisaan tulevaisuuteen. Maaperämme malmit, luontomme kauneus ja metsiemme rikkaudet luovat perustan, jolle maailman parhaan koulutuksen saanut väestö pystyy uutteralla työllä ylläpitämään menestyvät elinkeinot ja hyvinvoivan yhteiskunnan tulevaisuudessakin.

Ja me tämän päivän rovaniemeläiset saamme omin silmin todistaa kuinka kaupunkimme kasvaa ja kehittyy. Uuden Rovaniemen syntyessä neljä vuotta sitten saatiin kotiseudullemme valettua aivan uudenlaista tulevaisuuden uskoa, joka on näkynyt kaupunkimme nopeampana kasvuna, kuin kukaan osasi ennustaa. Kotikaupunkimme tulee saavuttamaan jo tulevana vuonna 60 000 asukkaan koon ja tilastokeskuksen ennusteen mukaan Rovaniemi kasvaa jo 2030-luvulla yli 70 000 asukkaan kaupungiksi. Me tämän päivän päättäjät voimmekin hyvillä mielen luvata vuorollamme luovuttaa kauniin asuinpaikkamme valmiimpana ja parempana tuleville sukupolville.

The new year brings always new opportunities. For the city of Rovaniemi the future looks bright and the opportunities the nature and the landscape of Lapland brings to us are almost endless. I wish you all the best luck and all the happiness for the year 2010.

Näillä sanoilla haluan toivottaa meille kaikille onnea ja menestystä vuodelle 2010.

Kohottakaamme kolminkertainen eläköön huuto isänmaalle ja Rovaniemen kaupungille.

ELÄKÖÖN, ELÄKÖÖN, ELÄKÖÖN.

UNICEF lippu nostettiin kaupungintalon edustalle salkoon 31.12. klo 13.00, Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autton puhe (31.12.2009)

Hyvät naiset ja herrat

Tänään nostamme kaupungintalon salkoon Unicefin lipun juhlistamaan Rovaniemen Unicef kaupunkikumppanuutta vuonna 2010. Lipun vaihto edellisen kaupunkikumppani Raaseporin kanssa tapahtui kumppanuusvuoden suojelijan Joulupukin avatessa joulukauden Napapiirillä marraskuun lopussa ja nyt vuodenvaihteesta nostamme lipun salkoon merkiksi siitä, että vahti on vaihtunut.

Tänä talvena on paljon muisteltu sitä, kun nuori itsenäinen Suomi joutui 70 vuotta sitten Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi. Suomen selviytyminen itsenäisenä sodasta, ja kehitys sodan jälkeen, on ollut maailmanhistoriassa huomattava menestystarina. Rovaniemen tarina osana Suomen kansan kohtaloita on ollut kuitenkin vielä dramaattisempi kotiseutumme jäätyä täysin maailmansodan jalkoihin 65 vuotta sitten. Rovaniemelle onkin erityinen kunnia saada toimia Unicefin kaupunkikumppanina, koska juuri Rovaniemen ja Lapin lasten auttaminen oli nykymuotoisen Unicefin ensimmäisiä avustushankkeita. Nyt on meidän vuoromme auttaa.

Rovaniemen ja Unicefin kumppanuusvuoden lähtökohtana on Unicefin toiminnan maailman laajuinen tavoite saada eri tahot toimimaan lapsen edun hyväksi. Tämä onkin erittäin tärkeä viesti ja tavoite meille päättäjille ja kaikille rovaniemeläisille, sillä lapsen edun ensisijaisuus ei välttämättä ole vielä meilläkään kaikessa toiminnassa itsestäänselvyys.

Joka tapauksessa lapsissa on tulevaisuus aivan samalla tavalla täällä meillä kuin maailmallakin ja niinpä Unicef kumppanuusvuodessa tulee olla yhtä lailla kysymys meidän oman toimintamme parantamisesta lasten edun huomioon ottamisessa, kuin avun keräämisestä ja antamisesta heikommassa asemassa oleviin maihin.

Hyvän asian puolesta yhdessä toimimisella on toivottavasti myös tervettä me-henkeä nostava vaikutus meissä rovaniemeläisissä ja laajemminkin lappilaisissa. Reilun kuudenkymmenen vuoden aikana olemme yhteen hiileen puhaltamalla onnistuneet nousemaan avunsaajasta auttajaksi. Tuota samaa yhteisöllistä henkeä Suomessa tarvitaan jatkossakin.

Tärkein yksittäinen tekijä Suomen menestyksen takana on ollut panostaminen koulutukseen. Hyvä koulutus on mahdollistanut osaamisen lisääntyminen ja elinkeinojen kehittymisen niin, että olemme pystyneet turvaamaan hyvinvoinnin kaikille suomalaisille.

Koska lapset ja koulutus ovat yhteiskunnan tulevaisuuden kulmakivet, on Rovaniemen Unicef kaupunkikumppanuusvuoden avustuskohteeksi valittu koulutuksen tukeminen. Keräämämme varat suunnataan Unicefin Schools for Africa hankkeeseen, jonka tavoitteena on turvata koulutie jopa 6,5 miljoonalle lapselle kohdemaissaan ja sitä kautta luoda tulevaisuuden toivoa kokonaiselle maanosalle. Vaikka avustushankkeen tavoite tuntuu mittakaavassaan lähes käsittämättömän suurelta, tuo meille puolestaan toivoa tieto siitä, kuinka paljon pienelläkin lahjoituksella voi saada aikaan.

Esimerkiksi koulutarvikkeet yhdelle oppilaalle Mosambikissa maksavat 7 euroa. Pulpetti ja tuoli Malawissa 25 euroa. Viiden päivän täydennyskoulutus yhdelle opettajalle Ruandassa 97 euroa. Ja ei vain pelkän koulun, vaan koko ympäröivän yhteisönkin elämän paremmaksi muuttavan kaivon rakentaminen Malawissa maksaa noin 3500 euroa. Meidän näkökulmasta kohtuullisella avulla pystytään saamaan paljon hyvää aikaan.

Ja tähän mahdollisuuteen rovaniemeläiset ovatkin jo tarttuneet, kun yrityksille tarjottiin mahdollisuus välittää hyvän tahdon viestiä yhteistyökumppaneilleen lähettämällä joulutervehdys sähköisesti. UNICEF2010 joulukorttikampanjaan osallistui useita yrityksiä ja kampanja tuotti yhteensä 3300€.

Lapin maakuntakirjasto on puolestaan haastanut rovaniemeläiset mukaan auttamaan kutomaan 52 metriä pitkäksi aiottua Unicef huivia. Huivi on aikanaan tarkoitus huutokaupata ja näin kertyneet varat ohjata Afrikan koulujen rakentamiseen.Näiden kahden esimerkin kaltaisin ja monin muin tavoin Rovaniemen kaupunki haastaa tulevan vuonna järjestöt, yritykset, yksityiset kaupunkilaiset ja muut yhteistyötahot mukaan osallistumaan UNICEF- kaupunkivuoteen. Unicefin lippu on tänään nostettu merkiksi tästä haasteesta ja muistuttamaan meitä jokaista siitä, että lapsissa on tulevaisuus.

Heikki Autto 31.12.2009

Hallituspuolueista kokoomus saa kansalta enemmän hyviä arvosanoja kuin keskusta onnistumisestaan hallituksessa, kertoo tuore HS-Gallup.

Enemmistö haastatelluista, 55 prosenttia, antaa kokoomukselle joko erittäin tai melko hyvän arvosanan onnistumisesta maan hallituksessa.

Selvästi alle puolet väestöstä, 42 prosenttia, antaa jonkinasteista kiitosta keskustalle, ja liki joka toinen arvioi keskustan onnistuneen maan hallituksessa enemmän tai vähemmän heikosti.

Kokoomuksen ja keskustan osalta muutokset ovat pieniä verrattuna aiempiin kyselyihin.

Suurin muutos aiempaan tilanteeseen on vihreillä.

Edellisessä mittauksessa melko huonona tai erittäin huonona Anni Sinnemäen johtamaa puoluetta piti 31 prosenttia kansasta, nyt liikutaan 40 prosentissa.

Muutos on oleellinen myös vihreiden hallituspolitiikkaa hyvänä tai erittäin hyvänä pitävien joukossa, kun pudotus on ollut 55 prosentista 43 prosenttiin.

Puheenjohtaja, työministeri Anni Sinnemäki arvioi, että vihreiden suosiota ovat horjuttaneet viimeaikaiset hallituksen päätökset, jotka liittyvät ympäristöpolitiikkaan ja luonnonsuojeluun.

Aluehallinnon uudistuksessa ympäristöhallinto siirrettiin työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen, ja lisäksi syksyllä vihreät olivat mukana hyväksymässä hotellin rakennushankkeen keskelle Pallaksen kansallispuistoa.

HS-Gallupissa kysyttiin myös, miten oppositiossa oleva Sdp on onnistunut omassa politiikassaan.

Alle kolmannes kansalaisista pitää Sdp:n oppositiopolitiikkaa onnistuneena. Selvä enemmistö, 57 prosenttia, antaa Jutta Urpilaiselle ja muulle puolueväelle enemmän tai vähemmän heikon arvosanan.

Suhtautuminen Sdp:n oppositiopolitiikkaan ei kuitenkaan ole enää muuttunut puolueen kannalta huonompaan suuntaan.

Suomen Gallup kysyi tutkimuksessaan, minkä arvosanan kansa antaa hallitukselle ja oppositiolle onnistumisesta tehtävässään.

Tutkimus tehtiin 7.–17. joulukuuta. Tutkimuksessa oli 1 002 puhelinhaastattelua. Tutkimuksen otos edustaa maan 15 vuotta täyttänyttä väestöä.

Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä

Perintöveroa on kevennetty – ei kiristetty

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestö keskusteli syyskokouksessaan kaupunkistrategiasta. Vertailupohjana käytettiin Oulun vastaavaa prosessia ja saavutettua lopputulosta. Kunnallisjärjestö arvioi Oulun strategian olevan tehokkaampi, koska se sisältää konkreettisia tavoitteita.

Syyskokouksen mielestä kaupunkistrategiassa yhdistyvät eri aikavälien tavoitteet. Kunnallisjärjestöä huolestuttaa se, että Rovaniemen kaupunkistrategia on rakennettu varsin lyhyelle välille. Tavoiteilmaisut ovat pyöreitä ja niiden mahdollinen saavuttaminen jää siten epäselväksi. Kokoomuksen mielestä Rovaniemen tulisi arvostaa strategiaprosessia ja lopputuloksen selkeää ilmaisua enemmän.

Rovaniemi on opiskelijakaupunki, ja strategiassa tulee olla selkeitä painotuksia ja tavoitteita nuorten kaupungin suuntaisesti. Lapin pääkaupungin kansainvälisyys painotukset ovat samoin osa strategiailmaisujen pyöreyttä, mitä kokoomuksen kunnallisjärjestö pitää huolestuttavana.

Esimerkkinä kansainvälisyyden heikentymisestä voidaan pitää painotuksen puuttumista Barents-alueen yhteistyön laajentamisesta. Rovaniemi ja Lappi on jäämässä jälkeen Norjan ja Ruotsin pohjoisille kaupungeille.

Kokoomuksen Rovaniemen Kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi valittiin Toni Onatsu (21 v.). Puheenjohtaja Onatsu edustaa Lapin kokoomusnuoria. Hallitukseen valittiin Kari Harju-Autti, Seija Miettunen, Erkki Pääkkönen, Laura Ylinampa, Kauko Vartiainen, Rauni Salo, Kaarlo Alaoja, Tuija Kuusisto, Teemu Oivo ja Antti Hietakangas.

”Kaikenikäisille kuntalaisille on tarjottava liikuntapaikkoja, jossa he voivat parantaa kuntoaan ja viettää aikaa ystäviensä kanssa. Liikuntapakkojen kuntoon laitto on parasta ennalta ehkäisyä terveydenhuollon kuormittamisen kannalta. Nuorten käyttöön taas etenkin koulujen pihat on saatava kuntoon”, Rovaniemen Kokoomusnaisten puheenjohtaja Seija Miettunen sanoo.

Kokoomusnaiset tutustuivat syyskokouksessaan tiistaina Rovaniemellä Nuori Suomi Ry:n valtakunnalliseen selvitykseen, jonka mukaan vain neljäsosa yläkoulupihoista mahdollistaa riittävän välituntiliikkumisen. Pääosa niin päiväkoti- kuin yläkoulupihoista kaipaa liikuntamahdollisuuksien kehittämistä.

”Vuoden 2010 valtionavustusten hakuaika päättyy vuoden lopulla. Nyt on Lapinkin kunnissa syytä toimia: mikäpä se parempi investointi talousongelmien keskellä kuin investointi lasten ja nuorten hyvinvointiin”, totesivat Kokoomusnaiset syyskokouksessaan.

Kokoomusnaisten mielestä Rovaniemen nuorten liikuntapaikkojen epäkohtien korjaamisen lisäksi kaupungin tulevan liikuntapoliittisen ohjelman tulisi sisältää kaikenikäisten omaehtoisen liikunnan tukemista ennaltaehkäisevässä mielessä. Esimerkiksi eläkeläisille ja työttömille tulisi antaa alennettuun hintaan, ellei jopa maksutta, pääsy liikuntapaikkoihin. Työelämässä mukana oleville liikuntaseteli-järjestelmä on Kokoomusnaisten mielestä kannattava.

Rovaniemen Kokoomusnaisten syyskokous valitsi yhdistyksen puheenjohtajaksi Seija Miettusen sekä hallituksen jäseniksi Jaana Granathin, Raili Kerolan, Tuija Kuusiston, Merja Peltosen ja Meeri Toivasen.

Verojen nousua hillittävä Rovaniemellä

Rovaniemen kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että Rovaniemen veroprosenttia nostetaan 0,5 %:lla, joka tarkoittaa noin neljää miljoonaa euroa kaupungin kassaan. Näin ollen saavutetaan 20 %:n maaginen veroprosenttiraja, joka alkaa jo vaikuttaa negatiivisesti kaupungin houkuttelevuuteen. Lisäksi, kun kiinteistöveroja nostetaan samalla, kaupungin imago kärsii.

Verojen nostoja perustellaan sillä, että verotulokertymä heikentyy nykyisestä ja että palvelut on turvattava. Kuitenkin on otettava huomioon, että Rovaniemi tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut huomattavasti kalliimmalla kuin 15 vertailukuntaa. Me rovaniemeläiset maksamme 0,75 veroprosenttiyksikön verran enemmän samoista palveluista kuin samaa kokoluokkaa edustavat muut kunnat. Tämä tarkoittaa käytännössä noin kuutta miljoonaa euroa. Syynä on se, että Rovaniemi on hyvin laitosvaltainen kaupunki ja palvelut tuotetaan liian suurelta osin omana tuotantona.

Kokoomuksen ryhmä on pyrkinyt esittämään kaiken aikaa rakenteellisia muutoksia kaupungin taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Muut ryhmät ovat mieluummin lähteneet veronkorotusten linjalle. Hyvänä esimerkkinä päätöksenteon nurkkakuntaisuudesta antaa Rautiosaaren palvelukodin lakkauttamiskeskustelu. Käyttötalouteen säästöjä aikaan saavaa päätöstä ei poliittisesti pystytty tekemään virkamiesten hyvän selvityksen pohjalta. Kokoomus jäi asiassa yksin, ja tulevina vuosina edessä on vielä yli kolmen miljoonan euron perusparannusinvestointi kyseiseen kiinteistöön.

Kokoomuksen ryhmä ei lähtökohtaisesti ole kannattanut veronkorotuksia, mutta hallituksessa esitimme 0,25 prosenttiyksikön korotusta. Säästöjä olisi löydettävissä kehittämällä kouluverkostoa ja sosiaali- ja terveyssektoria, mutta päätöksenteko on hidasta. Hitaus syö kaiken aikaa kutistuvia varoja.

Esitimme palvelusetelin käytön laajentamista, ja tämä myös hyväksyttiin budjettikirjaan. Näin valinnan mahdollisuudet kasvavat, ja avataan mahdollisuuksia uusille palveluntarjoajille esimerkiksi kylien alueilla.

Hyväksyimme hallituksessa tehdyn esityksen lisärahoituksesta omaishoitoon ja kotipalvelun kehittämiseen. Näillä toimenpiteillä katsomme voitavan vähentää laitosvaltaisuutta. Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti ottaen toivottava linja. Kaupunginjohtaja löysi tähän rahoituksen valtionosuuksia nostamalla.

Suunnitelmavuodet 2011 - 2013 perustuvat suurelta osin vuoden 2010 menotasoon. Samalla logiikalla ensi vuoden budjetti olisi kokoomuksen ryhmän mielestä tullut rakentaa menorakenteeltaan lähemmäksi kuluvan vuoden budjettia. Tulevina vuosina on odotettavissa jälleen uusia veronkorotuksia.

Jotta jatkuvilta veronkorotuksilta vältyttäisiin, nyt olisi aika löytää oikeita toimenpiteitä rakenteiden muutoksiin. Suuri mahdollisuus avautuu, kun henkilöstön eläkkeelle siirtyminen lisääntyy lähivuosina. Oikein mitoitetulla ja hyvin suunnitellulla henkilöstöstrategialla voidaan saada isoja muutoksia aikaan. Kaikkea ei tarvitse tuottaa omana palveluna, vaan muunkinlaisillekin vaihtoehdoille tulee avata mahdollisuudet.

Ulla Karvo (kok)
valtuustoryhmän pj.

Kylien kokoomus varoittaa kyläpolitikoinnin paluusta

Kaupunginhallituksen enemmistö kieltäytyi Rautiosaaren palvelukodin aseman uudelleenarvioinnista. Rovaniemen kylien kokoomus kysyi vuosikokouksessaan, merkitseekö tämä kyläpolitikoinnin palaamista Rovaniemen kaupungin päätöksentekoon.

Rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä siitäkin huolimatta, että ratkaisut saattavat koskettaa syvällisesti perinteisen paikallisuuden rakenteita. Tarvitaan toimivaa ja keskinäiseen luottamukseen perustuvaa yhteistyötä erilaisten palveluja tuottavien tahojen kesken.

Kokousväen mielestä kolmen vuoden puheille rakenneuudistuksista ei ole katetta, koska kaupungintaloutta yritetään oikaista kunnallisveron korottamiskierteen kautta. Yhdistyksen mielestä kuntalaisilta perittäviä vesimaksuja ei tule käyttää kaupungintalouden kattamiseen.

Syyskokous toteaa Rovaniemen olevan voimakkaasti laitos- ja kuntapainotteinen palvelujen järjestäjä. Toimintatapa tuottaa vuositasolla melkein yhden veroprosentin eli noin 6 miljoonaa euroa kalliimman lopputuloksen kuin vertailukelpoisten kuntien tapa tuottaa samat palvelut.

Rovaniemen maalaiskunnan kokoomuksena aiemmin toiminut yhdistys ei halua uuden kaupungin kokoomuksen suostuvan veronkorotusten kierteeseen ilman takeita taloutta tervehdyttävistä ratkaisuista.

Halloween-puuhaa kouluikäisille syyslomalaisille 19.10. kirjastolla

Lastenliitto Lappi ry järjestää kouluikäisille syyslomalaisille maksuttoman Halloween-puuhahetken Rovaniemen kirjastolla maanantaina 19.10. klo 14-16. Puuhahetkessä askarrellaan lapsille omat naamarit ja tutustutaan Halloween-perinteisiin. Lopuksi puuhahetken aikaansaannoksista kootaan Halloween-lastentaidenäyttely kirjastolle syyslomaviikoksi (vko 43). Mukaan mahtuu 15 lasta. Lapset ilmoitetaan kerho-ohjaaja, kasv. yo Anne Frantille puhelimitse 040-7005950 pe 16.10. mennessä.

Lastenliitto Lappi ry on Kansallisen Lastenliiton piirijärjestö. Lastenliiton jäseneksi voit liittyä osoitteessa http://www.lastenliitto.fi/. Jäsenmaksu on 7 euroa vuodessa. Jäsenet saavat alennuksia Lastenliiton kerhoista.

**************************
Kansallinen Lastenliitto ry on vuonna 1972 perustettu lapsi- ja varhaisnuorisojärjestö. Kansallinen Lastenliitto ry on Kokoomuksen läheisjärjestö. 

Liiton tarkoituksena on vaikuttaa ja osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun lasten ja nuorten hyvän elämän edellytysten luomiseksi.

Liitto toimii vanhemmuutta tukevana, osallisuutta edistävänä ja elämyksiä tuottavana järjestönä, järjestämällä toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Toimintamuotoina ovat mm. kerhot, leirit ja retket.

Arvojamme ovat oman elämän hallinta, erilaisuuden hyväksyminen ja vastuuntuntoisuus.
**************************

Lapin Kokoomusnuorten puheenjohtajana jatkaa vuonna 2010 piirin nykyinen puheenjohtaja yhteiskuntatieteiden ylioppilas Toni Onatsu. Seuraavalle vuodelle Onatsu odottaa vahvaa järjestövuotta, jonka katseet ovat pienempien paikkakuntien yhdistyksien kehittämisessä sekä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

”Pienempien paikallisyhdistysten toimintavalmiuksien kehittäminen on aivan ehdotonta eritoten Kemi-Tornio -alueella, mikäli haluamme tavoitella toista kansanedustajaa Lapista seuraavissa eduskuntavaaleissa”, toteaa puheenjohtaja Toni Onatsu.

Lapin piirihallitus kävi vuosikokouksessaan läpi suuren nuorennusleikkauksen. Vuoden 2010 hallituksessa ei ole ketään yli 23-vuotiasta. Vuoden 2010 varapuheenjohtajaksi valittiin niin ikään yhteiskuntatieteiden ylioppilas Tuomas Stöckel. Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin Juulia Pietilä, Joonas Knuutila, Riikka Setälä, Tomi Tuominen sekä Tiia Turunen.

Eduskunnan kyselytunnilla tällä viikolla nostettiin esiin kolmannen sektorin tukityöllistäminen ja sen turvaaminen. Lastenliitto Lappi pitää ehdottoman tärkeänä, että järjestöjen toimintaa ja mahdollisuuksia työllistää tuetaan jatkossa yhä enemmän. Ministeriössä on parhaillaan lausuntokierroksella lakiesitys, jossa työllistämiseen annettavaa palkkatukea rajoitetaan joko euromäärissä tai prosentuaalisesti. Tällöin vaarassa voi olla useita kymmeniä tuhansia kolmannen sektorin työpaikkoja.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden saatavuutta pitäisi pystyä kehittämään. 1990-luvun laman aikana näiden ryhmien peruspalveluita leikattiin, eikä heikennyksiä ole täysin korjattu laman jälkeisinä vahvan talouskasvun vuosina. Nyt elämme uutta taantumaa, jonka aikana on entistä tärkeämpää pitää huolta lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja turvata monipuolisten palveluiden saatavuus. Tässä kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ja sitä kautta työllistäminen ovat keskeisessä asemassa.

Tänä taantuman aikana vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien määrä lisääntyy koko ajan ja jo joka kolmas työvoiman piiriin kuuluva nuori on työtön. ”Tässä tilanteessa on ehdottoman tärkeää, että kolmannen sektorin mahdollisuudet työllistää säilyvät”, Lastenliitto Lapin puheenjohtaja Jaana Koskela muistuttaa.

Kolmas sektori on enenevässä määrin mukana järjestämässä palveluita perheille, lapsille ja nuorille. Järjestöjen harteille on yhteiskunnassa viime vuosina nostettu entistä enemmän vastuuta samalla, kun julkisen puolen turvaverkostoissa ja rahoituspohjassa on syntynyt aukkoja. Kunnat ostavat yhä enemmän järjestöjen tuottamia palveluita. Kolmatta sektoria kohtaan asetetut odotukset kasvavat, mutta samalla kuitenkin taloudelliset toimintaedellytykset tiukentuvat. Tämä ei ole kestävä tilanne.

Jos järjestöjen työllistämismahdollisuuksista karsitaan, siitä kärsivät monet ryhmät. Työttömyys lisääntyy ja lisäksi laadukkaiden palveluiden saanti vaikeutuu. Lastenliitto Lappi toivoo avustuksia ja tukimahdollisuuksia myöntäviä tahoja ottamaan huomioon, että jos tukimuodoista nyt leikataan, niiden seuraukset tulevat tulevaisuudessa vastaan. ”Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin panostaminen on satsaus tulevaisuuteen”, puheenjohtaja Koskela sanoo.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit
Arvoisat kutsuvieraat
Hyvät naiset ja herrat

Aika kantaa viestiä. Kansallista veteraanipäivää vietetään Lapin sodan päättymisen muistopäivänä. Tänään on kulunut 64 vuotta sodan päättymisestä. Aseet vaikenivat. Vaikka lopulliseen rauhaan ei vielä uskallettu uskoa, oli toivo kuitenkin olemassa.

Itsenäisyyden ja vapauden säilyttämisestä oli taisteltu yli viisi pitkää vuotta. Monessa perheessä oli jouduttu antamaan kaikkein kallein uhri isänmaalle. Kaatuneita isänmaan puolustajia - poikia, aviomiehiä, perheen isiä - oli jouduttu siunaamaan kirkkomaihin enemmän kuin inhimillisesti ottaen olisi pieni kansakunnan taakaksi ollut kohtuullista. Suuri joukko suomalaisia oli menettänyt rakkaansa - puolisonsa, vanhempansa, lapsensa. Kodit olivat palaneet. Moni oli menettänyt terveytensä lopullisesti. Koko Karjalan-heimo oli menettänyt kotiseutunsa. Mutta kaikkein kallein, vapaus ja maamme itsenäisyys oli turvattu... Lue lisää

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestö paheksuu kaupunginhallituksen päätöstä vahvistaa johtavien lukuisten virkamiesten ns. osastojen, vastuualueiden ja palvelukeskusten johtajien ja päälliköiden asemat jatkamalla heidän asemiin määräystä aina vuoteen 2012 saakka.

Kaupunginhallituksen niukimmalla mahdollisella enemmistöllä syntynyt päätös (8.9.2008) vahvistaa päällikkönimitykset yli Rovaniemen kuntien yhdistymissopimuksessa sovitun viiden vuoden määräajan. Päätöksestä seuraa, että uuden Rovaniemen kaupungin osittain päällekkäistä hallintoa on entistä vaikeampi keventää.

Päätös on pahasti ristiriidassa sen kanssa, että kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymissopimuksessa työpaikka taattiin kaikille aina 31.12.2010 saakka. Työntekijöiden tasavertaista kohtelua olisi ollut se, että päällikköasemiin määräämiset olisivat päättyneet samaan ajankohtaan. Kokoomuksen mielestä kaupunginhallituksen enemmistö on asettanut kaupungin työntekijät eriarvoiseen asemaan.

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestön mielestä kaupungin hallintoon kohdistuu enemmän tehtävä- ja suorituspaineita. Kaupungin asukasmäärään lievästi kasvaessa olisi ensiarvoisen tärkeää suorittaa kaiken aikaa kaupungin oman palvelutuotannon rakenteellisia arviointeja. Palvelutarpeiden lisääntyminen tulee nähdä myönteisenä haasteena järkiperäistää omaa toimintaa.

Kunnallisjärjestö toteaa, että kaupunginhallituksen päällikkönimitykset rikkovat yhdistymissopimusta eivätkä kohtele henkilöstöä tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Kokoomus muistuttaa yhdistymissopimuksen maininnasta, että sopimuksen sitovuustaso on poliittinen ja moraalinen.

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestön mielestä kaupungin henkilöstö on uuden kunnan tärkein voimavara.

Kylien Kokoomus ihmettelee kaupungin tarpeettomaksi katsottujen kiinteistöjen myynnissä vallitsevaa tilannetta

Kaupunginhallitus päätti myynnin yleisperiaatteista viime vuoden lopulla.

Näyttää siltä, että viranhaltijat yrittävät saada kaupunginhallitusta muutamaan päätöstään mielei-seensä suuntaan. On jopa mahdollista, että jotkut viranhaltijat yrittävät ottaa itselleen oikeuden myynnin toimeenpanemiseksi haluamallaan tavalla. Rovaniemen kylien kokoomus tuomitsee jyr-kästi tällaisen kunnallishallinnon.

Tämä maaseudun asukkaita monella tavoin koskettava, mutta paikoilleen juuttunut asia tulee rat-kaista pikaisesti eikä asiaa saa lykätä yli kunnallisvaalien. Kaupunki ei koostu vain keskustaajamas-ta vaan siihen kuuluu myös ympäröivä laaja veronsa ja velvoitteensa kaupungille hoitava maaseutu.

Kylien kokoomus korostaa jälleen kerran, että kiinteistöjen myyntipäätösten tulee olla alisteisia palvelujen yleiselle tuotantopolitiikalle ja kylien myönteiselle kehittämiselle. Ratkaisujen on myös oltava taloudellisesti perusteltavissa.

Kylien kokoomus myös tähdentää, että tässäkin asiassa ilmenevä luottamusmies-hallinnon vaiku-tusvallan väheneminen on seurausta epäonnistuneeksi osoittautuneesta ja sekavasta sopimusohjaus-järjestelmästä.

Palvelujen tilaajan ja tuottajan erottaminen toisistaan on kannatettava toimintastrategia, etenkin koska se edistää kustannustietoisuuden havaitsemista.

Kuitenkin tilaaja/tuottaja - periaatteen rovaniemeläinen sovellutus, nk. Sopimusohjaus - järjestel-mä, on otettava perusteellisen ja kriittisen tarkastelun kohteeksi.

Lisätietoja:

Rovaniemen kylien kokoomus

Kaarlo Alaoja, puheenjohtaja 040-5022752

Erkki Pääkkönen, varapuheenjohtaja, 040-8376946

Rovaniemen kylien kokoomuksen mielestä toteutettu kuntayhdistyminen on tuonut uuden kaupungin luontaiset vahvuudet esille.

Kaupungin maantieteellinen sijainti, luonnon läheisyys ja erinomaiset mahdollisuudet kouluttautua kiinnostavat uusia asukkaita ja yrityselämää. Kevätkokouksen mielestä rovaniemeläisillä on ilo olla ratkaisemassa monia positiivisia ongelmia.

Konsulttiehdotus Ounasrinteen, Korkalovaaran ja Saarenkylän kirjastojen lakkauttamisesta ei saa osakseen kylien kokoomuslaisten ymmärrystä. Konsultin toimeksiannosta näkyy epätoivo säästöjen aikaansaamisesta peruspalvelujen kustannuksella.

Kylien kokoomuslaiset ovat huolissaan myös kaupungin edellytyksistä vastata muuttuvan palvelukysynnän tarpeisiin. Kaupunkimaisen alueen päivähoitoon kohdistuu jatkuvasti suurempaa kysyntää kuin mihin uusi kaupunki on valmistautunut. Toisaalla maaseudun asukasrakenteen muutos aiheuttaa kasvavaa ikääntyvään väestöön kohdistuvaa palvelutarvetta.

Haja-asutetun Rovaniemen palvelujen alasajo on kuitenkin jatkunut, vaikka sillä tavoin ei voida osoittaa saavutettavan merkittävää säästöä kaupungintalouden tervehdyttämiseksi.

Rovaniemen kylien kokoomuksen mielestä kaupunginhallitus on epäonnistunut ohjaustyössään palvelujen tuotantorakenteiden järkiperäistämiseksi. Menojen kasvua ei ole saatu kuriin ja seurauksena on ennakoitua suurempi alijäämä ja voimakas velkaantuminen. Kaupungintalous on todella huonossa kunnossa.

Kokoomusyhdistys, joka on entiseltä nimeltään Rovaniemen maalaiskunnan kokoomus, huomauttaa Sopimusohjaus - järjestelmän syntyjuurien olevan peräisin Keskustapuolueen yksinkertaisella enemmistöllä hallitusta maalaiskunnasta. Järjestelmä tunnettiin tuolloin nimellä Ohjaus- ja budjetointi - järjestelmä.

Yhteistä molemmille ohjausjärjestelmille on, että kokonaisvaltaista järkiperäisyyttä tai säästöjä ei ole koskaan havaittu. Uudistusten nimissä toteutetaan muutoksia, jotka lisäävät hallinnon monimutkaisuutta ja siten menoja entisestään. Tehokkuuden sijasta hallinnon rajapinnat hämärtyvät ja alati runsastuvan henkilöstön pahoinvointi kasvaa.

Kylien kokoomus vaatii nykyisen näennäismarkkinoihin perustuvan sopimusohjausjärjestelmän ottamista kriittisen tarkastelun kohteeksi sekä tarvittaessa sen hallittua alasajamista.

Yhtenä vaihtoehtona on järjestelmä, jossa kaupunginhallitus valtuuston päätöksiä toteuttaessaan tilaisi palvelujen järjestämisen lautakunnilta. Nämä puolestaan sopisivat palvelutuotannosta suoraan viranhaltijayksiköiden kanssa.

Lisätietoja:

Rovaniemen Kylien Kokoomus

Kaarlo Alaoja, puheenjohtaja 040-5022752

Erkki Pääkkönen, varapuheenjohtaja, 040-8376946

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestö ei tue ns. Valion tontin suunnitteluratkaisun aikataulua eikä siihen liittyvää päätösvallan kaventamista. Ennen tarjouksien pyytämistä olisi pitänyt järjestää koko aluetta koskeva suunnittelukilpailu ja sen jälkeen kansainvälinen arkkitehtikilpailu.

Valionranta ei ole mikä tahansa paikka. Kyse on yhdestä Rovaniemen kaupunkikuvan keskeisestä alueesta, herkästä Ounasvaaran maisemasta sekä suurten vesistöjen yhtymäkohdasta, lappilaisesta kansallismaisemasta.  

Rakennusten kompleksiseen ulkomuotoon painottuvalla mielipidemittauksella ei ole kantoarvoa. Ulkokuoren väreillä ja muilla kuvittamisen tehokeinoilla luotu kohteen näyttävyys ja vetovoimaisuus voi olla vain hämäystä. Ei ole selvitetty ympäristöllisiä vaatimuksia, ei käyttäjien tarpeita eikä myöskään liikenteelle eikä muulle infralle kohdennettuja vaateita.

Jos Valionrantaan odotetaan kongressikeskusta, on suuren kokoontumistilan ylläpitokustannusten kattaminen oleellista. Sen ei kuitenkaan pitäisi olla yhteydessä massiiviseen rakentamisen teholukuun ts. ylisuureen rakentamisoikeuteen.

Kenellekään ei pitäisi olla epäselvää, että näin suuressa hankkeessa ratkaisija on kaupunginvaltuusto. Pitää huolehtia myös siitä, että otetaan huomioon kaupunkilaisten tarpeet. On myös päätettävä, kuka millä tavoin jatkossa seuraa, miten valittu hanke myöhemmin etenee.

Tällaisen suurhankkeen pitää istua kaupungin yrityskokonaisuuteen. Tulee varmistaa, että se todella lisää kokonaishyötyä ja jo olemassa olevien yritysten elinvoimaisuutta. Ja mitä valmisteluun tulee. Tämäkään hanke ei näy olevan niin merkittävä, että oltaisiin kysytty edes kulttuurilautakunnan mielipidettä ja kantaa.

Rovaniemen tulee tasapuolisesti edistää jo olemassa olevia, omien yrittäjien hankkeita ja mahdollisuuksia. Ulkopuolisten projektit ja ehdotukset tuntuvat jatkuvasti ajavan omien yrittäjien ja kansalaisjärjestöjen kaavahankkeiden edelle niin valmistelussa kuin päätöksenteossa.

Kokoomuksen Rovaniemen kunnallisjärjestö ehdottaa tehtäväksi selkeää tarveanalyysia, suunnittelukilpailua sekä alueen kokonaisuuden huomioonottavaa rakentamista. Jos Rovaniemen kaupunginhallitus päättää alueen luovuttamisesta ja rakentajan valinnasta, se kävelee yli niin kaupunkilaisten enemmistön kuin heidän edustajansa eli valtuuston. Jos valtuusto pääsee ottamaan kantaa vasta, kun kaavamuutos tuodaan valtuuston päätettäväksi, ollaan totaalisesti myöhässä.